Ihalainen: ”Pelkkää valtioyhtiöiden tai niiden osien myyntiyhtiötä ei tarvita” – Sipilä: ”Yhtiöitä ei laiteta lihoiksi”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunta sai tänään käsiteltäväkseen lakiesityksen valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta. Hallitus aikoo ottaa käyttöön kehitysyhtiön, johon siirretään osia valtion yhtiöomistuksesta.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan valtion omistamien yhtiöiden arvo Suomessa on Euroopan suurin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Omistuksen laajentaminen on käytännössä tapahtunut pakon sanelemana ja valtion omistajuuden myynnit sekä tuotot on käytetty budjetin paikkaamiseen. Tähän tulee nyt muutos.

Valtion jo kesällä pystyyn pistämän kehitysyhtiön Vake Oy:n tehtävä on muoti-ilmausta käyttäen ”laittaa tase töihin” uuden kasvun luomiseksi.

Lakiesitys mahdollistaisi valtion suorassa omistuksessa olevien osakeomistusten siirron kehitysyhtiöön. Tätä kautta valtio voisi kehittää uutta yritystoimintaa, vahvistaa omistamiensa yhtiöiden pääomarakennetta ja tehdä yritysjärjestelyjä.

– Minulle taseen töihin laittaminen ei ole missään vaiheessa tarkoittanut valtionyhtiöiden lihoiksi laittamista, Sipilä vakuutteli jo heti kärkeen.

2,4 miljardin siirto.

Kehitysyhtiö olisi valtion budjettitalouden ulkopuolella. Sinne ensivaiheessa siirrettäväksi suunniteltavien yhdeksän yhtiön osakkeet edustavat eri toimialojen valtio-omisteisia yhtiöitä. Kokonaan tai osin siirrettävät yhtiöt ovat Altia, Arctia, Ekokem, Kemijoki, Nordic Morning, Neste, Posti Group, Raskone, ja Vapo.

Ekokemin osakkeet siirrettiin Vake Oy:hyn jo elokuun lopussa, minkä jälkeen ne myytiin Fortumille.

Pääministeri Sipilän mukaan kehitysyhtiöön sirrettäväksi suunniteltujen osakkeiden arvioitu käypä arvo on noin 2 400 miljoonaa euroa eli mistään pikkurahasta ei ole kyse.

Esitykseen sisältyy uutuutena myös eduskunnan suostumusta edellyttävä määrävähemmistöinenomistusraja 33,4 %. Sipilä uskoo, että valtio voisi tälläkin osuudella turvata asemansa ja tahtonsa kaikkiin merkittäviin osakeyhtiön päätöksiin.

Opposition puolelta kannettiin huolta, että valtio on myymässä kansallisomaisuuttaan. Historiassa on esimerkkejä valtion epäonnistuneista ja tappiollisiksi todetuista yrityskaupoista. Ne nousivatkin lähetekeskustelussa kipeinä muistoina esiin, muun muassa Kemira GrowHow’n myynti.

Sipilän vakuuttelut siitä, ettei kyseessä olisi myyntiyhtiö, saivat monet opposition kansanedustajat epäileväisiksi.

”Vähemmistöosakas on vähemmistöosakas.”

Myös lainsäädännön arviointineuvoston tiukka ja laaja kritiikkiä hallituksen suunnitelmille oli luettu huolella niin opposition mutta myös hallituksen puolella. Kansanedustaja Sirpa Paatero (sd.) muistutti, että arviointineuvosto oli puuttunut muun muassa siihen, ettei hankkeen yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia ole pohdittu. Sipilä myönsi arviointineuvoston erilaisen kritiikin oikeutuksen ja totesi, että asiaa on korjattu.

