Ihalainen: ”Pelkkää valtioyhtiöiden tai niiden osien myyntiyhtiötä ei tarvita” – Sipilä: ”Yhtiöitä ei laiteta lihoiksi”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunta sai tänään käsiteltäväkseen lakiesityksen valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta. Hallitus aikoo ottaa käyttöön kehitysyhtiön, johon siirretään osia valtion yhtiöomistuksesta.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan valtion omistamien yhtiöiden arvo Suomessa on Euroopan suurin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Omistuksen laajentaminen on käytännössä tapahtunut pakon sanelemana ja valtion omistajuuden myynnit sekä tuotot on käytetty budjetin paikkaamiseen. Tähän tulee nyt muutos.

Valtion jo kesällä pystyyn pistämän kehitysyhtiön Vake Oy:n tehtävä on muoti-ilmausta käyttäen ”laittaa tase töihin” uuden kasvun luomiseksi.

Lakiesitys mahdollistaisi valtion suorassa omistuksessa olevien osakeomistusten siirron kehitysyhtiöön. Tätä kautta valtio voisi kehittää uutta yritystoimintaa, vahvistaa omistamiensa yhtiöiden pääomarakennetta ja tehdä yritysjärjestelyjä.

– Minulle taseen töihin laittaminen ei ole missään vaiheessa tarkoittanut valtionyhtiöiden lihoiksi laittamista, Sipilä vakuutteli jo heti kärkeen.

2,4 miljardin siirto.

Kehitysyhtiö olisi valtion budjettitalouden ulkopuolella. Sinne ensivaiheessa siirrettäväksi suunniteltavien yhdeksän yhtiön osakkeet edustavat eri toimialojen valtio-omisteisia yhtiöitä. Kokonaan tai osin siirrettävät yhtiöt ovat Altia, Arctia, Ekokem, Kemijoki, Nordic Morning, Neste, Posti Group, Raskone, ja Vapo.

Ekokemin osakkeet siirrettiin Vake Oy:hyn jo elokuun lopussa, minkä jälkeen ne myytiin Fortumille.

Pääministeri Sipilän mukaan kehitysyhtiöön sirrettäväksi suunniteltujen osakkeiden arvioitu käypä arvo on noin 2 400 miljoonaa euroa eli mistään pikkurahasta ei ole kyse.

Esitykseen sisältyy uutuutena myös eduskunnan suostumusta edellyttävä määrävähemmistöinenomistusraja 33,4 %. Sipilä uskoo, että valtio voisi tälläkin osuudella turvata asemansa ja tahtonsa kaikkiin merkittäviin osakeyhtiön päätöksiin.

Opposition puolelta kannettiin huolta, että valtio on myymässä kansallisomaisuuttaan. Historiassa on esimerkkejä valtion epäonnistuneista ja tappiollisiksi todetuista yrityskaupoista. Ne nousivatkin lähetekeskustelussa kipeinä muistoina esiin, muun muassa Kemira GrowHow’n myynti.

Sipilän vakuuttelut siitä, ettei kyseessä olisi myyntiyhtiö, saivat monet opposition kansanedustajat epäileväisiksi.

”Vähemmistöosakas on vähemmistöosakas.”

Myös lainsäädännön arviointineuvoston tiukka ja laaja kritiikkiä hallituksen suunnitelmille oli luettu huolella niin opposition mutta myös hallituksen puolella. Kansanedustaja Sirpa Paatero (sd.) muistutti, että arviointineuvosto oli puuttunut muun muassa siihen, ettei hankkeen yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia ole pohdittu. Sipilä myönsi arviointineuvoston erilaisen kritiikin oikeutuksen ja totesi, että asiaa on korjattu.

Oppositio kantoi myös huolta siitä, miten päätösvalta valtionyhtiöissä on karkaamassa yhä kaueammaksi eduskunnalta ja jopa valtioneuvostolta. Parlamentaarisella seurantaryhmällä ei ole tarpeeksi keinoja puuttua asioiden hoitoon.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman hämmästeli, miksi SDP:n vaihtoehtobudjetin ehdotus Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran omaisuudesta tulouttamisesta ei ollut aikanaan vaihtoehdobudjettikeskustelussa kelvannut hallituspuolueitten edustajille. Arvopaperiomaisuutta voitaisiin käyttää kertaluontoisiin taloutta, työllisyyttä ja kasvua tukeviin toimiin 350 miljoonaa euroa.

– Sitran tasetta ei voida katsoa, jos se on arvopaperiomaisuutta, mutta sitten meidän pitäisi erittäin strategisesta Neste Oilista (Oyj) olla valmiita ottamaan osa ja laittamaan kehitysyhtiöön, jolloin tulee aika epäselvä tilanne…Kyllä meidän mielestä Neste on strateginen yhtiö ja kyllä, jos sen omistus lasketaan alle 50 prosenttiin, niin se on merkittävä muutos nykytilaan. Vähemmistöosakas on vähemmistöosakas, Lindtman sanoi.

