Ihalainen: ”Pelkkää valtioyhtiöiden tai niiden osien myyntiyhtiötä ei tarvita” – Sipilä: ”Yhtiöitä ei laiteta lihoiksi”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunta sai tänään käsiteltäväkseen lakiesityksen valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta. Hallitus aikoo ottaa käyttöön kehitysyhtiön, johon siirretään osia valtion yhtiöomistuksesta.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan valtion omistamien yhtiöiden arvo Suomessa on Euroopan suurin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Omistuksen laajentaminen on käytännössä tapahtunut pakon sanelemana ja valtion omistajuuden myynnit sekä tuotot on käytetty budjetin paikkaamiseen. Tähän tulee nyt muutos.

Valtion jo kesällä pystyyn pistämän kehitysyhtiön Vake Oy:n tehtävä on muoti-ilmausta käyttäen ”laittaa tase töihin” uuden kasvun luomiseksi.

Lakiesitys mahdollistaisi valtion suorassa omistuksessa olevien osakeomistusten siirron kehitysyhtiöön. Tätä kautta valtio voisi kehittää uutta yritystoimintaa, vahvistaa omistamiensa yhtiöiden pääomarakennetta ja tehdä yritysjärjestelyjä.

– Minulle taseen töihin laittaminen ei ole missään vaiheessa tarkoittanut valtionyhtiöiden lihoiksi laittamista, Sipilä vakuutteli jo heti kärkeen.

2,4 miljardin siirto.

Kehitysyhtiö olisi valtion budjettitalouden ulkopuolella. Sinne ensivaiheessa siirrettäväksi suunniteltavien yhdeksän yhtiön osakkeet edustavat eri toimialojen valtio-omisteisia yhtiöitä. Kokonaan tai osin siirrettävät yhtiöt ovat Altia, Arctia, Ekokem, Kemijoki, Nordic Morning, Neste, Posti Group, Raskone, ja Vapo.

Ekokemin osakkeet siirrettiin Vake Oy:hyn jo elokuun lopussa, minkä jälkeen ne myytiin Fortumille.

Pääministeri Sipilän mukaan kehitysyhtiöön sirrettäväksi suunniteltujen osakkeiden arvioitu käypä arvo on noin 2 400 miljoonaa euroa eli mistään pikkurahasta ei ole kyse.

Esitykseen sisältyy uutuutena myös eduskunnan suostumusta edellyttävä määrävähemmistöinenomistusraja 33,4 %. Sipilä uskoo, että valtio voisi tälläkin osuudella turvata asemansa ja tahtonsa kaikkiin merkittäviin osakeyhtiön päätöksiin.

Opposition puolelta kannettiin huolta, että valtio on myymässä kansallisomaisuuttaan. Historiassa on esimerkkejä valtion epäonnistuneista ja tappiollisiksi todetuista yrityskaupoista. Ne nousivatkin lähetekeskustelussa kipeinä muistoina esiin, muun muassa Kemira GrowHow’n myynti.

Sipilän vakuuttelut siitä, ettei kyseessä olisi myyntiyhtiö, saivat monet opposition kansanedustajat epäileväisiksi.

”Vähemmistöosakas on vähemmistöosakas.”

Myös lainsäädännön arviointineuvoston tiukka ja laaja kritiikkiä hallituksen suunnitelmille oli luettu huolella niin opposition mutta myös hallituksen puolella. Kansanedustaja Sirpa Paatero (sd.) muistutti, että arviointineuvosto oli puuttunut muun muassa siihen, ettei hankkeen yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia ole pohdittu. Sipilä myönsi arviointineuvoston erilaisen kritiikin oikeutuksen ja totesi, että asiaa on korjattu.

Oppositio kantoi myös huolta siitä, miten päätösvalta valtionyhtiöissä on karkaamassa yhä kaueammaksi eduskunnalta ja jopa valtioneuvostolta. Parlamentaarisella seurantaryhmällä ei ole tarpeeksi keinoja puuttua asioiden hoitoon.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman hämmästeli, miksi SDP:n vaihtoehtobudjetin ehdotus Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran omaisuudesta tulouttamisesta ei ollut aikanaan vaihtoehdobudjettikeskustelussa kelvannut hallituspuolueitten edustajille. Arvopaperiomaisuutta voitaisiin käyttää kertaluontoisiin taloutta, työllisyyttä ja kasvua tukeviin toimiin 350 miljoonaa euroa.

