–  Vakuutamme maanmiehillemme ja -naisillemme sekä kansainväliselle yhteisölle, ettemme tuota huumausaineita. Tästä lähtien kukaan ei tule osallistumaan (heroiinikauppaan), kukaan ei voi osallistua huumeiden salakuljetukseen, ilmoitti Talebanin tiedottajana ollut ja Afganistanin uuden johdon näkyvimpiin hahmoihin lukeutuva Zabihullah Mujahid.

Analyytikot kuitenkin pitävät heroiinin vastaista retoriikkaa osana Taleban-johtajien pyrkimyksiä esiintyä maltillisempina kansainvälisen tuen turvaamiseksi. Lupauksia on verrattu niihin, joita Taleban on antanut ihmisoikeuksien ja tiedotusvälineiden vapauden kunnioittamisesta.

Jännitteitä Talebanin sisälle

Huumekaupasta muodostui näin keskeinen keino hankkia varoja Talebanille, ja liikkeelle voi tuottaa vaikeuksia luopua siitä, arvioi Jonathan Goodhand, kansainvälisen huumekaupan asiantuntija Lontoon SOAS-yliopistosta.

–  Huumeet tuovat esiin joukon jännitteitä Taleban-liikkeen sisällä. Toisaalta he haluavat luoda itsestään maltillisemman kuvan ja ymmärtävät, että huumeet ovat yksi tapa tehdä tämä, Goodhand sanoo.

Hänen mukaansa huumeiden viljelyn ja salakuljetuksen alasajo osuisi maanviljelijöihin erityisesti Helmandin ja Kandaharin maakunnissa. Ne ovat Talebanin poliittista kotia, sen kannatuksen sydänmaita.

–  Siellä on vaikeaa ottaa jyrkän kielteistä lähestymistapaa huumeisiin.

Vetoomus avusta epäilyttää

Zabihullah Mujahid pyysi lehdistötilaisuudessa elokuussa kansainvälistä apua, jotta viljelijöille pystyttäisiin tarjoamaan vaihtoehtoisia kasveja unikoille. Unikkojen mehusta jalostetaan morfiinia ja heroiinia.

Kansainvälistä apua koskeva vetoomus saattaa herättää onttoa naurua tahoilla, ​​jotka työskentelivät Afganistanissa Naton joukkojen, kansalaisjärjestöjen ja YK:n koalitiossa viimeisten 10 vuoden aikana.

Yhdysvallat käytti noin 7,4:ää miljardia euroa vastaavan summan vuosina 2002–2017 toimiin huumekaupan torjumiseksi Afganistanissa. Hankkeisiin sisältyi muun muassa maksuja viljelijöille vehnän tai sahramin kasvattamisesta. Tulokset jäivät laihoiksi.

Afganistanilla on ollut viime vuosina liki monopoli maailman oopiumin ja heroiinin tuotannossa. Maan osuus globaalista tuotannosta on 80–90 prosenttia, arvioi YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava toimisto UNODC.

Unikonkasvatukseen käytetyn maan määrä nousi Afganistanissa ennätykseen vuonna 2017. Viljelyala on ollut keskimäärin noin 250  000 hehtaaria viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana. Alue on on noin neljä kertaa suurempi kuin se oli 1990-luvun puolivälissä.

”Liian sidoksissa”

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Taleban on luvannut kieltää huumekaupan. Tuotanto kiellettiin vuonna 2000, juuri ennen kuin Yhdysvaltain johtamat joukot kukistivat Talebanin silloisen hallinnon.

Talebanin edellinen unikonviljelykielto oli taktinen, arvioi Gretchen Peters, kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen perehtynyt amerikkalainen toimittaja ja kirjailija.

–  Se oli temppu, koska heillä oli paljon varastoa. He ansaitsivat valtavan määrän rahaa, kun hinta nousi viljelykiellon jälkeen rajusti, Peters sanoo.

Hänen mukaansa Afganistan ei voi selviytyä ilman oopiumia.

–  Sen kauppa pitää valtavan määrän ihmisiä hengissä. Maa ei aio päästä eroon huumekaupasta, koska on liian sidoksissa siihen.