– Meidän näkemys on, että hallitusti kyllä valtion pitää olla aktiivinen omistaja, mutta pidetään huoli meidän strategisista intresseistä, Lindtman jatkoi.

Keskusteluun Sitrasta palattiin vielä myöhemmin. Lindtman totesi tällöin, ettei kukaan ole esittänyt Sitran tyhjentämistä.

– Jää vielä 350 miljoonaa. Sillä voi sitten yhteiskuntaan vaikuttaa ja kehitellä näitä työnäytteitä ja raha seuraa potilasta -malleja vaikka kuinka paljon.

”Ei ole järkevää ja turvallista, jos…”

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) käytti pitkän puheenvuoron, jossa hän toi laajasti esiin SDP:n elinkeinopoliittista ja valtion omistajuuteen liittyvää ajattelua. Ihalainen painotti, ettei Suomi saa ajautua tytäryhtiötaloudeksi ja pääkonttorikatoon. Valtion omistajuudella on kansallisesti suuri merkitys.

Ihalaisen mukaan omistajapolitiikalla voidaan tukea elinkeinopolitiikan uudistumista ja vientiä.

– SDP ei ole vastustanut omaisuuden hallittua myyntiä, jos se on oikea-aikaista ja tuotot suuntautuvat tulevaisuusinvestointeihin sekä pidemmän ajan kasvun tukemiseen.

– Valtion omistajuutta voidaan käyttää ketterästi, strategisesti ja elinkeinopoliittisesti tärkeiden hankkeiden käynnistämisessä sekä yksityisen pääoman houkuttelemiseksi hankkeisiin. On hyviä esimerkkejä, että valtion aktiivisuudella voi olla merkittävää vipuvaikutusta myös yksityisen sektorin investointipanostuksille, Ihalainen lausui.

Lindtmanin tavoin myös hän puuttui Neste Oyj:n asemaan. Hänen mukaansa ei ole järkevää ja turvallista omistajapolitiikkaa, jos Nesteen omistusraja laskettaisiin 33, 4 %:iin. Fortumin ja Finnairin tavoin omistus pitäisi säilyttää 50,1 %:ssa.

Ihalainen nimesi SDP:n huoleksi sen, että uusi yhtiö perustetaan sinne siirrettävien yhtiöiden tai niiden osien laittamiseksi myyntikuntoon.

– Kehitysyhtiön tulisikin aidosti tuottaa uutta arvoa, olla omistajuutta luova ja olla pääomarakennetta vahvistava yhtiö.

SDP:n puheenjohtaja Rinne: Britannia tavoittelee nyt ”rusinat pullasta” –ratkaisua, eikä sellaiseen pidä suostua

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi blogissaan Britannian Brexit-neuvotteluja.

Rinteen mukaan Ison-Britannian pääministeri Theresa Mayn eilinen puhe Brexitiin liittyen selvensi kansanäänestyksen jälkeistä tilaa merkittävästi. Suomen ja koko Euroopan Unionin osalta Iso-Britannian päätös vetäytyä kokonaan pois sisämarkkinoilta on Rinteestä harmillinen.

”Mayn esitys vapaakauppa-alueesta on ymmärrettävä brittien kannalta, mutta se tuskin vastaa niitä lähtökohtia, joista EU aloittaa neuvottelut. Osapuolet ovat kaukana toisistaan. Edessä ovat vaikeat ja pitkät neuvottelut Britannian ja EU:n välillä.”

Myönteistä Mayn puheessa oli se, että Iso-Britannia haluaa jatkossakin tiivistä turvallisuuspoliittista yhteistyötä EU:n kanssa.

Rinne sanoo, että keskeiseen asemaan neuvotteluissa nousevat EU:n perusvapaudet ja niiden turvaaminen suhteessa Iso-Britanniaan.

”Oleellista on, että EU säilyy yhtenäisenä ja määrätietoisena. Britannia tavoittelee nyt ”rusinat pullasta” –ratkaisua, eikä sellaiseen pidä suostua.”

Rinteen mukaan brittien lähtökohta vapaakauppa-alueesta tarkoittaa käytännössä sitä, että britit haluavat pääsyn sisämarkkinoille ilman EU:n jäsenyyteen kuuluvia velvoitteita tai jäsenmaksuja.

”Myönteistä Mayn puheessa oli se, että Iso-Britannia haluaa jatkossakin tiivistä turvallisuuspoliittista yhteistyötä EU:n kanssa. Eurooppaa viime vuosina koetelleet terroristi-iskut ovat entisestään korostaneet yhteistyötä tällä sektorilla. Terrorismin ja vastaavan muun rajat ylittävän rikollisuuden torjunta ja tekijöiden kiinniottaminen vaativat laaja-alaista ja tiivistä yhteistyötä kunkin maan turvallisuusviranomaisten välillä.”

Orpo KL:ssä: Nykyisillä keinoilla ei päästä hallituksen asettamaan 72 prosentin työllisyysasteeseen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kokomuksen puhenjohtajan valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan lisäleikkauksista voidaan luopua, jos kevään budjettiriihessä pystytään tekemään lisää työllisyyttä parantavia uudistuksia.

