– Ongelmat myönnetään, mutta siitä ei saa tässä salissa puhua, koska silloin joutuisi tekemään jotain, Viitanen vielä jatkoi.

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin keskiviikkona vuoden 2018 tulo- ja menoarvioita valtiovarainvaliokunnan julkaistua siihen eilen mietintönsä.

Budjettikeskustelussa päädyttiin tutuille urille opposition syyttäessä hallituksen talouspolitiikkaa eriarvoistavaksi. Hallitus puolestaan perusteli linjauksiaan Suomen taloutta tasapainottavina ja talouskasvua kiihdyttävinä.

– Tärkeimpiä tehtäviä tästä eteenpäin on huolehtia, että kaikki suomalaiset pidetään mukana. Kasvu kuuluu kaikille, tiedotteessa todettiin.

Sanoma kuulostaa varsin suoraan opposition suusta tulleelta. Tämä oli huomattu myös SDP:n ja vasemmistoliiton piirissä, ja asia nousikin budjettikeskustelun aikana pinnalle useaan otteeseen.

– Ministeri Orpo, otatteko ensi kerralla keskustan mukaan tekemään päätöksiä budjettiriiheen tai kehysriiheen. Voitteko ottaa keskustan Kaikkosen näkemyksen mukaan ja voisitteko antaa hieman arvoa Suomen pieniosaisille ja perua nämä leikkaukset, Pia Viitanen kysyi valtiovarainministeriltä viitaten sosiaalietuuksia rokottaviin indeksileikkauksiin.

Kaikkonen itse saapui saliin myöhemmin. Hän aloitti puheenvuoronsa toteamalla, että harvoin näin innokkaasti hänen puhettaan odotetaan. Hän jatkoi muistuttamalla, että Suomen taloudellinen tilanne on nyt aikalailla parempi kuin pari vuotta sitten, jolloin salin ”huutajat” olivat vallassa.

– Talous kasvaa, vienti vetää ja työllisyys paranee, Kaikkonen lausui.

– Mutta on totta, että Suomessa kaikilla ei mene hyvin. Ja kyllä, itselläni ja monella muulla keskustalaisella on huoli tästä asiasta.

Hän totesikin toivovansa kyllä, että hallitus vielä tälle hallituskaudelle saa lisäresursseja aikaiseksi ja varmaan jää tekemistä vielä seuraaville hallituskausille.

Kaikkonen vielä lopetti puheenvuoronsa toteamalla, kuinka onneksi melkein kaikki salissa olevat ymmärtävät, että kun talous velkaantuu niin liikkumavaraa ei paljoa ole.

– Onneksi sitä nyt syntyy, kun talous kasvaa.

Salissa käydyssä keskustelussa kiisteltiin myös jälleen suomalaisten taloudellisesta eriarvoistumisesta. Aihetta nostettiin oppositiosta keskusteluun toistuvalla syötöllä.

Hallitus puolestaan painotti useassa puheenvuorossa eriarvoistumisen olevan suhteellisen pientä ja Suomen olevan yhä yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Oppositiossa tätä selitystä ei nielty.

Kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) sanoikin olevan tärkeää verrata edellisen kokoomuksen ja vasemmiston hallituksen sekä nykyisen ”oikeistohallituksen” politiikkaa. Esityksensä hän perusti Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen laskelmiin.

– Laskelmat osoittavat, että vuonna 2011–2015 kaikkein pienituloisimpien ostovoima kasvoi 5 prosenttia ja kaikkein rikkaimpien supistui 2–3 prosenttia. Nyt tilanne on aivan käänteinen. Rikkaat rikastuvat vajaalla prosentilla ja köyhät köyhtyvät puolellatoista prosentilla.

– Tässä on tämä poliittinen ero, joka johtaa myöskin kasvavaan eriarvoistumiseen, hän linjasi opposition edustajien antamien myötämielisten huutojen saattelemana.

Opposition sanoma olikin syksyllä jo useaan otteeseen kuultu vaatimus: Nyt kun talous kasvaa, täytyy tämän näkyä tasapuolisesti kaikkien kukkarossa. Indeksijäädytysten ja lomarahaleikkausten perumista esitettiinkin useammin kuin kerran.

