Ihalainen: ”Pelkkää valtioyhtiöiden tai niiden osien myyntiyhtiötä ei tarvita” – Sipilä: ”Yhtiöitä ei laiteta lihoiksi”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunta sai tänään käsiteltäväkseen lakiesityksen valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta. Hallitus aikoo ottaa käyttöön kehitysyhtiön, johon siirretään osia valtion yhtiöomistuksesta.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan valtion omistamien yhtiöiden arvo Suomessa on Euroopan suurin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Omistuksen laajentaminen on käytännössä tapahtunut pakon sanelemana ja valtion omistajuuden myynnit sekä tuotot on käytetty budjetin paikkaamiseen. Tähän tulee nyt muutos.

Valtion jo kesällä pystyyn pistämän kehitysyhtiön Vake Oy:n tehtävä on muoti-ilmausta käyttäen ”laittaa tase töihin” uuden kasvun luomiseksi.

Lakiesitys mahdollistaisi valtion suorassa omistuksessa olevien osakeomistusten siirron kehitysyhtiöön. Tätä kautta valtio voisi kehittää uutta yritystoimintaa, vahvistaa omistamiensa yhtiöiden pääomarakennetta ja tehdä yritysjärjestelyjä.

– Minulle taseen töihin laittaminen ei ole missään vaiheessa tarkoittanut valtionyhtiöiden lihoiksi laittamista, Sipilä vakuutteli jo heti kärkeen.

2,4 miljardin siirto.

Kehitysyhtiö olisi valtion budjettitalouden ulkopuolella. Sinne ensivaiheessa siirrettäväksi suunniteltavien yhdeksän yhtiön osakkeet edustavat eri toimialojen valtio-omisteisia yhtiöitä. Kokonaan tai osin siirrettävät yhtiöt ovat Altia, Arctia, Ekokem, Kemijoki, Nordic Morning, Neste, Posti Group, Raskone, ja Vapo.

Ekokemin osakkeet siirrettiin Vake Oy:hyn jo elokuun lopussa, minkä jälkeen ne myytiin Fortumille.

Pääministeri Sipilän mukaan kehitysyhtiöön sirrettäväksi suunniteltujen osakkeiden arvioitu käypä arvo on noin 2 400 miljoonaa euroa eli mistään pikkurahasta ei ole kyse.

Esitykseen sisältyy uutuutena myös eduskunnan suostumusta edellyttävä määrävähemmistöinenomistusraja 33,4 %. Sipilä uskoo, että valtio voisi tälläkin osuudella turvata asemansa ja tahtonsa kaikkiin merkittäviin osakeyhtiön päätöksiin.

Opposition puolelta kannettiin huolta, että valtio on myymässä kansallisomaisuuttaan. Historiassa on esimerkkejä valtion epäonnistuneista ja tappiollisiksi todetuista yrityskaupoista. Ne nousivatkin lähetekeskustelussa kipeinä muistoina esiin, muun muassa Kemira GrowHow’n myynti.

Sipilän vakuuttelut siitä, ettei kyseessä olisi myyntiyhtiö, saivat monet opposition kansanedustajat epäileväisiksi.

”Vähemmistöosakas on vähemmistöosakas.”

Myös lainsäädännön arviointineuvoston tiukka ja laaja kritiikkiä hallituksen suunnitelmille oli luettu huolella niin opposition mutta myös hallituksen puolella. Kansanedustaja Sirpa Paatero (sd.) muistutti, että arviointineuvosto oli puuttunut muun muassa siihen, ettei hankkeen yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia ole pohdittu. Sipilä myönsi arviointineuvoston erilaisen kritiikin oikeutuksen ja totesi, että asiaa on korjattu.

Oppositio kantoi myös huolta siitä, miten päätösvalta valtionyhtiöissä on karkaamassa yhä kaueammaksi eduskunnalta ja jopa valtioneuvostolta. Parlamentaarisella seurantaryhmällä ei ole tarpeeksi keinoja puuttua asioiden hoitoon.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman hämmästeli, miksi SDP:n vaihtoehtobudjetin ehdotus Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran omaisuudesta tulouttamisesta ei ollut aikanaan vaihtoehdobudjettikeskustelussa kelvannut hallituspuolueitten edustajille. Arvopaperiomaisuutta voitaisiin käyttää kertaluontoisiin taloutta, työllisyyttä ja kasvua tukeviin toimiin 350 miljoonaa euroa.

