Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

14.7.2018 08:09 ・ Päivitetty: 14.7.2018 08:09

Hybridikeskukseen uusia jäsenmaita – monessa vaikutuspyrkimyksessä taustalla Venäjä

Suomeen syksyllä perustettu hybridiuhkien torjumisen osaamiskeskus houkuttelee edelleen lisää jäsenmaita. Loppuvuonna jäseniksi ovat liittymässä Kanada ja todennäköisesti usea muukin maa, kertoo keskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith.

– Oletus on, että tänä vuonna tulee jäseniksi Kanadan lisäksi ainakin kolme muuta maata, Smith sanoo STT:lle.

Jäsenmaita oli alun perin yhdeksän, nyt 16. Viimeisimpänä mukaan tuli Tshekki. Keskukseen voivat liittyä EU:n tai Naton jäsenet. Smithin mukaan tarve ja kiinnostus keskukselle on kova.

– On huomattu, että mitä tapahtuu kotona, tapahtuu muuallakin, ja kaikki vastaukset eivät löydy kansalliselta tasolta.

Hybridikeskus tutkii ja etsii keinoja torjua vaikuttamispyrkimyksiä, joiden keskeisinä tavoitteina on vaikuttaa valtion päätöksentekoon, heikentää luottamusta viranomaisiin ja kärjistää ristiriitoja yhteiskunnassa. Hybridiuhalla tarkoitetaan vihamielistä toimintaa, jossa käytetään erilaisia keinoja, kuten informaatiovaikuttamista tai kyberhyökkäyksiä.

Takana valtiollisia ja ei-valtiollisia toimijoita

Smithin mukaan eri EU-maihin on kohdistunut hyvin samanlaisia uhkia.

– On ollut kyberturvallisuuteen liittyviä kalasteluja ja tietomurtoja, joilla on saatu järjestelmät sekaisin. On ollut disinformaatiokampanjoita monessa maassa. Vaalikokonaisuuksiin on pyritty vaikuttamaan.

Keskus on tunnistanut 13 eri hybridivaikuttamisen kanavaa, joista yksi on infrastruktuuri, eli yhteiskunnan perusrakenteet, kuten tiet, tietoliikenneverkot ja energiahuolto.

– Yksin sähkökatkos ei vaikuta, mutta jos se johtuu siitä, että joku ulkopuolinen on päässyt kyberjärjestelmään, se alkaa haastaa päätöksentekokoneistoa.

Vaikuttamisen takana on Smithin mukaan niin valtiollisia kuin ei-valtiollisia toimijoita. Jotkut käyttävät yrityksiä välikäsinä.

– Suomen kohdalla valtiollinen herättää aina kysymyksen, eikö se ole Venäjä. Se on monessa, mutta on muitakin. On myös ei-valtiollisia, jotka ajavat omaa etuaan.

Smith ei halua tarkentaa, mitä muita valtiollisia toimijoita hän tarkoittaa tai millaisia ovat olleet Suomeen kohdistuneet vaikutuspyrkimykset.
STT–JECATERINA MANTSINEN

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU