Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, millaisia asioita eri väestöryhmiin kuuluvat aikuiset pitävät tärkeinä tehdessään päivittäisiä ruokavalintoja.

Nuorille aikuisille ruoan hankkimisen ja valmistamisen helppous ja nopeus sekä ruoan tuoma mielihyvä ovat tärkeämpiä kuin vanhemmille ikäryhmille.

Helsingin yliopiston yliopistonlehtorin ja akatemiatutkijan Hanna Konttisen mukaan taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä.

–  Onhan sitäkin näkynyt, että ruoasta on tullut myös sosiaalinen ajanviettotapa, että tehdään yhdessä ruokaa ja syödään sitä, kertoo Konttinen.

Eettisyys oli muita tärkeämpää vanhemmille ikäryhmille

Tutkimuksessa nousi esiin, että vanhemmat ikäryhmät pitivät ruoan eettisyyttä nuoria ikäryhmiä tärkeämpänä. Kyselyssä eettisyyden alle meni esimerkiksi kysymys siitä, kuinka tärkeää ruoan kotimaisuus on vastaajalle.

Konttisen mukaan aikaisemmissa tutkimuksissa on näkynyt, että ympäristöön liittyvät arvot olisivat nuorille keskimäärin tärkeämpiä kuin muille ikäryhmille.

–  Eettisyyden merkitys kasvoi, kun joku kotitalouden jäsenistä noudatti kasvisruokavaliota tai vältti punaista lihaa, sanoo Konttinen.

Matalammin koulutetut ja pienempituloiset arvostivat ruoan edullisuutta ja tuttuutta enemmän kuin parempituloiset ja korkeasti koulutetut vastaajat.

Tutkimuksessa kysyttiin koko kotitalouden käytössä olevia tuloja.

Ruoan tuttuus ja hinta korostuvat miehillä naisia enemmän

Kun eri motiivien keskinäinen järjestys otettiin huomioon, selvisi, että miehet pitävät ruoan tuttuutta ja hintaa suhteellisesti tärkeämpänä kuin naiset.

Miesten ja naisten ero saatiin esille vertaamalla, mille kriteereille vastaaja asetti enemmän painoarvoa muihin kriteereihin verrattuna, koska keskimäärin naiset asettivat kaikki kriteerit miehiä tärkeämmäksi.

Konttisen mukaan ilmiötä voi selittää se, että naiset ovat edelleen keskimäärin enemmän vastuussa perheiden ruoanlaitosta ja ruoanhankinnasta.

–  Siinä valossa on ymmärrettävää, että naiset keskimäärin arvioivat kaikki motiivit tärkeämmiksi, sanoo Konttinen.

Konttisen mukaan naisiin kohdistuu myös enemmän kehoon liittyviä paineita.

Parhaillaan uudistettavissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa korostetaan ympäristön kannalta kestäviä ruokavalintoja.

Konttisen mukaan on tärkeää huomioida myös muut arkielämässä tärkeät ruoanvalintakriteerit sekä väestöryhmien väliset erot, jos halutaan pysyviä ruokavaliomuutoksia ekologisempaan ja terveellisempään suuntaan.

–  Meillä kuitenkin arkielämä pyörii, jolloin on oleellista, että ruoanlaitto ja ruoan hankkiminen on kätevää, kuvailee Konttinen.

Tutkimuksen johtopäätösten mukaan edullinen hinta ja tuttuus voivat helpottaa ekologisesti kestäviä ja terveellisiä ruokavalintoja matalammin koulutetuilla ja pienituloisilla.

Konttisen mukaan työpaikka- ja kouluruokailussa voisi päästä kätevästi kokeilemaan erilaisia kasvisruokia, jolloin ne tulisivat ihmisille vähitellen tutuiksi.

S-ryhmän marketkaupan myyntijohtaja Antti Oksa kertoo S-ryhmän tiedotteessa, että uusista kasvisruokatuotteista suosituiksi ovat tulleet muodoltaan, käyttötarkoitukseltaan ja maultaan tutut tuotteet, kuten kasvispyörykät.

Ekologinen ja terveellinen ruokavalio voi Hanna Konttisen mukaan tarkoittaa eri asioita mieltymyksistä ja reunaehdoista riippuen.

Tutkimus perustuu noin 10  800 S-ryhmän asiakasomistajan vastauksiin. Tutkimuksen osallistujat täyttivät verkkokyselyn, jossa tiedusteltiin muun muassa taustatietoja, kuten ikää, sukupuolta ja tulotasoa sekä ruokaan liittyviä motiiveja.

S-ryhmä tarjoaa yliopiston tutkimusta varten dataa asiakasomistajien suostumuksella. Yliopistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ei ole kyse tutkimuksen rahoittamisesta tai taloudellisesta tukemisesta.