Näistä merkeistä huolimatta suomalaisten kuluttajien lähitulevaisuuden tilanne on edelleen hyvä, arvioivat OP:n ja Nordean pääekonomistit sekä taloustieteen professori STT:lle.

–  Tällä hetkellä työllisyyden ja reaaliansioiden näkymät ovat myönteiset. En näe siinä suhteessa erityistä uhkaa suomalaisille kuluttajille, sanoo OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Heiskasen mukaan riskinä on, että inflaation nousu on jonkin verran ennakoitua sitkeämpää. Hintojen nousu on hänen mukaansa Suomessa kuitenkin maltillisempaa kuin monessa muussa maassa, eikä energiankaan hinnan nousu kohtele suomalaisia samalla tavalla kuin Keski-Euroopassa.

Lisäksi hän huomauttaa, että juuri nyt asuntolaina tulee kuluttajalle vielä edullisemmaksi kuin ennen koronapandemiaa. Pankkien perimät korot matavat edelleen pohjamudissa, mutta sen sijaan inflaatio on noussut kahden prosentin tuntumaan ensimmäistä kertaa vuosiin. Näin inflaatio ja palkkojen nousujen syö osan asuntolainasta.

–  Huolet asuntovelalliselle alkavat tulla vasta, jos korkotaso lähtee nousemaan. Pidän epätodennäköisenä, että se tulee muutaman vuoden aikana äkillisesti nousemaan. Siinä mielessä ei tarvitse olla huolissaan, Määttänen sanoo.

Palautuminen yhä käynnissä

Inflaation pysyvä nousu saisi Määttäsen mukaan myös nimelliskorot nousuun ennen pitkää. Hän kuitenkin huomauttaa, että keskuspankeilla on paljon välineitä inflaation hillintään.

Yhdysvalloissa inflaatio humahti kesällä yli viiteen prosenttiin. Maan keskuspankki onkin signaloinut kiristävänsä rahapolitiikkaa.

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivun mukaan syynä maan korkealla inflaatiolle on huutava tekijäpula, mikä nostaa palkkoja. Sen sijaan Euroopan unionin alueella palautuminen on ollut hitaampaa, osin jo siksi, että elpymisrahoitus on ollut maltillisempaa.

–  Pääosin lähialojen näkymät ovat edelleen hyvät. Suomessa työllisyyskehitys on todella hyvää, ja meillä on aloja, joissa korjausliike tulee jatkumaan koko syksyn, kun rajoituksia puretaan, Koivu sanoo.

–  Pitkät korot nousevat hyvien talousnäkymien ja inflaatiolukujen vetämänä lähivuosina, mutta siihen, että Euroopan keskuspankki pääsee lyhyttä päätä nostamaan, saattaa hyvinkin mennä pari–kolme vuotta.

Kiinassa kasvu hidastuu

Syyskuun mittaan on julkaistu paljon talousennusteita, jotka vahvistavat talouskasvun jatkuvan Suomessakin hyvällä tasolla vielä ensi vuonna. Tämän jälkeen kasvun odotetaan kuitenkin putoavan niukaksi.

Koivu pitää luonnollisena, että valtavan talousharppauksen kasvu hidastuu. Koronapandemian jälkeinen helppo kasvu on saavutettu, minkä jälkeen huomio kiinnittyy aikaisempiin rakenteellisiin ongelmiin, kuten työvoiman kohtaamiseen.

Globaalia taloussuhdannetta voi painaa maailmantalouden uudeksi moottoriksi noussut Kiina, jonka talouskasvu hidastuu Koivun mukaan enemmän kuin monet ovat odottaneet. Hän arvioi, että maan talouskasvu puolittuu 2020-luvulla.

Kiinassa työvoiman määrä ei enää kasva ja teknologinen kiinniotto länsimaihin verrattuna hidastuu, Koivu luettelee. Kiinalaisten kotitalouksien luottamus ei ole myöskään palautunut koronapandemiaa edeltävälle tasolle.

–  Tulot kasvavat hitaammin kuin ennen pandemiaa, mikä on jättänyt jälkensä kiinalaisiin kotitalouksiin. Kiinalaiset aikovat kyselyjen mukaan säästää aiempaa enemmän ja kuluttaa aiempaa vähemmän. Se on jarru, johon ei ole aiemmin osattu kiinnittää huomiota.

Syynä on osaltaan myös kiinteistörakentamisen vähentäminen, johon maa on tietoisesti pyrkinyt. Tähän liittyen maailmanlaajuisesti viime aikoina on seurattu Evergrande-rakennusyhtiön kurimusta.

Yhdessä muutokset ovat niin suuria, että muiden alueiden on vaikea paikata niitä.

–  Ilman muuta Kiinan kasvun hidastuminen on muilta pois. En yöuniani sen takia menettäisi, mutta se on hyvä pistää merkille, Koivu sanoo.