Turva – Hymy

Ihalainen antoi hallitukselle vinkit Suomen kasvun edistämiseksi ja muistutti: ”Pohjimmiltaan meidän tärkein voimavara on ihminen”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lauri Ihalainen ehdottaa, että Suomen EU-puheenjohtajakaudella noin parin vuoden päästä kierto- ja jakamistalous on Suomen yksi keskeinen kärkihanke.

SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen kiinnitti tänään alkaneessa eduskunnan budjettikeskustelussa huomiota siihen, että on tärkeää puhua myös kakun kasvatettamisesta eikä vain sen jakamisesta.

Hän lähestyi asiaa SDP:n vaihtoehtobudjetin pohjalta.

– Me olemme peräänkuuluttaneet oikeudenmukaisuutta, kaikkien mukana pitämisen tärkeyttä ja kasvavan eriarvoisuuden vähentämistä kansakunnan eheyden näkökulmasta, Ihalainen tiivisti.

Hän totesi vaihtoehtobudjetin rakentuvat julkisen talouden vastuulliselle taloudenhoidolle. Hän painotti myös työllisyyden merkitystä syrjäytymisen estämiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi.

– Me olemme esittäneet poikkeuksellisen paljon asioita, jotka liittyvät kasvuun ja kakun kasvattamiseen, ja tässä mielessä me tarvitsemme tällaista osaamisperusteista, vientivetoista kasvua. Me tarvitsemme innostavaa ilmapiiriä investoida nimenomaan Suomeen. Me tarvitsemme pk-yritysten ja itsensätyöllistäjien tukemista, näiden yritysten kansainvälistymistä, ja se pidemmän aikavälin kasvu rakentuu siitä, että luodaan edellytyksiä lisärahoittamalla ennen kaikkea tutkimusta ja tuotekehitystä, joita nyt on leikattu ja rajusti, parantamalla osaamista, koulutusta ja sivistystä, sitäkin on leikattu rajusti, Ihalainen sanoi.

Ihalaisen mukaan Suomessa tarvitaan myös elinkeinorakenteen uudistumista, työelämän uudistumista ja kilpailukyvyn parantamista. Tässä hän nosti esiin erityisesti kierto‑ ja jakamistalouden merkityksen.

– Toivon, että Suomen EU-puheenjohtajakaudella kierto- ja jakamistalous on Suomen yksi keskeinen kärkihanke.

Arktisen alueen kehittäminen heikolla pohjalla valtion budjetissa.

Ihalaisen mielestä iso asia on myös palvelualojen arvostuksen nostaminen, yleisesti ottaen ja erityisesti matkailun.

– Meidän pitää edelleen tukea, rakentaa infraa, tehdä valtion, kuntien ja yrityksien yhteistyötä palvelukeskittymien aikaansaamiseksi myös turismin näkökulmasta.

Uuden kasvun lähde on myös arktisen alueen kehittäminen.

– Varsin heikolla ja ohuella on ohitettu tämä kysymys myös ensi vuoden valtion budjetin yhteydessä. Olisimme odottaneet vahvempaa aktiivisuutta.

– Meidän huolemme on se, että vaikka nyt vienti vetää, niin korkean teknologian jalostusarvon viennin osuus on edelleenkin erittäin heikko. Meidän pitää nostaa jalostusarvoa ja saada uusia vienninlähteitä niin, että ne ovat ympäristön kannalta ja ilmaston kannalta kestäviä, ja tällaisia ovat ympäristöteknologiaan panostaminen, energiatehokkuus, osin myös palvelujen vienti.

Ihalainen mainitsi myös sen, että SDP on ehdottanut, että jokainen maakunta rakentaa omille vahvuuksilleen omat kasvu- ja elinkeinopoliittiset tavoitteensa.

– Pohjimmiltaan meidän tärkein voimavara on ihminen, sen osaaminen, jaksaminen ja siitä huolehtiminen, että kaikki pysyvät mukana. Suomen pitää olla sivistys‑ ja osaamisyhteiskunta. Meidän pitää ennen kaikkea myös panostaa työssä olevien ihmisten elinikäiseen oppimiseen, työn ja oppimisen vuorotteluun, ja tähän tarvitaan erittäin paljon uusia toimenpiteitä, jotka koskevat sekä yrityksiä että yhteiskunnan rahoitusta.