– Sitran tasetta ei voida katsoa, jos se on arvopaperiomaisuutta, mutta sitten meidän pitäisi erittäin strategisesta Neste Oilista (Oyj) olla valmiita ottamaan osa ja laittamaan kehitysyhtiöön, jolloin tulee aika epäselvä tilanne…Kyllä meidän mielestä Neste on strateginen yhtiö ja kyllä, jos sen omistus lasketaan alle 50 prosenttiin, niin se on merkittävä muutos nykytilaan. Vähemmistöosakas on vähemmistöosakas, Lindtman sanoi.

– Meidän näkemys on, että hallitusti kyllä valtion pitää olla aktiivinen omistaja, mutta pidetään huoli meidän strategisista intresseistä, Lindtman jatkoi.

Keskusteluun Sitrasta palattiin vielä myöhemmin. Lindtman totesi tällöin, ettei kukaan ole esittänyt Sitran tyhjentämistä.

– Jää vielä 350 miljoonaa. Sillä voi sitten yhteiskuntaan vaikuttaa ja kehitellä näitä työnäytteitä ja raha seuraa potilasta -malleja vaikka kuinka paljon.

”Ei ole järkevää ja turvallista, jos…”

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) käytti pitkän puheenvuoron, jossa hän toi laajasti esiin SDP:n elinkeinopoliittista ja valtion omistajuuteen liittyvää ajattelua. Ihalainen painotti, ettei Suomi saa ajautua tytäryhtiötaloudeksi ja pääkonttorikatoon. Valtion omistajuudella on kansallisesti suuri merkitys.

Ihalaisen mukaan omistajapolitiikalla voidaan tukea elinkeinopolitiikan uudistumista ja vientiä.

– SDP ei ole vastustanut omaisuuden hallittua myyntiä, jos se on oikea-aikaista ja tuotot suuntautuvat tulevaisuusinvestointeihin sekä pidemmän ajan kasvun tukemiseen.

– Valtion omistajuutta voidaan käyttää ketterästi, strategisesti ja elinkeinopoliittisesti tärkeiden hankkeiden käynnistämisessä sekä yksityisen pääoman houkuttelemiseksi hankkeisiin. On hyviä esimerkkejä, että valtion aktiivisuudella voi olla merkittävää vipuvaikutusta myös yksityisen sektorin investointipanostuksille, Ihalainen lausui.

Lindtmanin tavoin myös hän puuttui Neste Oyj:n asemaan. Hänen mukaansa ei ole järkevää ja turvallista omistajapolitiikkaa, jos Nesteen omistusraja laskettaisiin 33, 4 %:iin. Fortumin ja Finnairin tavoin omistus pitäisi säilyttää 50,1 %:ssa.

Ihalainen nimesi SDP:n huoleksi sen, että uusi yhtiö perustetaan sinne siirrettävien yhtiöiden tai niiden osien laittamiseksi myyntikuntoon.

– Kehitysyhtiön tulisikin aidosti tuottaa uutta arvoa, olla omistajuutta luova ja olla pääomarakennetta vahvistava yhtiö.

Kokoomus ja vihreät haluavat helpottaa asiantuntijoiden rekrytointia Suomeen – keskusta pitää pohtimisen arvoisena

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Kokoomuksessa ja vihreissä ollaan yhtä mieltä siitä, että ulkomaisten huippuasiantuntijoiden rekrytointia Suomeen pitäisi helpottaa. Etenkin kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen painottaa, että lupaprosessin nopeuttaminen on keskeistä Suomen talouskasvun kannalta.

– Se on sen takia tärkeä, että startup-maailmassa, varsinkin digitaalisessa globaalitaloudessa muutama kuukausi on pitkä aika. Jos halutaan luoda nopeasti arvokkaita yrityksiä, pitäisi puhua enemmänkin päivistä ja viikoista, Vartiainen sanoi STT:lle.

– On lisäksi paljon sellaisia jarruja kuin perheenjäsenten oleskelu ja työluvat.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Krista Mikkosen mielestä kannattaisi miettiä, miten esimerkiksi lyhyeksi aikaa töihin tulevan ulkomaalaisen tuloja verotetaan.

– Muutoksia olisi syytä tehdä, ettemme hukkaa osaajia itse aiheuttamiemme esteiden takia, Mikkonen sanoi.

Sekä Vartiainen että Mikkonen näkevät tarveharkinnan työlupien myöntämisessä turhana hidasteena, vaikka se ei varsinaisesti erityisasiantuntijoita kosketakaan.

Vartiainen: Työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä.

