– Kuten monet muutkin suomalaiset myös minä ajattelen, että työ on paras sopeutumisen ja kotoutumisen keino.

Euroopan parlamentti äänesti tiistaina mietinnöstä, jossa esitettiin keinoja parempaan kotoutumiseen muun muassa työn avulla.

Kumpula-Natrin mukaan turvapaikanhakijoiden pitää saada tehdä töitä samaan aikaan kun turvapaikkahakemusta käsitellään.

Mietinnön mukaan turvapaikanhakijoiden on päästävä koko Euroopassa työmarkkinoille mahdollisimman nopeasti saapumisensa jälkeen, viimeistään kuuden kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä.

Suomessa hallitus on halunnut kannustaa turvapaikanhakijoita työllistymään nopeasti.

Valtaosa hallituspuolueiden mepeistä kuitenkin äänesti sen puolesta, että turvapaikanhakijat eivät pääsisi töihin vielä kuudenkaan kuukauden kuluttua.

– Ristiriitaisesti, Kumpula-Natri sanoo.

Suomessa turvapaikanhakija saa yleensä aloittaa työt kolmen kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Jos henkilöllisyystodistusta ei ole, on odotettava puoli vuotta.

Aloitteessa vaaditaan, että EU-maiden on alettava tutkia ja tunnustaa paremmin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tutkinnot ja ammatillinen osaaminen.

– Kartoitus on tehtävä jo haastatteluvaiheessa ja tutkinnot pitää tunnustaa. Lisäkoulutuksen on alettava heti ja kielenopetukseen on yhdistettävä myös ammatillista kielenopetusta, Kumpula-Natri sanoo.

Mietinnössä vaaditaan myös, että pakolaisille, jotka ovat suorittavat ammatillisen koulutuksen menestyksekkäästi, myönnetään pitkäaikainen oleskelulupa.

Kansallisen minimipalkan ja työehtojen on koskettava pakolaisia samalla tavalla kuin muitakin.

– Meidän ei ole syytä luoda omia työmarkkinoita pakolaisille. EPP:n jäsenet jättivät mietintöön muutosehdotuksia, joiden mukaan minipalkka ei koskisi pakolaisia tai että pakolaisia voisi palkata yhden päivän mittaisilla sopimuksilla ja huonommilla työehdoilla.

– Se ei ole kestävä tie, vaan luo kahden kerroksen työmarkkinat, joilla häviävät sekä pakolaiset että kantasuomalaiset, Kumpula-Natri toteaa.