Ihalainen painotti, että Suomessa on kiinnitettävä huomio ilmastonmuutoksen ja energiamurroksen tuomiin mahdollisuuksiin, eikä vain uhkiin.

– Ilmastonmuutoksen torjunta on välttämättömyys, joka väistämättä sekä luo että hävittää työpaikkoja. Energiamurroksessa muuttuu koko järjestelmämme ja tämä valtaisa muutos luo toki pelkoja muun muassa työpaikkojen puolesta.

– Politikkojen ja työmarkkinaosapuolten tehtävä on ennakoida ja pehmentää tätä muutosta ja sen vaikutuksia yksilöille mutta ei asettua muutoksen tielle tai takertua vanhaan. Muutos pitää tehdä palkansaajalle turvallisemmaksi kuin paikallaan pysyminen, sanoo Ihalainen.

Ihalaisen mukaan Suomen viennin uudet kivijalat biotalouden ohella, jotka tukevat myös ilmastopoliittisia tavoitteita ovat ympäristöteknologia, energiatehokkuus, vesien puhdistus, kierto- ja jakamistalous, kestävä matkailu ja tekoälyn kehittäminen.

– Suomi on nostettava kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta mahdollinen toteuttaa. Kiertotalouden myönteiset vaikutukset ovat Suomelle suuri mahdollisuus: muun muassa BKT -kasvua noin 3 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä ja synnyttää uusia työpaikkoja yli 40 000, jatkaa Ihalainen.

Ihalainen toteaa myös, että Pariisin ilmastosopimus ei kaadu USA:n irtiottoon – työtä tavoitteiden puolesta on jatkettava. Trumpin päätöksellä on enemmän haittaa USA:lle, koska maailmanmarkkinat suuntaa kohti vähähiilisempää tuotantoa. Uusiutuvan energian osuus kasvaa myös USA:ssa.

– Siirtyminen kestävän talouden työpaikkoihin vaatii tasa-arvoisen peruskoulutuksen ohella lisävoimavaroja muun muassa työntekijöiden koulutukseen ja muutosturvaan. Oppiminen on nyt ja tulevaisuudessa työntekijän tärkein taito ja jatkuvasti päivittyvä osaaminen on yksilön tärkeintä pääomaa. Joustavat täsmä- ja muuntokoulutukset, joilla lisätään osaamista työelämän muuttuvissa tarpeissa nopeasti ilman kokonaisen tutkinnon tarvetta, ovat tulevaisuutta.

– Työelämässä tulee lisätä yhteistyötä ja tietoisuutta ilmasto- ja energiaviisaiden ratkaisujen tekemisessä. Yritysten ja työyhteisöjen strategioissa tulee nostaa kestävän kehityksen, vihreän kasvun ja ilmastonsuojelun tavoitteet vahvasti esille.

– SAK:n esitys perustaa laajapohjainen ryhmä arvioimaan ilmastosopimuksen toimialakohtaisia työllisyys- ja kilpailukykyvaikutuksia on hyvä esitys, Ihalainen päättää.