Niinistö KSML:ssä: Jalkaväkimiinojen valmistus voitaisiin aloittaa nopeasti

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kiellettyjen jalkaväkimiinojen valmistus voitaisiin käynnistää Suomessa nopeasti sellaisessa kriisitilanteessa, jossa konfliktimaat luopuvat laajemminkin noudattamasta kansainvälisiä sopimuksia.

Näin sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sanomalehti Keskisuomalaisen haastattelussa.

– Teoriassa olisi mahdollista suht helposti käynnistää kiellettyjen sakara- ja putkimiinojen tyyppisten aseiden tuotanto. Kyse ei nimittäin ole mistään rakettitieteestä, Niinistö kommentoi lehdelle.

Ministeri Niinistön mukaan ei olisi yllättävää, että kriisissä, jossa kansainväliset sopimukset on heitetty ”romukoppaan”, Suomea puolustettaisiin kaikin mahdollisin keinoin.

Myös presidentti Sauli Niinistö väläytti maanantaina Ylen vaalitentissä jalkaväkimiinojen mahdollista paluuta tilanteessa, jossa kansainvälisiä sopimuksia rikotaan yleisesti.

Suomi on tuhonnut Ottawan sopimuksella kielletyt jalkaväkimiinat. Aivan kaikkia jalkaväkimiinoja ei kuitenkaan tuhottu, koska niitä tarvitaan edelleen esimerkiksi varusmiesten koulutuksessa.

Tutkimus: Isyysvapaalle jäävälle palkataan harvoin sijaista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Perhevapaalle jäävälle isälle palkataan harvoin sijainen töihin, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Isien työt hoidetaan yleisimmin jakamalla tehtävät muille.

Erityisesti ylemmät toimihenkilöt hoitavat usein itse työtehtävänsä joko ennen vapaata, vapaan jälkeen tai jopa sen aikana.

Erikoistutkija Johanna Närvin mukaan työpaikoilla suhtaudutaan isien lyhyisiin perhevapaisiin hyvinkin myönteisesti. Moni isä kuitenkin kokee, että pidemmälle vapaalle jääminen olisi hankalaa.

Hallitus valmistelee parhaillaan perhevapaauudistusta. Närvin suositus on, että keskeistä olisi pidentää isyysvapaata.

Mekaanisen metsäteollisuuden riitaa ratkotaan taas tänään

Kuva: LEHTIKUVA / Kimmo Rauatmaa

Valtakunnansovittelija Minna Helle jatkaa tänään mekaanisen metsäteollisuuden työriidan sovittelua. Helle on kutsunut osapuolet koolle aamupäivällä.

Kiistaa soviteltiin viimeksi keskiviikkona. Eripuraa on sekä palkkaratkaisusta että useista tekstikysymyksistä.

Työntekijöitä edustava Teollisuusliitto uhkaa aloittaa viikon mittaisen lakon maanantaina, ellei sopua synny sitä ennen. Lakon piirissä olisi muun muassa sahoja ja vaneritehtaita.

Valtakunnansovittelijalla on meneillään myös rahoitusalan työriidan sovittelu, jota on määrä jatkaa sunnuntaina.

Tätä vauhtia toiselle kierrokselle? – HS: Niinistön suosio on hiipunut

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Istuvan presidentin, valitsijayhdistyksen presidenttiehdokkaan Sauli Niinistön kannatus on laskenut, mutta Niinistön etumatka muihin ehdokkaisiin on yhä suuri, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä kyselystä.

Gallupin mukaan 68 prosenttia äänestäjistä valitsisi vaalien ensimmäisellä kierroksella Niinistön. Joulukuussa HS-kyselyssä kantansa kertoneista 75 prosenttia kannatti Niinistöä. Istuvan presidentin kannatus on kyselyn mukaan pudonnut siis seitsemän prosenttiyksikköä.

Toiseksi suosituin ehdokas on vihreiden Pekka Haavisto, jota äänestäisi nyt 11 prosenttia ehdokkaansa kertoneista. Hän on menettänyt prosenttiyksikön verran kannatustaan sitten joulukuun kyselyn.

Kolmanneksi eniten kannatusta saa valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen, jonka kannatus on kahdeksan prosenttia. Keskustataustainen Väyrynen on kirinyt kovaa kiinni Haavistoa. Vielä joulukuussa Väyrynen sai HS:n kyselyssä taakseen vain kolmen prosentin kannatuksen.

