Mielipiteet
19.3.2025 10:04 ・ Päivitetty: 19.3.2025 10:07
Hyvinvointialueiden taloudenhoidossa järki käteen – on lyhytnäköistä kasvattaa ihmisten ”korjausvelkaa”
”Rahaa ei ole” -väitettä on viljelty nyt tiuhaan viimeisten parin vuoden aikana. Sillä on perusteltu mittavia leikkauksia terveys- ja sosiaalipalveluihin – jopa sellaisia lyhytnäköisiä hoidon karsimisia, jotka tulevat lopulta kalliimmaksi kaikille.
Vuonna 2025 Pohjanmaan hyvinvointialueen säästövaade on 42 miljoonaa euroa. Leikkauksia on jouduttu tekemään moniin tärkeisiin ei-lakisääteisiin toimintoihin. Hallitus suunnittelee paraikaa 170 miljoonan lisäleikkauspakettia sote-palveluihin. He eivät kuitenkaan suostu kertomaan, mihin säästöt kohdentuvat.
Tuoreet hyvinvointialueet eivät ole pystyneet rahoituksen niukkuuden takia sopeutumaan uuteen järjestelmään ja useilla alueilla leikkaukset ovat mahdottomia toteuttaa rikkomatta lakia. Näin tapahtuu muun muassa Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa.
Osa aluevaltuutetuista on jopa kieltäytynyt päätöksenteosta suojellakseen itseään. Monet hyvinvointialueiden johtohenkilöt ovat eronneet tehtävistään.
Säästöjen mahdollistamiseksi on säädetty ja säädetään lakeja, jotka heikentävät ja rapauttavat julkisia palveluita. Näistä heikennyksistä kärsivät eniten vanhukset, pienituloiset ja sairaat ihmiset.
Yöpäivystyksiä suljetaan, palveluverkkoa karsitaan, henkilöstöä irtisanotaan, hoitoon pääsyä pidennetään ja henkilöstömitoitusta vähennetään.
PIETARSAAREN yöpäivystys saatiin säilytettyä, mutta yhtä hyvin ei käynyt Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalle Oulaskankaalle, joka palvelee Oulun eteläisen alueen potilaita. Sen vastuualueeseen kuuluu 125 000 ihmistä. Aluevaltuutetut olisivat halunneet säästää Oulaskankaan, mutta eduskunta päätti toisin.
Sen sijaan, vaikka rahaa ei ole, sitä löytyy kuitenkin yksityisten terveyspalveluiden tukemiseen.
Tiesittekö muuten, että eritysesti perustason terveyspalvelut kohdentuvat Suomessa hyvin epätasa-arvoisesti? Näin toteaa esimerkiksi Lääkäriliitto. Myös tietyissä erikoissairaanhoidon palveluissa jonot ovat pidentyneet valtavasti koronan jälkeen.
Narratiivi, jossa kerrotaan, että rahaa ei ole, ei pidä täysin paikkansa. Lyhytnäköiset säästöpäätökset kasvattavat ihmisten hoitovelkaa, sillä kokonaiskustannuksia syntyy huomattavasti enemmän vaivoista, jotka päästetään etenemään liian pitkälle.
Vaikka rahaa ei ole, sitä löytyy kuitenkin yksityisten terveyspalveluiden tukemiseen.
Kysymys kuuluukin, miten rahat halutaan kohdentaa? En pidä järkevänä rahan siirtämistä tärkeistä julkisista sote-palveluista yksityiselle sektorille, joka takoo kovaa voittoa.
En säästäisi ennaltaehkäisevistä ja perustason toiminnoista. Lopulta tulee aina paljon kalliimmaksi hoitaa raskaassa hoidossa niitä ongelmia, jotka olisi voitu hoitaa kevyemmin ajoissa – tai jopa estää niiden syntymistä.
Tästä syystä myös hoitoon pääsyn tulisi olla mahdollisimman nopeaa.
SÄÄSTÄMINEN terveydenhoidosta ja sosiaalihuollosta on kuin hölmöläisten saduista. Hyvinvointialueet tarvitsevat tilaa ja aikaa toteuttaa säästöt. Valtuutetuilla on vastuullinen ja kova työ palvella alueensa ihmisiä leikkauspaineiden alla.
Nämä ovat tärkeät vaalit. Käytä ääntäsi!
Kirjoittaja on asumisneuvoja ja kaupunginvaltuutettu Vaasasta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.