Politiikka
13.3.2024 21:50 ・ Päivitetty: 13.3.2024 21:50
“Huoli niin sanotuista pakkoremonteista on lopullisesti ohi”
Suomessa paljon viime kesänä uutisoitu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi hyväksyttiin parlamentin täysistunnossa tiistaina.
SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri kertoo tiedotteessaan, että direktiivin sisältö on muuttunut paljon alkuperäisestä, sillä nyt yksittäiselle asunnolle ei aseteta suoraa velvoitetta siirtyä energialuokasta toiseen tiettyyn päivämäärään mennessä.
Jäsenmaat päättävät itse keinoista, joilla energiatehokkuustavoitteeseen, 16 prosentin vähentämiseen rakennuskannan energiankulutuksesta päästään.
– Päästövähenemätavoite asuinrakennusten osalta on vähentää primäärienergian käyttöä 16% tämän hetken huonoimmasta asuinkannasta vuoteen 2030 mennessä ja tämän jälkeen tavoite on 26% vuoteen 2033 mennessä. Tavoite on koko EU:n alueen laajuinen. Jäsenmailla on käytössään laaja keinovalikoima tavoitteisiin pääsemiseksi. Huoli niin sanotuista pakkoremonteista on lopullisesti ohi, Kumpula-Natri (sd.) sanoo tiedotteessan.
– Asuinrakennusten osalta onnistuimme varmistamaan yhden demariryhmän tärkeimmistä tavoitteista: vähintään 55 prosenttia keskimääräisen energiankulutuksen vähenemisestä olisi saavutettava korjaamalla heikoimman energiatehokkuuden omaavia asuinrakennuksia. Usein juuri noissa taloissa on vaikea löytää energiaremontteihin rahaa, koska niissä asuu hyvin usein pienituloisia. Jäsenmaiden on luotava tukitoimenpiteitä, joissa tuki kohdistuu niille kotitalouksille ja rakennuksille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Kansallinen toteuttaminen, mutta eurooppalainen päämäärä, mahdollistaa erilaisten asuntokantojen ja kansallisten ominaispiirteiden huomioimisen. Yksinomaan fossiilisilla polttoaineilla toimivat erilliset lämmityskattilat poistetaan rakennuksista asteittain vuoteen 2040 mennessä. Hybridikattilat ovat myös toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, jos jäsenvaltio niin näkee. Lisäksi direktiivi säilyttää puhtaan kaukolämmön keinovalikoimassa, Kumpula-Natri jatkaa
MEPPI kertoo myös, että julkisten rakennusten osalta direktiiviin on sisällytetty tavoitteita, jotka koskevat aurinkopaneelien asennuksia kaikkiin olemassa oleviin julkisiin rakennuksiin.
Vuoden 2026 loppuun mennessä aurinkopaneelijärjestelmä on asennettava kaikkiin uusiin julkisiin rakennuksiin ja yli 250 neliön uusiin, muihin kuin asuinrakennuksiin. Tämä tukee samalla myös EU:n energiaomavaraisuutta.
– Energiatehokkuutta vaaditaan julkisilta rakennuksilta, mikä tuo painetta hyvän kiinteistöpolitiikan toteuttamiselle. Näin vaatimukset eivät tuo vääränlaista painetta kuntatalouteen.
Kumpula-Natri toteaa, että energiatehokkuus on paitsi ilmastotavoitteiden, myös pitkän aikavälin asumiskustannusten ja -mukavuuden kannalta kestävä ratkaisu.
– Direktiivi on nyt tasapainoinen, ja se hyödyttää myös suomalaisia asunnonomistajia ja asukkaita ja myös julkisia omistajia myös energialaskujen myötä, Kumpula-Natri sanoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.