Oppositiossa tunnuttiinkin kaipaavan saliin alkiolaista keskustaa, joka ajaisi pienituloisimpia suosivampaa politiikkaa.

– Kiitos vasemmiston ja alkiolaisen keskustan, Suomea voidaan edelleen pitää pienten tuloerojen maana, esimerkiksi Gustafsson tokaisi keskustelun aikana.

– Toivottavasti myös tulevaisuudessa.

Antti Kaikkonen vakuutteli Demokraatille istunnon jälkeen, että kyllä se alkiolainen köyhän asia mielessä on.

– Nyt kun talous kasvaa ja työllisyys paranee, pikkuhiljaa voi alkaa keskustelemaan myös joistakin parannuksista eikä pelkästään säästöistä, Kaikkonen totesi Demokraatille.

– Tietysti tämä on ollut haastava hallituskausi ja olemme joutuneet tekemään kipeitä ja kirpaisevia säästöjä. Se on ollut epämiellyttävää puuhaa keskustalaisille. Valtion velkaantumistahti on ollut niin hurjaa, että niitäkin piti tehdä, Kaikkonen perusteli puolueensa toimintaa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo puolestaan korosti keskustelussa, että vaikka Suomi ensi vuodenkin budjetissa yhä velkaantuu, on velkaantuminen nyt vihdoin päättymässä.

– Työllisyys paranee ja 72 prosentin työllisyys ei ole mikään mahdoton tavoite. Me iloitsemme jokaisesta työllistyneestä ihmisestä.

– Tätä täytyy kuitenkin jatkaa, meidän tulee päästä 75 prosentin työllisyysasteeseen, että voimme turvata tämän päivän hyvinvointivaltion, Orpo jatkoi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jatkoi Orpon teesejä toteamalla hallituksen tehtävän ytimessä olevan työllisyysasteen nostamisen, työttömyyden vähentämisen ja tätä kautta eriarvoistumisen pienentämisen.

– Ja tätä kautta myös hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen.

Oppositiosta puolestaan korostettiin, että työllisyyden paraneminen ei auta suoraan lasten ja vanhusten asemaan, he kun eivät töitä tee.

Lisäksi kansanedustaja Krista Kiurun (sd.) esitti toistuvasti huolensa rakenteellisesta alijäämästä, ja kuinka se ei näytä paranevan työllisyyden kasvusta huolimatta. Orpo totesi yhä luottavansa työllisyyden pelastavaan voimaan ja rakenteellisen alijäämän poistuvan automaattisesti taustalla, kun työttömyys paranee.

Lisäksi Orpo perusteli lauantaina Ylen Ykkösaamussa esittämäänsä varhaiskasvatuksen maksuttomuutta viisivuotiaista ylöspäin toteamalla, että kyse on ennen kaikkea ensi vaalikauden asioista.

– Meidän kannattaa panostaa pieniin lapsiin ja varhaisiin vuosiin. Se on myöskin erinomainen tapa poistaa eriarvoisuutta. Maksuttomuuden kautta saadaan ne lapset, jotka kaikista eniten tarvitsevat varhaiskasvatusta, varhaiskasvatuksen pariin. Katsokaa vaikka mitä kaikkea olemme tällä vaalikaudella varhaiskasvatukselle tehneet, Orpo vielä lopetti.

Vasemmiston puheenjohtaja Li Andersson ei valtiovarainministerin sanoja purematta niellyt. ”On sillä pokkaa”, hän tokaisikin jo heti Orpon puheen päälle.

– Voi sitä hurskastelun määrää, kun valtiovarainministeri tässä puhuu varhaiskasvatuksen merkityksestä samalla, kun tämä hallitus on ajanut subjektiivista päivähoito-oikeutta ja kasvattanut varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, Andersson luetteli saatuaan puheenvuoron.

– Kukaan oppositio ei ole kyseenalaistanut sitä, että niin työllisyys kuin talous kasvaa. Sen sijasta olemme kyseenalaistaneet sen, että tällaisessa tilanteessa hallitus edelleen jatkaa pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia ja päättää käyttää varoja kaikkien hyvätuloisimpien suomalaisten tulojen kasvattamiseksi, Andersson listasi vielä keskustelun ydinkysymykseksi.