– Sitran tasetta ei voida katsoa, jos se on arvopaperiomaisuutta, mutta sitten meidän pitäisi erittäin strategisesta Neste Oilista (Oyj) olla valmiita ottamaan osa ja laittamaan kehitysyhtiöön, jolloin tulee aika epäselvä tilanne…Kyllä meidän mielestä Neste on strateginen yhtiö ja kyllä, jos sen omistus lasketaan alle 50 prosenttiin, niin se on merkittävä muutos nykytilaan. Vähemmistöosakas on vähemmistöosakas, Lindtman sanoi.

– Meidän näkemys on, että hallitusti kyllä valtion pitää olla aktiivinen omistaja, mutta pidetään huoli meidän strategisista intresseistä, Lindtman jatkoi.

Keskusteluun Sitrasta palattiin vielä myöhemmin. Lindtman totesi tällöin, ettei kukaan ole esittänyt Sitran tyhjentämistä.

– Jää vielä 350 miljoonaa. Sillä voi sitten yhteiskuntaan vaikuttaa ja kehitellä näitä työnäytteitä ja raha seuraa potilasta -malleja vaikka kuinka paljon.

”Ei ole järkevää ja turvallista, jos…”

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) käytti pitkän puheenvuoron, jossa hän toi laajasti esiin SDP:n elinkeinopoliittista ja valtion omistajuuteen liittyvää ajattelua. Ihalainen painotti, ettei Suomi saa ajautua tytäryhtiötaloudeksi ja pääkonttorikatoon. Valtion omistajuudella on kansallisesti suuri merkitys.

Ihalaisen mukaan omistajapolitiikalla voidaan tukea elinkeinopolitiikan uudistumista ja vientiä.

– SDP ei ole vastustanut omaisuuden hallittua myyntiä, jos se on oikea-aikaista ja tuotot suuntautuvat tulevaisuusinvestointeihin sekä pidemmän ajan kasvun tukemiseen.

– Valtion omistajuutta voidaan käyttää ketterästi, strategisesti ja elinkeinopoliittisesti tärkeiden hankkeiden käynnistämisessä sekä yksityisen pääoman houkuttelemiseksi hankkeisiin. On hyviä esimerkkejä, että valtion aktiivisuudella voi olla merkittävää vipuvaikutusta myös yksityisen sektorin investointipanostuksille, Ihalainen lausui.

Lindtmanin tavoin myös hän puuttui Neste Oyj:n asemaan. Hänen mukaansa ei ole järkevää ja turvallista omistajapolitiikkaa, jos Nesteen omistusraja laskettaisiin 33, 4 %:iin. Fortumin ja Finnairin tavoin omistus pitäisi säilyttää 50,1 %:ssa.

Ihalainen nimesi SDP:n huoleksi sen, että uusi yhtiö perustetaan sinne siirrettävien yhtiöiden tai niiden osien laittamiseksi myyntikuntoon.

– Kehitysyhtiön tulisikin aidosti tuottaa uutta arvoa, olla omistajuutta luova ja olla pääomarakennetta vahvistava yhtiö.

Ilouutisia jäsenille: Uuden Teollisuusliiton jäsenmaksuun reilu alennus

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Uuden Teollisuusliiton työttömyyskassan jäsenmaksu alenee ensi vuonna. Finanssivalvonta on vahvistanut Teollisuuden työttömyyskassan jäsenmaksuksi 0,49 prosenttia. Tämä tarkoittaa erityisen suurta jäsenmaksun alenemista entisen Metallin ja Puuliiton kassan maksuihin, mutta myös teamilaisten jäsenten maksu alenee.

