– Työelämässä kohdataan kovia arvoja ja kasvavia vaatimuksia tuloksellisuudesta, tuottavuudesta, venymisestä ja monitaitoisuudesta. Liian monen mieltä painaa tunne selviytymisestä, turvattomuudesta, tarpeettomuudesta ja arvottomuudesta. Työn ja muun elämän rajat ”työn imussa” hämärtyvät.

Ihalaisen huomauttaa, että työn henkisen kuormittavuuden ja työssä pärjäämisen ongelmat näkyvät työelämässä.

– Työssä jaksaminen ja työpahoinvointi lakaistaan usein maton alle, kun niistä pitäisi puhua enemmän. Näiden kasvavien työelämäodotusten keskellä ei tahdo olla tilaa niille työhaluisille, jotka omilla voimavaroillaan haluavat osallistua työelämään. Tulos- ja tuottavuuskunto ei kaikilla ole sataprosenttinen. Kysymys kuuluukin, voidaanko työelämää inhimillistää.

Ihalainen haluaa avata keskustelun siitä, onko kansantaloudenkin kannalta parempi, että ihmiset pystyvät antamaan osittaisenkin työpanoksen ja säilyttävät osallisuuden ja arvokkuuden tunteen.

– Tarvitaan syvällinen asennemuutos myös työpaikoilla ja työnantajissa esimerkiksi vammaisten, osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Teemana voisi olla Kaikilla tulee olla paikka yhteiskunnassa ja mahdollisuus työntekoon. Näiden ihmisten työpolun rakentamiseksi työelämään tarvitaan toimivat välityömarkkinat eli silta työttömyydestä avoimille työmarkkinoille.

Ihalaisen mukaan kuntien roolia vaikeammin työllistettävien työllistämistoimijana tulisi vahvistaa ja monialaisten palvelukeskusten asemaa tulee kehittää eikä niitä pidä lakkauttaa.

– Palkkatukisäädöksiä voidaan kehittää niin, että niiden taso on sitä korkeampi, mitä vaikeammin työllistettävistä on kyse. Yli 60-vuotiaiden ja vammaisten palkkatuki tulee säilyttää pysyvänä. Niitä yrityksiä, jotka ovat vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä tehneet vahvuutensa ja kantaneet yhteiskuntavastuunsa, tulisi tukea ja heidän esimerkkiään myös muiden tulisi noudattaa.

Ihalainen muistuttaa, että hankintalaki tarjoaa mahdollisuuksia korostaa työllisyys- ja sosiaalikriteerejä hankintasopimuksia tehtäessä. Julkisten hankintojen arvo on noin 30 miljardia euroa vuodessa.

– Kuntien ja valtion tulisikin asettaa hankintasopimusten edellytykseksi, että toteuttaja sitoutuu ottamaan tietyn määrän joko vammaisia, pitkäaikaistyöttömiä tai nuoria työhön. Kunnat ovat tätä mahdollisuutta käyttäneet laiskasti.

Ihalainen vaatii hallitusta perumaan hyviin tuloksiin yltäneen nuorisotakuun rahoituksen alasajon.

– Nuoria työllistäville tulisi tarjota Sanssi-kortin, noin 700 euron, arvoinen kuukausituki 10 kuukauden ajaksi. Nyt rahoitusta ei ole tähän tarkoitukseen riittävästi. Viime hallituskaudella käynnistettiin hanke, jonka pohjalta on perustettu eri puolille maata matalan kynnyksen monipalveluja antava Ohjaamo-hanke. Tätä hanketta pitäisi laajentaa ja sen rahoitus tulisi turvata myös jatkossa.

– Osana nuorisotakuun uudelleen elvyttämistä pitäisi parantaa myös maahanmuuttajanuorten koulutus- ja työllistymisedellytyksiä. Maahanmuuttajanuorten riskit jäädä työelämän ulkopuolelle ovat moninkertaiset. Kotouttamiskoulutuksen riittävät resurssit on turvattava.

Ihalainen esiintyi tänä aamuna Porin SuomiAreenassa MTV:n aamulähetyksessä, johon yleisökin saattoi tulla.