Alueiden uusimmat ennusteet kuluvan vuoden alijäämästä ovat yhteensä lähes 200 miljoonaa euroa enemmän kuin vielä toukokuussa arvioitiin. Valtiovarainministeriön (VM) arvio on, että hyvinvointialueet ennustavat itselleen tälle vuodelle alijäämää noin 1,45 miljardia euroa.

Toukokuisen arvion mukaan alijäämää olisi ollut kertymässä noin 1,25 miljardia euroa. Huhtikuun julkisen talouden suunnitelmassa puhuttiin vielä alle miljardista.

-  Alkuperäisiin talousarvioihin nähden alijäämä on kasvanut jo noin 600 miljoonaa euroa reilussa puolessa vuodessa. Se kertoo siitä, että menojen hillitsemiseen alueilla kaavaillut toimenpiteet eivät ole purreet, Ahonen sanoo.

Ahosen mukaan tilanne on heikentynyt melkein kaikilla alueilla.

-  Yt-menettelyt käydään varmasti kaikilla alueilla ja jopa uusia kierroksia tulee. Talouden ja toiminnan yhteensovittaminen on alueilla todella iso savotta.

Hyvinvointialueet ovat toimittaneet tai toimittamassa uusimmat ennusteensa Valtiokonttorille viime ja tällä viikolla.

HYVINVOINTIALUE voi päätyä niin kutsuttuun arviointimenettelyyn, jos se ei pysty kattamaan kertyneitä alijäämiä vuoden 2026 loppuun mennessä. Jos hyvinvointialue ei VM:n arvion mukaan näytä selviävän tehtävistään, se voidaan aluejakoselvityksen jälkeen yhdistää muihin alueisiin.

-  On mahdollista, että alueita joutuu arviointimenettelyyn, sillä mitään ylimääräisiä lakimuutoksia ei ole tekeillä, Ahonen sanoo.

Ensi vuonna alueiden pitää alkaa tehdä ylijäämäisiä tuloksia.

Syynä alijäämiin VM pitää erityisesti ostopalveluiden käytön kasvamista.

-  Niitä ei ole pystytty hillitsemään. Edelleenkin pitää miettiä, millä tavalla vuokratyövoiman käyttöä ja siihen liittyvää menojen kasvua hillitään ja missä tilanteissa pystytään purkamaan jonoja ostopalveluina.

-  Ostopalvelujen kasvu selittyy aika paljon henkilöstöpulallakin toki, Ahonen myöntää.

Toinen, mikä selittää suuria alijäämiä on Ahosen mukaan sote-alan palkkaratkaisu, vaikkakaan se ei selitä sitä, miksi tilanne on synkistynyt.

-  Syynä ylipäätään ovat kuitenkin myös sote-alan korkeat palkkakustannukset, joihin ei alueilla käytännössä olisi ollut varaa.

Hyvinvointialueista vastaava kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) on todennut Ylelle, että hyvinvointialueiden määrän arvioiminen uudestaan on realistista seuraavalla hallituskaudella.

HYVINVOINTIALUEIDEN tämän vuoden alijäämät eivät vaikuta valtion ensi vuoden budjettiin, jota hallitus nyt valmistelee. Vuoden 2024 ennakoitua suurempi alijäämä korvataan alueille vasta vuonna 2026 niin sanotun jälkikäteistarkastuksen perusteella.

Viime vuoden alijäämä näkyy samasta syystä ensi vuoden budjetissa. Se nostaa menoja 1,5 miljardia euroa. Sen verran valtion on lisättävä alueiden rahoitusta niiden alijäämän vuoksi.

-  Tämän takia iso merkitys myös koko julkisen talouden kannalta on, että hyvinvointialueet kykenevät toimintaansa tehostamaan, Ahonen painottaa.

Sanna Nikula / STT