Kolme nyt vielä itsenäisinä toimivaa kassaa yhdistyy yhdeksi suurkassaksi vuoden alussa. Teollisuusliiton varsinainen jäsenmaksu on ensi vuonna 1,0 prosenttia. Yhdessä kassamaksun kanssa jäsenten kokonaisjäsenmaksu on siis 1,49 prosenttia.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi entisille Metallin kassan jäsenille peräti 0,25 prosenttiyksikköä pienempää kokonaismaksua tähän vuoteen verrattuna. Korkeimmillaan Metallin maksu oli 90-luvun lamassa vuonna 1994, jolloin maksettiin 2,20 prosenttia. Tällä vuosikymmenellä käytiin korkeimmillaan 1,80 prosentissa vuonna 2011.

Myös puuliittolaisille tulee nyt reilu, 0,21 prosenttiyksikön alennus. Teamilaisilla alennus on 0,01 prosenttiyksikköä. Nykyiset TEAMin jäsenet hyötyvät kuitenkin erityisesti siitä, että uusi suurkassa ei peri työttömiltä jäseniltään jäsenmaksua.

– On todella hienoa, että pääsemme kertomaan jäsenillemme näin iloisia uutisia. Suurin syy siihen, että pystymme tällaisiin alennuksiin, on tietenkin työllisyystilanteen parantuminen roimasti, sanoo Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen.

Työttömyys on alentunut kaikissa kolmessa fuusioituvassa liitossa viime vuoden lopulta lähtien. Tämän vuoden lokakuussa päivärahan saajia oli yhteensä vajaat 14 000, mikä oli noin 4 500 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Hyvä kehitys on heijastunut selkeästi myös maksettuihin etuuksiin. Kassat ovat tänä vuonna maksaneet yhteensä 218 miljoonaa euroa, missä on 66 miljoonan vähennys viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Keskustelua aiheesta

Kuningatar Elisabet löi Salolaisen ”Commander of the Order of the British Empire CBE:ksi”

Kuva: Lehtikuva
Kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.) sai kuningtattarelta korkean arvonimen - Commander of the Order of the British Empire CBE

Britannian kuningatar Elisabet on myöntänyt kansanedustaja Pertti Salolaiselle (kok.) korkean arvonimen Commander of the Order of the British Empire CBE. Salolainen sai arvonimen tunnustuksena työstään Suomen ja Britannian suhteiden hyväksi.

Salolainen toimi Britannian yleisradioyhtiön BBC:n toimittajana Lontoossa vuonna 1966. Yleisradion Lontoon kirjeenvaihtajana hän oli vuosina 1966–1969. Hän palasi Lontooseen Suomen suurlähettilääksi 1996–2004.

Hänelle myönnettiin Lontoon Cityn vapaakansalaisuus vuonna 1998. Suurlähettiläänä toimiessaan Salolainen oli perustamassa suomalais-brittiläistä kauppakamaria. Eduskuntaan palattuaan hän on toiminut Britannian ystävyysryhmän puheenjohtajana.

Suomessa Salolainen sai ministerin arvonimen vuonna 2004.

 

 

Keskustelua aiheesta

Kasvupalvelulaki hiertää yhä hallituksessa – ”Ei ole mitään uutta sanottavaa”

Kuva: Kari Hulkko
Hallitus siirtäisi TE-keskusten tehtäviä kasvupalvelulakiuudistuksessa valtiolta maakunnille tai kuntayhtymille.

Hallituksen piti lähettää kasvupalvelulaki uudelle lausuntokierrokselle perjantaina, mutta tänään päivällä eduskunnassa ei siltä näyttänyt.

Asiasta sinisten puolesta neuvotteleva Jari Lindström vastasi kysymykseen missä mennään lyhyesti, että ”ei missään”.

– Ei ole mitään uutta sanottavaa.

Eilen hän kertoi Demokraatille, ettei uutta neuvottelupäivää asiasta ole sovittu.

Kokoomuksen puolesta asiasta neuvottelee oikeusministeri Antti Häkkänen.

Missä mennään kasvupalvelulain kanssa?