Muiden ehdokkaiden kannatus ei ole juuri muuttunut joulukuuhun verrattuna. Perussuomalaisten Laura Huhtasaari sai neljän prosentin kannatuksen. Keskustan Matti Vanhanen ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen ylsivät kolmen prosentin kannatukseen. SDP:n Tuula Haatainen sai kahden prosentin kannatuksen, ja RKP:n Nils Torvalds jäi yhteen prosenttiin.

Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi tuhat ihmistä 8.–17. tammikuuta. Tuloksissa ei ole huomioitu vastaajia, jotka eivät tienneet tai kertoneet ehdokastaan. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Torstaina julkaistun Alma Median lehtien kannatuskyselyssä Niinistön kannatuksessa oli näkyvissä HS-kyselyä suurempi lasku, kaikkiaan 12 prosenttiyksikön luisu.

Kantansa kertoneista vastaajista 58 prosenttia sanoi Alman kyselyssä nyt aikovansa äänestää Niinistöä. Joulukuussa Niinistöä kannatti samassa kyselyssä kantansa kertoneista 70 prosenttia, ja kaikista vastaajista 64 prosenttia.

Tuula Haatainen: ”Haluan olla ääni niille ihmisille, joiden ääni ei muuten kuulu”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen piti yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden kysymykset esillä Ylen vaalitentissä torstai-iltana.

Eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, koulutus ja osaamisen kestävyysvaje olivat mukana.

– Maailmalla vallitseva eriarvoistumiskehitys, ilmastonmuutos ja naisten ja tyttöjen aseman parantaminen olisivat keskeisessä asemassa työssäni presidenttinä, Haatainen sanoi.

– Haluan olla ääni niille ihmisille, joiden ääni ei muuten kuulu. Puhun asioista, jotka olisivat jääneet katveeseen, jos en olisi ehdokkaana, hän totesi.

Muita poimintoja Tuula Haataiselta:

– Aikamme suurin turvallisuusuhka on ilmastonmuutos.

– Turvallisuutemme kulmakivi on konfliktien ennaltaehkäisy vuoropuhelun avulla, sillä sitä on diplomatia.

– Meidän ei pidä irrottautua kansainvälisistä sopimuksista eikä haikailla menneisyydyen asejärjestelmien perään. Meidän on uskallettava ajaa uusia rajoitteita ydinaseille.

– Terrorismin ja ääriliikkeiden juurisyyt ovat yhteiskuntien epätasa-arvossa ja kansalaisten osattomuudessa. Näitä ongelmia ei ratkaista aseilla.

Suomen kovenevassa ilmapiirissä kiristetään toimeentuloa niiltä, jotka eivät löydä työtä.

– Kun kaikki osallistuvat tasavertaisesti, ja oikeusvaltion periaatteita kunnioitetaan, asiat ovat paremmin Suomessa ja muualla maailmassa, sanoi Haatainen.

– Suomen kovenevassa ilmapiirissä kiristetään toimeentuloa niiltä, jotka eivät löydä työtä. Säästetään osaamisesta ja säästetään koulutuksesta – perustasta, jolle yhteiskuntamme on yhdessä rakennettu.

– Syrjäytyminen ei häviä ojentamalla.

– Meidän pitää asettaa tavoitteet korkealle niin EU:ssa kuin YK:ssakin. Suomella on kykyä toimia kokoaan suurempana vaikuttajana.

– Suomi päättää asioistaan itse. Piste.

– Jokaisella on maanpuolustustahto korvien välissä vain silloin kun on jotain puolustettavaa. Presidentin sanoessa ”kansalaiset, medborgare”, aivan jokaisella kuulijalla pitää olla tunne: minä olen osa tätä kansaa, minua arvostetaan ja minua kuunnellaan.

Jokaisella meistä on ääni, Haatainen muistutti.

– Jokaisen kuuluu sitä käyttää. Meillä on keinot tehdä yhdessä maailmasta parempi paikka. Minulla on sydäntä sanoa. Suomalaiset, teillä on sydäntä valita, hän päätti.

Linkki Tuula Haataisen seitsemän minuutin mittaiseen puheeseen Ylen sivulla.