Vartiaisen mielestä helpoksi tehty työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä. Tukholma houkutteleekin osaajia Helsinkiä enemmän.

– Helpompi rekrytointi ulkomailta on yksi keskeinen avaintekijä siihen, että saadaan tämä vahva talouskasvu jatkumaan eikä se hyydy talvella.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen pitää ulkomailta rekrytoinnin helpottamista pohtimisen arvoisena asiana.

– Byrokratian purkaminen ja lupaprosessien nopea käsittely olisivat hyviä, Kaikkonen tuumi.

– On tärkeää, että saadaan paitsi oma osaaminen käyttöön myös osaamista ulkopuolelta.

STT – Anssi Rulamo

Lakimuutos tulossa: Ulkomaisia huippuosaajia halutaan houkutella Suomeen start up -yrityksiin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Huippuosaajien saamista Suomeen halutaan helpottaa. Konkreettinen avaus tähän on syksyllä eduskuntaan etenevä hallituksen esitys, jossa Suomeen perustettaisiin EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville erityisasiantuntijoille kasvuyrittäjän oleskelulupajärjestelmä, työ- ja elinkeinoministeriö kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että start up -yritykseen töihin haluava tai sellaisen perustamista suunnitteleva voisi saada oleskeluluvan, heti jopa yli vuodeksi. Tähän mennessä start up -yritykset on tulkittu liian riskialttiiksi.

Arvionsa yrityksestä antaisi Innovaatiorahoituskeskus Tekes, ja lopullisen päätöksen tekisi Maahanmuuttovirasto.

Esitys on avaus siihen huutoon, jota varsinkin it- ja ohjelmistoalalta on kaikunut.

Ministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen sanoo, että esitys on avaus siihen huutoon, jota varsinkin it- ja ohjelmistoalalta on kaikunut.

Huippuosaajien palkkaamisen ongelmat nousivat esiin maanantaina Helsingin Sanomien artikkelissa. Kasvuyritysten Slush-tapahtuman entinen toimitusjohtaja Miki Kuusi nosti esiin ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamisen vaikeuden.

Hallituksen esitys on riisuttu versio alkuperäisestä. Soraisen mukaan esityksestä yliviivattiin poliittisella päätöksellä se, että uusi järjestelmä koskisi erityisasiantuntijoita kaikissa yrityksissä. Nyt se koskee vain kasvuyrityksiä, jotka yleisimmin toimivat kuitenkin juuri it- ja ohjelmistoalalla.

Esityksestä jäi uupumaan myös kohta, jossa suomalaiseen yritykseen kerralla esimerkiksi puoli miljoonaa euroa sijoittava saisi oleskeluluvan suoraan, Sorainen sanoo.

EU- ja Eta-maiden sisällä työvoima voi liikkua vapaasti ja työskennellä ilman rajoituksia.

Sorainen ei täysin niele kritiikkiä palkkauksesta.

Työ- ja elinkeinoministeriön Sorainen ei täysin niele kritiikkiä palkkauksesta. Hän sanoo, että tällä hetkellä oleskelulupajärjestelmä on suhteellisen notkea kokonaisuus eurooppalaisten maiden vertailussa.

– Työpaikan ja uuden ympäristön on oltava kokonaisvaltaisesti houkutteleva. Voidaan pohtia, onko tällä hetkellä niin, Sorainen sanoo ja viittaa muun muassa keskusteluun, jota maahanmuutosta on käyty.

EU:n ulkopuolelta tulevien erityisasiantuntijoiden lupapäätöksissä ei tehdä tarveharkintaa eli selvitetä, onko tehtävään mahdollista saada suomalaista työntekijää kohtuullisessa ajassa.

Vaatimuksissa esimerkiksi erityisosaajan palkan on oltava noin 3 000 euroa kuukaudessa, eikä henkilön taustassa saa olla turvallisuusnäkökulmasta epäselvyyksiä.

– Oleskeluluvan käsittely saattaa kestää vain muutaman päivän, kun maksimiaika käsittelylle on neljä kuukautta, Sorainen sanoo.

Hakemuksia käsitellään noin 2 000 vuodessa.

Eniten erityisasiantuntijoita EU:n ulkopuolelta hakeutuu Suomeen Intiasta ja Kiinasta. Hakemuksia käsitellään noin 2 000 vuodessa.

Suorittavaa työtä tekeviä eli esimerkiksi rakennuksilla työskenteleviä saapuu Suomeen EU-maiden ulkopuolelta noin 6 000 vuodessa, heistä suurin osa Venäjältä. Tähän ryhmään kuuluvien hakemuksissa käytetään tarveharkintaa.