– Neuvottelut jatkuvat ja kohta saadaan varmasti asia maaliin, ei siinä sen ihmeempää. Eiköhän ihan tässä lähiaikoina varmaan asiat selkene.

Aikataulua Häkkänen ei käy arvioimaan.

– En osaa sanoa sen tarkemmin, sitten, kun on valmista, sitten julkaistaan, hän toteaa.

Kasvupalvelulaki siirtäisi työllisyys- ja yrityspalvelut valtiolta maakunnille. Keskustan ja kokoomuksen mielestä kuntayhtymä voisi tietyin ehdoin järjestää palvelut maakuntien sijaan.

Siniset pitää tiukasti kiinni hallituksen aiemmasta sovusta, jossa vain Uudellamaalla eli pääkaupunkiseudulla olisi kuntayhtymiin nojaava erillisratkaisu.

Puoluevaltuuston oikeistolaisuusarvio ei yllättänyt keskustaedustajaa: ”Kyllä sama näkemys varmaan meillä myös eduskuntaryhmässä on”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kansanedusta Hannakaisa Heikkinen sanoo toivovansa, että keskustan kasvot näyttäytyisivät enemmän hallituksen jäljellä olevalla kaudella.

59% Suo­men­maan ky­se­lyyn vas­tan­neis­ta kes­kus­tan puo­lu­e­val­tuus­ton jä­se­nis­tä pi­tää hal­li­tuk­sen po­li­tiik­kaa lii­an oi­keis­to­lai­se­na. Muutos on raju, sillä vii­me huh­ti­kuussa vain 30 pro­sent­tia ajatteli näin.

Suomenmaan mukaan ar­vos­te­li­jat sa­no­vat, et­tä hal­li­tus on sääs­tö­pää­tök­sil­lään li­sän­nyt köy­hyyt­tä.

Keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen toteaa suoraan, ettei puoluevaltuuston arvio politiikan oikeistolaisuudesta tullut mitenkään yllätyksenä.

– Kyllä sama näkemys varmaan meillä myös eduskuntaryhmässä on. Toisaalta minulla on myös se ymmärrys, että nyt kun talous on saatu kuntoon, pystymme myös lähtemään toteuttamaan hallitusohjelman niitä osioita, jotka sitten näyttäytyvät myös siinä, että heikompiosaisista huolehditaan. Kyllä minä kuitenkin allekirjoitan, että ne toimet, joilla talous on saatu käännettyä vielä vahvempaan kasvuun kuin edes uskallettiin toivoa, ovat olleet olennaisia, hän sanoo.

Heikkisen mukaan seuraava kiinnekohta on se, kun professori Juho Saaren työryhmä antaa elementtejä siihen, miten sosiaalista hyvinvointia ruvetaan jakamaan uudelleen.

– Nyt tarvitaan vielä vähän malttia, Heikkinen sanoo.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on asettanut työryhmän antaen sille tehtäväksi yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttämisen.

Kysymykseen, onko kokoomus vienyt hallitusta ensi vuodet, Heikkinen toteaa, että hallitus on keskustajohtoinen.

– Mutta en minä sitäkään kiistä, etteikö meillä näkemyseroja ole.

– Ehkä minä näkisin sen asian niin, että nimenomaan lääkkeet talouden kääntämiseksi ovat olleet kovat. Ehkä ne ovat olleet nimenomaan sitten leimallisesti kokoomusmaisempia. Mutta jospa tässä jälkikaudella näyttäytyisivät sitten enemmän keskustan kasvot, kun saadaan Saaren työryhmän toimenpiteitä toteutettua.

Saaren selän takana?

Oppositio jätti tänään välikysymyksen hallituksen eriarvoistamispolitiikkaa vastaan. Kritiikki hallituksen toimia kohtaan oli kovaa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi muun muassa, että kokoomus on tekemässä Suomesta yövartijavaltion.

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä totesi esitellessään välikysymystä, että hallitus piiloutuu nimenomaan Saaren työryhmän työn taakse.

– Nyt me emme voi työryhmätyötä enää odottaa, vaan tarvitaan konkreettisia päätöksiä näiden asioiden toteuttamiseksi, Ojala-Niemelä painotti.

