Kyse on EU-puheenjohtajamaa Unkarin esittämästä CSAM (Child Sexual Abuse Material) -asetuksesta, jolla on tarkoitus estää lasten seksuaalista hyväksikäyttöä internetissä.

Kansanedustaja Pinja Perholehto kritisoi voimakkaasti hallituksen tukea asetusehdotukselle. Hän muistuttaa sen uhkaavan monien asiantuntijoiden mukaan avata oven laajamittaiselle massavalvonnalle ja salauksen heikentämiselle. Perholehdon mukaan tavoite lapsiin kohdistuvan hyväksikäytön torjumiseksi on kannatettava, mutta keinot ovat vähintään jännitteisiä suhteessa kansalaisten yksityisyyden suojan turvaan.

– Valiokunnat ottivat ottivat valtioneuvostoa kriittisemmät kannat ehdotukseen jo viime syksynä. Jo silloin erityisen ongelmallisena pidettiin juuri massavalvonnan mahdollistamista ja salauksen heikentämistä. On aivan käsittämätöntä, että hallitus näyttää sulkeneen korvansa perustavanlaatuisilta ongelmilta, joita yli hallitus-oppositio-rajojen on nostettu esiin pitkin matkaa, Perholehto sanoo tiedotteessa.

– Jos ovi avataan viranomaisille ja kansallisille turvallisuustoimijoille, aukeaa se myös pahantahtoisille pyrkimyksille. Hyväkään päämäärä ei saa siksi pyhittää keinoja, joilla on riski loukata kansalaisten oikeuksia ja aiheuttaa uusia ongelmia, liikenne- ja viestintävaliokunnassa vaikuttava Perholehto sanoo.

– Suuri valiokunta on todella paljon vartijana. Suomen kannan on sekä puolustettava kansalaisten turvallisuutta että perusoikeuksia. Tässähän nyt myös punnitaan, kuinka pitkälle Suomi on valmis menemään yksityisyyden suojan ja tietoturvan heikentämisessä.

MYÖS suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) painottaa, että on kiistatta tärkeää luoda EU-tasolla selkeä lainsäädäntö lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

– Samalla kyse on siitä, ettei tavoitteen takia aiheuteta vakavaa uhkaa muiden perusoikeuksien toteutumiselle ja heikennetä digitaalisen viestinnän turvallisuutta kaikkien käyttäjien osalta, Kumpula-Natri sanoo tiedotteessa.

Pohjimmiltaan kyse on viestinnän salauksesta, Kumpula-Natri sanoo. Hän taustoittaa, että sähköisen viestinnän päästä päähän -salaus mahdollistaa kirjesalaisuuden säilymisen digitaalisessa viestinnässä niin, ettei millään taholla ole mahdollisuutta seurata viestiliikenteen sisältöä. Tällaista salausta käyttävät viestipalvelut, kuten WhatsApp ja Signal.

– Esitysluonnoksen mukaan päästä päähän -salaus teknisesti säilytettäisiin, mutta käytännössä se murennettaisiin toteuttamalla viestisisällön skannaus ennen viestin lähettämistä. Viestien skannaaminen ennen niiden salausta on kuin kirjeiden tarkastaminen ennen niiden sulkemista. Tämä romuttaisi salauksen tarkoituksen ja on ristiriidassa perustuslaillisten oikeuksien kanssa.

SUUREN valiokunnan demarit ovat huolissaan asetuksen mahdollistaman teknologian väärinkäytöstä ja laajenemisesta myös muihin sisältöihin. Mikäli teknologinen mahdollisuus viestien skannaukseen avataan, se voi johtaa valvontaan ja sensuuriin.

– Unkarin ehdottama kompromissiesitys vaarantaisi olennaisesti muun muassa toisinajattelijoiden, ihmisoikeusaktivistien, vainottujen vähemmistöjen ja väärinkäytösten paljastajien aseman, joka monessa tapauksessa edellyttää turvallisuussyistä anonyymia verkon käyttöä, Kumpula-Natri sanoo.

– Pelkään, että erityisesti autoritäärisissä valtioissa asetusta voitaisiin käyttää muuhunkin kansalaisten valvontaan ja sen avulla saatettaisiin tunkeutua tutkimaan esimerkiksi poliittisen opposition tai järjestöjen viestejä.

Kumpula-Natrin mukaan komission esitystä on parannettu poistamalla esityksestä teksti- ja ääniviestintään sekä ennalta tuntemattomaan CSAM-aineistoon kohdistuva tekninen valvonta.

– Viestintäpalvelun käyttäjiä kuitenkin edelleen edellytettäisiin antamaan suostumuksensa kuva- ja videoviestintänsä läpivalaisuun voidakseen käyttää viestintäpalvelua, hän sanoo.

KUMPULA-NATRIN mukaan eduskunnan rooli parlamentaarisessa prosessissa on sivuutettu, kun suuri valiokunta on saanut asiasta jatkokirjeen viimeksi elokuussa 2023.

– Ennen viime perjantaina pyydettyä Unkarin kompromissiesitystä eduskuntaa ei ole informoitu neuvotteluiden etenemisestä tai esitysten sisällöstä.

– On aivan selvää, ettei Unkarin kompromissiehdotus riittävällä tavalla noudata jatkokirjelmässä (UJ 19/2023 vp), suuren valiokunnan lausunnossa (SuVL 7/2023 vp) tai erityisesti perustuslakivaliokunnan lausunnossa (PeVL 5/2023 vp) ilmaistua yksimielistä kantaa. Viestinnän luottamuksellisuuden suojaan ja muihin perusoikeuksiin puuttumisen tulee rajoittua vain välttämättömään ja sen tulee olla oikeasuhtaista, Kumpula-Natri listaa.