Oppositio kantoi myös huolta siitä, miten päätösvalta valtionyhtiöissä on karkaamassa yhä kaueammaksi eduskunnalta ja jopa valtioneuvostolta. Parlamentaarisella seurantaryhmällä ei ole tarpeeksi keinoja puuttua asioiden hoitoon.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman hämmästeli, miksi SDP:n vaihtoehtobudjetin ehdotus Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran omaisuudesta tulouttamisesta ei ollut aikanaan vaihtoehdobudjettikeskustelussa kelvannut hallituspuolueitten edustajille. Arvopaperiomaisuutta voitaisiin käyttää kertaluontoisiin taloutta, työllisyyttä ja kasvua tukeviin toimiin 350 miljoonaa euroa.

– Sitran tasetta ei voida katsoa, jos se on arvopaperiomaisuutta, mutta sitten meidän pitäisi erittäin strategisesta Neste Oilista (Oyj) olla valmiita ottamaan osa ja laittamaan kehitysyhtiöön, jolloin tulee aika epäselvä tilanne…Kyllä meidän mielestä Neste on strateginen yhtiö ja kyllä, jos sen omistus lasketaan alle 50 prosenttiin, niin se on merkittävä muutos nykytilaan. Vähemmistöosakas on vähemmistöosakas, Lindtman sanoi.

– Meidän näkemys on, että hallitusti kyllä valtion pitää olla aktiivinen omistaja, mutta pidetään huoli meidän strategisista intresseistä, Lindtman jatkoi.

Keskusteluun Sitrasta palattiin vielä myöhemmin. Lindtman totesi tällöin, ettei kukaan ole esittänyt Sitran tyhjentämistä.

– Jää vielä 350 miljoonaa. Sillä voi sitten yhteiskuntaan vaikuttaa ja kehitellä näitä työnäytteitä ja raha seuraa potilasta -malleja vaikka kuinka paljon.

”Ei ole järkevää ja turvallista, jos…”

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) käytti pitkän puheenvuoron, jossa hän toi laajasti esiin SDP:n elinkeinopoliittista ja valtion omistajuuteen liittyvää ajattelua. Ihalainen painotti, ettei Suomi saa ajautua tytäryhtiötaloudeksi ja pääkonttorikatoon. Valtion omistajuudella on kansallisesti suuri merkitys.

Ihalaisen mukaan omistajapolitiikalla voidaan tukea elinkeinopolitiikan uudistumista ja vientiä.

– SDP ei ole vastustanut omaisuuden hallittua myyntiä, jos se on oikea-aikaista ja tuotot suuntautuvat tulevaisuusinvestointeihin sekä pidemmän ajan kasvun tukemiseen.

– Valtion omistajuutta voidaan käyttää ketterästi, strategisesti ja elinkeinopoliittisesti tärkeiden hankkeiden käynnistämisessä sekä yksityisen pääoman houkuttelemiseksi hankkeisiin. On hyviä esimerkkejä, että valtion aktiivisuudella voi olla merkittävää vipuvaikutusta myös yksityisen sektorin investointipanostuksille, Ihalainen lausui.

Lindtmanin tavoin myös hän puuttui Neste Oyj:n asemaan. Hänen mukaansa ei ole järkevää ja turvallista omistajapolitiikkaa, jos Nesteen omistusraja laskettaisiin 33, 4 %:iin. Fortumin ja Finnairin tavoin omistus pitäisi säilyttää 50,1 %:ssa.

Ihalainen nimesi SDP:n huoleksi sen, että uusi yhtiö perustetaan sinne siirrettävien yhtiöiden tai niiden osien laittamiseksi myyntikuntoon.

– Kehitysyhtiön tulisikin aidosti tuottaa uutta arvoa, olla omistajuutta luova ja olla pääomarakennetta vahvistava yhtiö.

SPD ohi kristillisdemokraateista Bild-lehden kyselyssä

Kuva: Lehtikuva
SPD:n liittokansleriehdokas Martin Schulz.

Saksan sosiaalidemokraatit ovat ohittaneen Bild-lehden viikottain tehtävässä kyselyssä ensimmäistä kertaa kristillisdemokraatit.

Sunnuntaina julkaistujen tulosten mukaan demareita kannattaa 33 prosenttia ja liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatteja 32 prosenttia vastaajista.

