Husin palkkakiistassa ovat vastakkain työehtosopimuksen (SOTE-sopimus) osapuolet eli sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin muodostama Sote ry ja työnantajaa edustava Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.

Työtuomioistuimeen vietävä asia koskee Tehyn mukaan sitä, että Hus on siirtänyt hoitajia alempaan palkkahinnoitteluluokkaan.

– On tietysti ikävää, että tähän joudutaan. Tämä olisi pitänyt hoitua muuta kautta, mutta meillä ei ole muita vaihtoehtoja kuin tuomioistuintie, Tehyn edunvalvontajohtaja Jarkko Pehkonen sanoo Demokraatille.

– Jatkossa palkkaus siis määrittyy pelkästään SOTE-sopimuksen ja palkkausjärjestelmäehtojen mukaisesti, mitään paikallisia virityksiä ei enää ole, Pehkonen taustoittaa.

HELMIKUUSSA 2024 erikoissairaanhoidosta Uudellamaalla vastaava Hus oli sijoittanut sijoittanut käyttöön otettavassa palkkausjärjestelmässä useita tehtäviä erityisasiantuntijatehtäviin. Osalla palkka nousi ja se rahoitettiin SOTE-sopimuksen paikallisesti sovittavilla erillä. Tähän asti kaikki oli Pehkosen mukaan kunnossa.

– Viime vuonna Hus kuitenkin ryhtyi uudelleen arvioimaan jo kerran sijoittelemiaan tehtäviä. Hus katsoi, että noin 600 henkeä onkin vähemmän vaativammassa tehtävässä. Mikään ei kuitenkaan ollut sinä aikana muuttunut SOTE-sopimuksessa, eikä näissä tehtävissä.

Tässä yhteydessä Hus siirsi työntekijöiden tehtäväkohtaista palkanosaa osittain siirtymälisiksi. Pehkosen mukaan se on Husin itse kehittämä lisä, jolla se hyvitteli uudelleenarvioinnista hermostuneita työntekijöitä varmistamalla, etteivät palkat alene. Nyt Hus on ilmoittanut poistavansa siirtymälisän. Käytännössä tämä tarkoittaa Tehyn mukaan palkanalennuksia.

– Yhteinen näkemys on ollut, että palkkahinnoittelukohtia ei voi alentaa kuin hyvin rajatuissa poikkeustilanteissa. Nyt HUS toimii ihan toisin, ja jättää kaiken lisäksi vuosien 2024 ja 2025 palkankorotukset tekemättä alentamalla palkkoja alle sote-sopimuksen korotusten pakollisen tason. On kysyttävä, onko tämä jo palkkavarkautta, Pehkonen sanoo tiedotteessa.

– Jos palkoista on sovittu ja työehtosopimuksen paikalliset erät jo kohdennettu, niin millä oikeudella sieltä otetaan rahaa pois? Nämä ovat velvoittavia määräyksiä. Jos työnantaja saisi näin toimia, niin eihän palkoilla ja sopimuksilla ole mitään sitovuutta, hän täydentää haastattelussa.

Työtuomioistuimeen menevät erimielisyydet koskevat erityisesti hoitajia, jotka tekevät itsenäistä hoitajavastaanottoa tai työskentelevät eräissä vaativissa terveydenhuollon erityistehtävissä. Pehkosen mukaan joukossa on esimerkiksi vastasyntyneille vaativia erityistoimenpiteitä tekeviä hoitajia ja sädehoitoa antavia röntgenhoitajia.