Meidän sosialidemokraattien vaaliohjelmassa on useita ohjenuoria tätä työtä varten. Palveluiden saatavuus ja oikea-aikainen hoitoon pääsy, henkilöstön hyvinvointi, vanhusten ja lasten parempi huomioiminen sekä käyttäjien osallisuus ovat kaikki tärkeitä tavoitteita hyvinvointialueen palveluiden järjestämisessä. Digitaalisuus ja teknologia auttavat parhaimmillaan edellä mainittuihin tavoitteisiin pääsemistä.

Alueellisesta hyvinvoinnista ja palveluiden järjestämisestä on puhuttu vaalien alla paljon. Ehdokkaat ovat omien vaalipuheidensa kautta luvanneet alueellisten palveluiden pysymistä, niiden järkevää ja kohtuullista järjestämistä sekä ainakin isompien keskittymien palveluiden pysyvyyttä. Hyvinvointi on tärkeää ihan jokaiselle. Siksi on niin tärkeää, että kaikki pääsevät siitä osalliseksi. Toiset tarvitsevat terveys- ja/tai sosiaalipalveluita enemmän kuin toiset. Muun muassa ikä vaikuttaa tietenkin edellä mainittujen palveluiden tarvitsevuuteen. Palo- ja pelastuspalveluiden tarvitseminen voi olla hyvinkin ennakoimatonta ja usein nopeasti tapahtuvaa.

Hyvinvointialueen kunnat eivät ole samanlaisia tarkasteltaessa asukkaita, tieverkostoja tai vaikkapa työssäkäymistä. THL:n tuore tutkimus (Manderbacka, Satokangas & Karvonen 2019) pureutuu alueellisiin eroihin Suomessa. Sen mukaan erot ovat kasvaneet muun muassa muuttoliikkeen myötä, kun kaupunkeihin muuttaa nuorempaa ja koulutetumpaa väkeä. Maaseuduille jäävät asukkaat ovat vanhempaa, heikommin koulutettua ja sairaampaa. Yhdenvertaisuus hyvinvointialueen palveluiden järjestämisessä ei ole helppoa, jos siellä missä todennäköisesti on vähemmän palveluita on myös ehkä enemmän tarvetta. Sosioekonomiset ja terveyserot näkyvät Keski-Suomenkin hyvinvointialueella väestön ikääntymisen tuoden lisähaastetta tulevalle aluevaltuustolle.

Paikkatietoisuus ottaa huomioon, että kunnat ovat erilaisia myös toisten samankokoisten kanssa, eikä alueellisia eroja voida tarkastella vain maaseutumaisten kuntien ja kaupunkien välillä. Aluevaltuustopaikkaa jäi ilman Keski-Suomen hyvinvointialueella seitsemän kuntaa, joissa kaikissa on omat paikalliset ominaisuutensa. Kunnat ovat tähän asti hoitaneet sosiaali- ja terveyspalvelut oman väestönsä tarpeen mukaan. Nyt kun palvelut järjestetään isommilla alueilla tulee alueellisten erojen huomioiminen tärkeäksi, että Suomen lainsäädännössäkin säädetty tasa-arvo toteutuu. Yhdenvertainen, terveempi ja paremmin voiva suomalainen on hyvinvointiuudistuksen keskiössä ja SDP:n aluevaltuutetut edistävät jokainen tätä tavoitetta koko maakunnan alueella yhteistyössä muiden puolueiden valtuutettujen kanssa.

Lähde: Manderbacka K, Satokangas M, Karvonen S. Terveyspalvelujen oikeudenmukaisuus edellyttää paikkatietoista politiikkaa. Tutkimuksesta tiiviisti 25/2019, THL. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138484/URN_ISBN_978-952-343-371-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y