Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara kommentoi lauantaina Uutissuomalaiselle, ettei työriidan pitkittäminen vaikuta lopputulokseen. Sajavaara katsoi, etteivät asetelmat Paltan ja IAU:n välillä muutu, vaikka työtaisteluita jatkettaisiin.

Lausuntoa saattoi lukea myös niin, että sovittelu on ajautunut umpikujaan. IAU:n puheenjohtaja Juhani Haapasaari on tulkinnasta eri mieltä.

– Kun sovittelija päättää jatkaa sovittelua eikä keskeytä sitä, niin osapuolilla on lupa odottaa, että hän hakee työriitaan edelleen ratkaisua, jossa huomioidaan molempien osapuolten näkemyksiä ainakin jossain määrin, Haapasaari sanoo.

– Se, että olisimme yli yleisen linjan riippuu aikaperspektiivistä, millä tätä tarkastellaan.

TOISIN SANOEN Palta katsoo IAU:n haluavan yleisen linjan ylittäviä korotuksia, kun IAU puolestaan katsoo kurovansa hakemillaan korotuksilla yleistä linjaa kiinni, vaikka korotukset prosentuaalisesti tällä kierroksella olisivat viennin avausta suurempia.

IAU on laskenut työntekijöiden jääneen säästösopimusten vuoksi yleisestä palkkakehityksestä 4,3 prosenttiyksikköä jälkeen. Jos lähtökohtaisesti pienempiä palkkoja korotettaisiin nyt viennin avauksen mukaisesti, takamatka kasvaisi kolmen vuoden sopimuskaudella IAU:n mukaan jo 4,6 prosenttiyksikköön.

IAU hakeekin nyt sopimusta, johon sisältyy elementtejä, joilla jälkeenjääneisyyttä koko sopimusalan työntekijöiden ostovoimassa kurotaan kiinni yleiseen linjaan nähden.

– Jos oletetaan, että ostovoima on saatu suurin piirtein yleisellä linjalla kiinni, niin eihän tällä (viennin avauksen mukaisella korotuksella) saada läheskään ostovoimaa kiinni. Työntekijöiden näkökulmasta on kyse rahasta, työnantajalla kysymys on periaatteellinen.

Valtakunnansovittelija Sajavaara on aikaisemmin todennut muun muassa Demokraatille, ettei hän sovittelujärjestelmään tehdyn lakimuutoksen vuoksi voi enää esittää yleisen palkankorotuslinjan ylittäviä avauksia. Haapasaaren mukaan kyse on laintulkinnasta. Sovittelijan toimintaedellytykset on turvattu lakimuutoksen jälkeenkin yleisluontoisella sääntelyllä, joka ei rajoita sovittelijan mahdollisuuksia etsiä kuhunkin työriitatilanteeseen sopivia ratkaisuja.

HAAPASAARI viittaa myös entisen työministerin Arto Satosen (kok.) toukokuun Ylen A-studiossa mainitsemaan “malliin”, jossa viennin avauksen betonoiva lakimuutos liittyy vain valtakunnansovittelijan toimintaan ja osapuolet voivat halutessaan sopia sen yli.

– Meidän puolelta on vaihtoehtoisesti esitetty, että voimme edetä mennään tämän Satosen mallin mukaan. Niistä mitä on vuosina 2021 ja 2022 on tapahtunut sovitaan yrityskohtaisesti, koska säästöistäkin silloin sovittiin yrityskohtaisesti. Jos meillä on vielä muista asioista työriitaa, se ratkaistaisiin sovittelijalla.

Finnairin alihankkijayritykset sopisivat siis palkoista IAU:n ammattiosastojen kanssa yrityskohtaisesti.

Haapasaaren mukaan IAU laskee riidan kokoluokan olevan Finnairin tapauksessa noin miljoonan euron suuruinen. Kun mukaan lasketaan kaikki yhtiöt, summa nousee noin kahteen miljoonaan.

– Finnairin liikevaihto on noin 3 miljardia ja liikevoiton on ennakoitu olevan tällekin vuodelle yli 100 miljoonaa.

FINNAIRIN toimitusjohtaja Turkka Kuusisto on työnantajajärjestö Paltan hallituksen puheenjohtaja. Haapasaari pitää työriidan myötä syntynyttä tilannetta jossakin määrin ristiriitaisena.

– Tässä ei ole liiketaloudellisesti Kuusiston työnantajan näkökulmasta mitään tolkkua. Finnair puhuu työtaistelutoimiin liittyvistä kymmenien miljoonien tappioista.

Haapasaaren mukaan Finnairin sisällä elää kaksi keskenään ristiriitaista tulkintaa, jossa toisessa katsotaan taloustilanteen normalisoituneen koronan ja sodan alkamisen jälkeen. Tätä tulkintaa on käytetty muun muassa johdon kannustimista keskusteltaessa.

Toisenlaista tulkintaa taloustilanteesta sovelletaan palkansaajien neuvottelupöydässä. Sen mukaan säästösopimuksia kompensoiviin palkankorotuksiin ei ole varaa.

– Olen pettynyt, että työnantaja suhtautuu tähän näin.

Haapasaari ei muista, että hänen urallaan olisi työriidan kestäessä neuvoteltu aikaisemmin näin pitkään. Paltan ja IAU:n neuvottelut alkoivat tammikuussa. Työehtosopimus vanheni maaliskuun puolivälissä. Riita säästösopimuksen merkityksestä nousi Haapasaaren mukaan esiin jo neuvottelujen alussa.

Onko merkkejä siitä, että tämä vielä neuvottelemalla liikkuu?

– Aina nämä lopulta jotenkin ratkeavat. Optimistinen pitää olla. Niin kauan kuin sovittelija jatkaa sovittelua, tulkitsemme hänen olevan siinä käsityksessä, että hän voi antaa sovintoesityksen, jossa molempien osapuolten näkemykset on huomioitu.

Kuinka kauan teillä on vielä valmius jatkaa työtaistelutoimia?

– Se riippuu jäsenistöstä.