Demareiden kannatus on noussut muutamassa viikossa peräti 12 prosenttiyksikköä. Muutos alkoi sen jälkeen kun Euroopan parlamentin entinen puhemiehen Martin Schulz asettui sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokkaaksi.

Muiden puolueiden kannatus jää kauas kärkikaksikon taakse. Maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle on kolmantena 12 prosentissa. Kyselyyn haastateltin vajaata 1 900:aa ihmistä.

Saksan parlamenttivaalit pidetään syyskuussa.

AVAINSANAT

Kunnanvaltuutettu Johanna Värmälä: Espoon kotihoidossa on liian vähän työntekijöitä

Kuva: Getty Images

Työntekijöitä tarvitaan enemmän kotihoitoon, vaatii Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä (sd.).
– Kotihoidossa on työntekijöitä liian vähän siitä huolimatta, että valtuuston enemmistön päätöksellä vanhuspalveluihin saatiin määrärahaa ja sosiaali- ja terveyslautakunta päätti määrärahojen kohdentamisesta. Iso osa saadusta 400 000 eurosta käytetään kotihoitoon, kertoo Värmälä.

Kotihoidon päälliköltä saadun tiedon mukaan kyseisellä rahalla saadaan kotihoitoon 12 uutta työpaikkaa.
– Se auttaa vähän, mutta yhdellä kotihoidon työntekijällä on jo nyt vastuullaan liian paljon asiakkaita. Iltavuorossa olevalla työntekijällä saattaa olla jopa 15-20 asiakasta. Kyseinen kohtuuton asiakasmäärä kertoo siitä, että työntekijämäärää pitäisi lisätä merkittävästi, Värmälä toteaa.

Värmälän mielestä tarvitaan myös valtakunnallisia toimenpiteitä, koska valtakunnalliset linjaukset kotihoidon painottamisesta ovat johtamassa katastrofiin.
– Kotihoidon asiakkaaksi tulevien ja kotihoidossa olevien kunto on jo nyt aikaisempaa heikompi. Jos linjauksia ei muuteta, on myönnettävä valtakunnallisesti, että kotihoidon halutaan olevan hoiva-asumista korvaavaa toimintaa. Se ei ole kuitenkaan kotihoidon tarkoitus. Kotihoidon roolia pitäisikin kirkastaa, jotta siitä saadaan tarkoituksenmukainen hoitomuoto kyseisissä palveluissa oleville asiakkaille. On myös lisättävä hoiva-asumispaikkoja, jotta niihin pääsee asianmukaisesti, sanoo Värmälä.

Värmälä harmittelee, että Espoon valtuuston enemmistön päätöksellä saatu summa oli niin pieni, että esimerkiksi hoiva-asumiseen ei saatu lisää rahaa.

”USA ensin -asenne näkyy valmistelussa” – Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) varoittaa sotesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) pelkää sote-uudistuksen näivettävän maaseutua. Anttilan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen perustason lähipalvelut pitäisi näivettämisen estämiseksi määritellä laissa.

– Lähipalvelut on määriteltävä niin, että ihmiset todella pääsevät hoitoon ja saavat tarvitsemansa sote:n perustason palvelut omissa kunnissaan lähipalveluina, Anttila sanoo.

Ilman lähipalvelujen tarkkaa määrittelyä vaarantuvat Anttilan mukaan hallituksen lupaukset paremmasta lääkäriin ja hoitoon pääsystä.

– Siksi vaadin hallitusta kirjaamaan sote-lakeihin lähipalvelut määrittelevät pykälät, jotka turvaavat sote-peruspalvelut lähipalveluina kotikunnissa. Laki on paras keino velvoittaa maakunnat lähipalvelujen turvaamiseen.

Hän on huolissaan, että sote-palveluja karsitaan alueilta, joissa ne on onnistuttu kehittämään esimerkillisen toimiviksi ja tehokkaiksi. Anttilan mukaan vaatimuksena on kuultu palvelutason laskeminen maakunnan heikoimman seutukunnan tasolle.

Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.