Esimerkiksi Tanskassa start up -lupakokonaisuuden vaikutukset ovat olleet marginaalisia. Soraisen mukaan Suomella on edessä markkinointikampanja, jotta uusi järjestelmä löydettäisiin.

STT – Saara Tunturi

”Välit ovat suhteellisen ongelmattomat” – Odotukset Putinin vierailulle ovat erilaiset Suomessa ja Venäjällä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Suomessa kesällä 2016.

Odotukset Suomessa ja Venäjällä ovat varsin erilaiset, kun presidentti Vladimir Putin torstaina saapuu Savonlinnaan ja tapaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön.

Suomessa Putinin vierailu on merkkitapaus, sen sijaan Venäjän julkisessa sanassa huomio on ollut vähäistä.

Venäjän kannalta kysymys on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaan liittyvästä vierailusta, jolla halutaan korostaa maiden suhteellisen ongelmattomia suhteita, arvioi ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista

Venäjä-tutkijat arvioivat, että keskusteluissa merkittävä sija on taloudella ja etenkin Suomen ja Venäjän taloussuhteilla. Veikkaus on, että jos jotakin konkreettista olisi odotettavissa, niin ehkä juuri talouden saralla.

– Toistaiseksi ei ole tullut julki seikkoja, että voitaisiin odottaa mitään isoja konkreettisia asioita eteenpäin vietäviksi, ellei sitten kulisseissa ole talouden osalta valmisteltu joitakin uusia avauksia, pohtii tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista.

Vierailulla Putin haluaa kunnioittaa kulttuurin merkeissä Suomen 100-vuotisjuhlintaa.

Suomessa Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisia pidetään usein melko poikkeuksellisina, arvioi ohjelmajohtaja Moshes. Venäjällä tapaamiset eivät sen sijaan ole vuosiin saaneet yleensä paljoakaan huomiota, toisin kuin esimerkiksi Putinin ja presidentti Trumpin tapaaminen.

– Tällä kertaa Venäjän mediassa ei ole ollut (Putinin) vierailun valmistelusta käytännössä mitään, vaikka vierailu tapahtuu muutaman päivän päästä, Moshes tiivistää.

Entinen Moskovan-kirjeenvaihtaja Jarmo Mäkelä puolestaan kirjoitti tänään Helsingin Sanomien vieraskynäpalstalla, että Venäjän media on parin viikon ajan valmistellut presidentti Vladimir Putinin Suomen-vierailua pehmittämällä Suomea ja suomalaisia perusteellisesti.

– Käytössä ovat olleet kaikki tunnetut keinot: syyllistäminen, nöyryyttäminen, vähättely ja valehtelu, Mäkelä kirjoitti

Osa höykytyksestä menee hänen mukaansa amerikkalaisten piikkiin.

– Wall Street Journalin juttu Helsingin alle rakennetuista tunneleista kääntyi Venäjän mediassa todisteeksi siitä, että Suomi valmistautuu sotaan Venäjää vastaan.

 Maiden kahdenvälisissä keskusteluissa päähuomion saa talous.

Tutkimusjohtaja Kangaspuro luonnehtii vierailua Niinistön ja Putinin tapaamisten jatkoksi. Vierailulla Putin haluaa kunnioittaa kulttuurin merkeissä Suomen 100-vuotisjuhlintaa.

Kangaspuron mielestä tämä on positiivinen asia, kun ottaa huomioon taannoiset keskustelut siitä, onko Venäjällä trendi olla jopa tunnustamatta Suomen itsenäistymistä.

– Tämä (vierailu) on tässä suhteessa päinvastainen viesti.

Arkady Moshes arvioi, että tulevissa keskusteluissa maiden kahdenvälisistä aiheista päähuomion saa talous, koska siinä kummallakin on voitettavaa.

– Kauppa kasvaa, turismi lisääntyy.

Moshes muistuttaa, että Yhdysvalloissa on vireillä uusia pakotteita Venäjää vastaan. Jos Yhdysvaltain edustajainhuone tekee asiassa tiistaina päätöksen, Putinilta varmasti kysytään asiasta.

Julkisuuskuvan kannalta on tällöin tärkeää, että voidaan osoittaa Suomen ja Venäjän kahdenvälisten taloussuhteiden etenevän ja olevan kummallekin edullisia, Moshes arvioi.

Ainoa suuri kysymys, josta Venäjä voisi olla huolissaan, on Suomen Nato-jäsenyys.