– Me olemme kuitenkin linjanneet nämä kaikki linjaukset, mitä on tehty, hallitusohjelmaan jo. Se on ollut tiedossa ja ne on onneksi lähes kaikki tiukennukset ja kiristykset toteutettu. Tässä on kuitenkin nyt esimerkiksi pystytty takuueläkettä korottamaankin, joka merkitsee juuri niille pienituloisemmillekin ensi vuoden alusta kevennystä, Hannakaisa Heikkinen vastaa.

– Juho Saaren taakse menemiseen haluan todeta, että hallituskausi on kuitenkin toivottavasti nytkin sen neljä vuotta. On parempi, että Juho Saaren linjaamat asiat ovat hyvin suunniteltuja ja jopa sellaisia, että jos kaikkea hänen esittämäänsä ei ehditä tänä loppukautena toteuttamaan, että myös oppositio kokee niiden olevan järkeviä ja hyvin mietittyjä. Sitä työtä voidaan jatkaa ja hyödyntää tulevilla hallituskausilla, Heikkinen jatkaa.

Millainen sulka hattuun, Ben Zyskowicz?

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ben Zyskowicz toteaa, ettei ole lukenut Suomenmaan kyselyä. Millaisena sulkana otatte sen hattuun, että keskustan puoluevaltuusto pitää hallituksen politiikkaa oikeistolaisena?

– Jos ihan yleisellä tasolla kommentoin, niin täällä salissahan ihan viime päivinäkin oppositio on moittinut hallituksen talouspolitiikkaa kokoomuslaiseksi. Kyllä me mielellämme otamme isyyttä, jos niin halutaan sanoa, tässä asiassa, koska hallituksen talouspolitiikka on ollut se työn linja, jota kokoomus on aina korostunut. On pyritty tekemään ratkaisuja ennen kaikkea verotuksen puolella mutta muutoinkin, joilla tuetaan työntekoa ja yrittäjyyttä, Zyskowicz vastaa ja kuten kokoomus teki vaihtoehtobudjeteista keskusteltaessa, syyttää oppositiota halusta korottaa veroja.

Hallituskumppani keskustan puoluevaltuusto ei ole Zyskowiczin arvioista huolimatta kovin tyytyväinen hallituksen linjaan.

– Minä en nyt osaa keskustan puoluevaltuuston tunnelmia arvioida. Mutta jos arvioin esimerkiksi pääministerin puheita eduskunnassa ja kansanedustajien puheita, muun muassa ryhmäpuheenjohtaja Antti Kaikkosen puheita, tuntuu siltä, että tyytyväisyys siihen, että valittu talouspolitiikka toimii ja tuottaa tulosta, on aivan yhteinen hallituspuolueiden piirissä, Zyskowicz vastaa.

Suo­men­maan ky­se­lyyn viikolla 46 vas­ta­si 67 puo­lu­e­val­tuu­tet­tua 135:stä. Ky­se­ly teh­tiin vii­kol­la 46. An­ta­mas­taan oi­keis­to­lei­mas­ta huo­li­mat­ta val­tuu­te­tut suo­vat hal­li­tuk­sel­le kou­lu­ar­vo­sa­nan 8,2 ja vas­taa­jis­ta 60 pro­sent­tia oli mel­ko tyy­ty­väi­siä kes­kus­tan ar­vo­jen nä­ky­mi­seen hal­li­tuk­sen pää­tök­sis­sä.

Keskustelua aiheesta

”Pienikin maa voi olla EU:ssa kokoaan suurempi” – Sipilä saa sd-kolmikolta kaipaamaansa konkretiaa EU-pöytiin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n Tytti Tuppurainen eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona.

Pääministeri Juha Sipilä peräänkuulutti oppositiolta pääministerin ilmoituksen yhteydessä eduskunnassa konkreettisia ajatuksia Suomen EU-linjan kehittämiseen.