– Sote-palvelujen maakuntatason valmistelusta kuuluu palvelujen keskittämisen uhkakuvia. Maakuntakeskuksilla on suurta innokkuutta keskittää palveluja enenevästi maakuntakeskukseen. Vastuu palveluiden järjestämisestä on maakunnalla ja se päättää mihin palvelut sijoitetaan. USA:n presidentinvaaleista tuttu asenne USA ensin, on siirtynyt Suomeenkin ja näkyy voimistuvasti maakuntatason sote-valmistelussa.

Anttila nostaa varoittavaksi esimerkiksi Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän, joka on ajanut terveydenhuollon palvelut Lopelta ja Hausjärveltä Riihimäelle.

– Lähes 9000 asukkaan suuruisissa kunnissa ei ole omaa terveysasemaa. Jos tämä kunnan väestöpohja otetaan Hämeessä sote-kuntatason palvelujen perustaksi, loppuvat nykyiset terveysasemat kaikista muista maaseutukunnista paitsi Hattulasta ja Janakkalasta.

– Sote-uudistuksen suurin uhka on maakunnan maaseutumaisten seutujen joutuminen suureen näivettymiskierteeseen, jos emme kykene nyt estämään tätä palvelujen keskittämiskehitystä maakuntakeskuksiin. Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.

”Elämä on ihanaa” – Timo Soini herkistyi jalkapallosta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini tunnetaan englantilaisen jalkapallojoukkue Millwallin vannoutuneena kannattajana. Soini ilmaisee blogissaan kiitollisuuttaan joukkueensa menestyksestä.

– Elämä on ihanaa. Kannattaa tavoitella mahdotonta. Se voi toteutua, Soini hehkuttaa Millwallin voitettua viime vuoden liigamestarin Leicesterin FA- cupissa viime hetken maalilla 1-0.

– Huusin kotikatsomossa niin lujaa huivi kaulassa, että mustaa kylkeä poltti. Mitäs siitä. KÄRSIMYS kirkastaa sielun. Kim, Mike, Tom, Martin, Chris. Malja Millwallille Lontoossa. No one likes us. We don’t care!

Keskustelua aiheesta

Long Play: Ministeri Rehula lämpeni translaille – ”Ei kuulu perussuomalaisten ohjelmiin”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) on muuttanut kantaansa translain muutokseen. Rehula kertoo Long Playn haastattelussa, että hän olisi nyt valmis esittelemään eduskunnalle uuden translain, joka parantaisi transihmisten asemaa.

Asia ei kuitenkaan etene, sillä perussuomalaiset vastustavat.

Euroopan neuvosto ja ihmisoikeusjärjestöt ovat moittineet Suomen lainsäädäntöä. Sukupuoltaan korjaavalta ihmiseltä vaaditaan psykiatrista diagnoosia ja todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä.

Uusi translaki oli valmiina jo viime hallituskaudella, mutta silloinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) taipui silloisen sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) vastustukseen.

Tämä on myös keskustan puoluekokouksen virallinen linja.

Rehula kertoo Long Playlle muuttaneensa kantaansa sen jälkeen kun on tavannut ihmisiä, joita translaki koskettaa.

– On kyse ihmisarvosta. Tämä on myös keskustan puoluekokouksen virallinen linja, Rehula sanoo.

Vielä kymmenen vuotta sitten Rehula vaati Räsäsen ja kahden muun kansanedustajan kanssa, että juridisen sukupuolen korjaaminen pitää kieltää, jos ihminen on alle 30-vuotias tai alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja.

Suomessa aikuisten transsukupuolisuusdiagnooseja tekee viisi psykiatria. Long Play tavoitti heistä neljä. Kaikki katsovat, että translakia pitäisi muuttaa.

Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra sanoo Long Playlle, ettei uudistus kuulu perussuomalaisten ohjelmiin. Perussuomalaisten mielessä politiikassa on tärkeämpiäkin asioita hoidettavana.

– Vähemmistöjen oikeudet eivät ole irrelevantteja, mutta asioissa on syytä priorisoida. Transihmisiä on tutkimusten mukaan hyvin vähän, Purra perustelee.