Moshes arvioi, että Niinistön ja Putinin tapaaminen halutaan viedä läpi ilman, että siinä ryhdyttäisiin suuresti puimaan kansainvälisiä tai kahdenvälisiä ongelmia.

– Suomen ja Venäjän välit ovat suhteellisen ongelmattomat. Ainoa suuri kysymys, josta Venäjä voisi olla huolissaan, on Suomen Nato-jäsenyys. Se ei ole kuitenkaan olemassa käytännön poliittisella agendalla, vaikka siitä käydään poliittista keskustelua, Moshes sanoo.

– Putin ilmoitti kantansa selkeästi viime vuonna, eikä sitä ole tarpeen toistaa, ellei joku kysy.

”Huonoin tilanne olisi, että kalistellaan kalustoa, mutta ei puhuta” – Sotaharjoitukset voivat nousta esiin Putinin vierailun aikana

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / MERIVOIMAT
Venäläinen ydinkäyttöinen Pjotr Veliki -taisteluristeilijä Pjotr Veliki saapui tänään Suomen rannikon edustalle kansainvälisille vesille. Venäjä tuo Itämerelle ydinkäyttöisiä aluksiaan, kun maa järjestää 30. heinäkuuta laivastoparaatin Pietarin edustalla.

Suomessa on huolestuneesti seurattu Itämeren alueen turvallisuustilanteen kiristymistä, mutta tässäkin kohtaa Suomen ja Venäjän suhteet ovat Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Arkady Moshesin mukaan paremmat kuin Venäjän suhteet mihinkään toiseen maahan Itämeren alueella

Venäjän ja Kiinan laivastoharjoitus voidaan presidenttien tapaamisessa mainita, samoin Valko-Venäjällä toteutettava Zapad-harjoitus ja Nato-vahvistukset Baltian maissa. Myös Ukrainasta ja Syyriasta voidaan antaa lausuntoja.

Veäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Suomessa loppuviikosta. Putin ja Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaavat vierailun aikana Savonlinnassa.

– Vaikeita asioita voidaan mainita, mutta en usko, että osapuolet odottavat mitään päätöksiä näistä kysymyksistä, Moshes sanoo.

Vaikeita asioita voidaan mainita.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro puolestaan arvioi, että talouden ohella yhtä oleellista on käydä läpi turvallisuuspolitiikan keskeisiä kysymyksiä Itämeren alueella, Pohjois-Euroopassa ja koko Euroopassa. Hän uskoo muun muassa, että kaikki sotaharjoitukset käydään läpi.

– Se on aivan luonnollista, että niistä puhutaan. Huonoin tilanne olisi, että kalistellaan kalustoa, mutta asiasta ei puhuta.

Kangaspuro arvelee, että Suomella on Arktisen neuvoston puheenjohtajana tarve tuoda esiin myös arktisen alueen asioita, kuten ympäristökysymyksiä.

– Suomi haluaa tietysti työskennellä rakentavasti, ja Venäjä on arktisen yhteistyön osalta iso peluri.

 

PS-eduskuntaryhmästä lähteneet yllättävät: ”Perhevapaauudistuksesta voidaan keskustella”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo (kuvassa) toteaa, että ryhmän edustajat ovat valmiita keskustelemaan perhevapaauudistuksesta.

Ryhmän ehtona keskustelulle on kuitenkin se, että kotihoidontukea ei voi lyhentää. Elo kertoi asiasta Twitterissä.

Keskustelu perhevapaauudistuksesta heräsi jälleen eloon viime viikon lopulla, kun kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.) ilmoitti haluavansa perhe­va­paa­uu­dis­tuksen valmistelun käyntiin.

Perhevapaauudistuksen keskeisimpänä tavoitteena on estää naisten työuran katkeaminen pitkien äitiyslomien vuoksi. Perussuomalaiset ilmoittivat viime kevään kuluessa vastustavansa perhevapaauudistusta.

Julkisuudessa esitetty paine oli nostamassa perhevapaauudistuksen keväällä puoliväliriiheen, muta perussuomalaisten vastustus esti tämän. Nyt kuitekin perussuomalaisten eduskuntaryhmästä alkukesän hallituskriisin aikaan eronnut Uusi vaihtoehto -ryhmä ilmoittaa olevansa valmis keskustelemaan asiasta.

Esimerkiksi SDP on vaatinut parempaa mahdollisuutta vanheimpainvapaiden tasa-arvoisempaan jakamiseen. Myös kokoomus on aikaisemmin ollut uudistuksen takana.