– Valitettavasti yhden minuutin puheenvuorossa ei kaikkea evästystä ennätä antaa. Niinpä kirjaamme tähän ylös sellaisia konkreettisia sosiaalisemman Euroopan tavoitteita, joihin hallituksen olisi hyvä pikimmiten tarttua, toteavat SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sekä kansanedustajat Tytti Tuppurainen ja Lauri Ihalainen yhteisessä kirjeessä, joka on on välitetty pääministeri Sipilälle tänään perjantaina.

– Pienikin maa voi olla EU:ssa kokoaan suurempi. Oikeilla eväillä ja aktiivisuudella Suomi voi olla yksi EU:ta uudistavista voimista, he painottavat.

Antti Rinne. (Kuva: Lehtikuva)

Sd-kolmikko toivoo, että pääministeri ottaa nämä kymmenen tavoitetta mukaansa neuvottelupöytiin ja keskittyy rakentamaan Suomesta sellaista toimijaa, joka haluaa kehittää EU:ta tasapainoisesti arvoyhteisönä, sosiaalisena yhteisönä, taloudellisena yhteisönä sekä turvallisuusyhteisönä.

EU:n sosiaalisen pilarin kehittämisessä on heidän mukaansa tehtävä selkeä työnjako siitä, mitkä kuuluvat kansallisvaltioiden tasolla toteutettaviin asioihin ja mitkä asiat toteutetaan koko unionin alueella. Esimerkiksi erot sosiaaliturvan perusteiden painotuksissa voivat erota jäsenmaittain merkittävästi.

Rinne, Tuppurainen ja Ihalainen tarjoavat Sipilälle 10 evästä EU-pöytiin.

  1. Palkka- ja siihen liittyvät sopimusratkaisut kuuluvat järjestöjen sopimusautonomian piiriin. Olennaista on huolehtia, että järjestöjen neuvottelu- ja sopimusoikeudet turvataan ja vahvistetaan EU:n alueella.
  2. Kansalliset rajat ylittävien konsernien työntekijöiden tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia tulee kehittää.
  3. Nuorten koulutus- ja työllistämismahdollisuuksien parantamiseen on lisättävä voimavaroja. Tähän työhön on jo olemassa valmis työkalu: eurooppalainen nuorisotakuu, jossa Suomi on toiminut innoittajana.
  4. Yksinyrittäjien ja itsensätyöllistävien asemaa on parannettava. Yksi askel voisi olla komission esittämä työsuhteen todentamisdirektiivi. Nollatuntisopimuksille on kyettävä luomaan pelisäännöt.
  5. Työ- ja sosiaalipolitiikan tavoitteita voidaan tehostaa EU-tasolla lisäämällä taloudellisen ohjausjakson seurantatavoitteisiin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kriteerit.
  6. Toimitaan aloitteellisesti uuden EU –tason työsuojelustrategian ja ohjelman aikaansaamiseksi. Työmarkkinajärjestöt voisivat laatia puitesopimuksen.
  7. Parannetaan lähetettyjen työntekijöiden direktiivillä vaikuttavuutta ja valvontaa.
  8. Toimitaan aloitteellisesti EU -tasoisten pelisääntöjen rakentamiseksi työntekijöiden osaamisen ja muutosturvan parantamiseksi. Suomen muutosturvamalli on hyvä innovaatio näihin keskusteluihin.
  9. EU -rahastoja on kohdennettava tarkemmin sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edellytyksiin.
  10. Sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämiseksi Suomen tulee aloitteellinen EU:ssa mukaan lukien perhevapaajärjestelmän kehittämisessä. Työpaikkakohtaiset tasa-arvosuunnitelmat tulisi olla EU-tasoa koskeva uudistus.

Lauri Ihalainen. (Kuva: Kari Hulkko)

Antti Rinteen, Lauri Ihalaisen ja Tytti Tuppuraisen mukaan nyt on juuri oikea aika hallituksen laatia laajalla yhteistyöllä erillinen tilannearvio ja tavoitteet siitä, miten 100-vuotias Suomi vientivetoisena ja suhdannevaiheluihin herkästi reagoivana maana varautuu kansallisesti tulevaisuuden Emu-aikaan.