Lisäleikkauksista voidaan luopua, jos kevään budjettiriihessä pystytään tekemään lisää työllisyyttä parantavia uudistuksia, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) Kauppalehdessä.

Tähän asti Orpo on puhunut 1–2 miljardin euron lisäleikkaustarpeesta.

Hallitus valmistelee huhtikuun budjettiriihessä muun muassa lisätoimia paikallisen sopimisen vauhdittamiseksi.

– Jos pystymme kevään budjettiriihessä tekemään lisää työllisyyttä parantavia uudistuksia ja ne tuovat kestävää kasvua, meidän ei tarvitse leikata, vaikka emme olisi työllisyystavoitteessa, sanoo Orpo Kauppalehdessä.

Orpon mukaan nykyisillä keinoilla ei päästä hallituksen asettamaan 72 prosentin työllisyysasteeseen.

Veronmaksajat: Keskituloinen perhe maksaa yli neljä tonnia enemmän veroja Jämijärvellä kuin Kauniaisissa

Kuva: Roope Permanto

Suomen kunnista kirein verotus on Jämijärvellä Satakunnassa, käy ilmi Veronmaksajien selvityksestä. Jämijärven kunnallisveroprosentti on 22,5 ja kirkollisvero 1,85 prosenttia.

Kevyin verotus Manner-Suomen kunnista on perinteisesti Kauniaisissa. Siellä on 17 prosentin kunnallisvero ja prosentin kirkollisvero.

Selvityksen mukaan keskituloinen palkansaajaperhe maksaisi Jämijärvellä vuodessa runsaat 4 500 euroa enemmän kuin Kauniaisissa.

Maakuntakeskuksista kovimmin verottavat Kokkola, Seinäjoki ja Kajaani. Selvästi kevyin verotus maakuntakeskuksista on Helsingissä.

– Kunnallista verotusta vertailtaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että asumismenot ovat Helsingissä korkeat. Jos verotus Helsingissä kiristyisi, pääkaupungin kalleus korostuisi entisestään, selvityksen laatinut Veronmaksajien ekonomisti Leena Savolainen muistuttaa Veronmaksajien tiedotteessa.

Keskustelua aiheesta

Nyt tuli ministeriarvio: ”Venäjä ei parhaillaan uhkaa Suomea sotilaallisesti”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan Venäjä ei uhkaa Suomea sotilaallisesti ”parhaillaan”.

”Etenkin Krimin valtauksen jälkeen Venäjä on alkanut pelottaa monia suomalaisia, ja pelolla myydään iltapäivälehtiä. Suomalainen voi kuitenkin nukkua yönsä hyvin.”

Niinistö kirjoittaa asiasta blogissaan Iltalehdessä.

”Uhka kun on perinteisen määrittelyn mukaan yhtä suuri kuin kyky kertaa tahto. Kykyä Venäjällä kiistatta on, mutta tahtoa uhata Suomea en ole Venäjän poliittisessa nykyjohdossa havainnut.”

Niinistön mielestä Suomen puolustus on kohtuullisessa kunnossa.

”Pohjois-Itämerellä lisääntynyt sotilaallinen aktiviteetti kuitenkin antaa syytä huoleen, sillä sen myötä riskit onnettomuuksille ja tahattomille eskalaatioille ovat kasvaneet. Tähän liittyvät myös niin sanotut pimeät eli ilman transponderia ja lentosuunnitelmia suoritetut lennot, jotka saattavat aiheuttaa vaaraa myös siviililentoliikenteelle.”

Niinistö sanoo, että Suomen puolustus pohjoisessakin nojaa siihen, että koko maamme uskottavasta puolustuksesta huolehditaan.

”Tähän pyritään muun muassa valmisteilla olevilla strategisilla hankkeilla, joilla 2020-luvulla korvataan meri- ja ilmavoimien vanhenevaa kalustoa. Myös maavoimien suorituskykyä kehitetään määrätietoisesti.”

Sipilä löysi Mayn puheesta hyvää muttei juurikaan mitään yllättävää

Britannian pääministerin Theresa Mayn puhe ei sisältänyt suuria yllätyksiä, arvioi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) blogissaan.

Sipilän mukaan Suomen kannalta keskeistä puheessa oli, että May ilmaisi Britannian valmiuden edistää ja ylläpitää maansa ja EU:n välisiä kauppasuhteita.

Sipilä korostaa, että maa on Suomelle tärkeä kauppakumppani, ja tiiviiden kauppasuhteiden säilyminen on todella tärkeää.

Sipilä muistuttaa Eurooppa-neuvoston hyväksyneen kesällä, että yksittäisen jäsenmaan on kyettävä sitoutumaan jokaiseen unionin neljään vapauteen, joita ovat ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus.

– Britannia ei ollut halukas hyväksymään tätä kokonaisuutta. Se valitsi toisen tien. Tämä tie johdattaa maan EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle.

Sipilä pitää myönteisenä myös sitä, että May korosti Britannian pysyvän tiiviisti mukana EU:n rintamassa turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä ja terrorismin torjunnassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta