Nyt sarjassa on siirrytty kuvataiteen puolelle.

Poika ja varis on yksi taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan varhaiskauden maalauksia vuodelta 1884. Vuosien saatossa siitä on tullut rakastettu ja lähes ikoninen taideteos, jonka useimmat suomalaiset ovat nähneet ainakin painettuna kuvana kirjoissa tai lehdissä.

Nyt koreografi Joona Halonen on tehnyt tästä teoksesta tai oikeammin tämän teoksen pohjalta oman tulkintansa.

Koska taulussa henkilöinä ovat poika ja lintu ja tanssijoina Anni Kaila ja Jussi Suomalainen, mieltää Kailan automaattisesti linnuksi ja Suomalaisen pojaksi. Ja näin se on liikkeellisestikin suurimmaksi osaksi ratkaistu.

Vaikka koko teoksen liikekieli on hyvin lintumaista, enemmistö siitä on Kailalla. Tosin roolit kyllä sekoittuvat ja vaihtuvat. Yksi hauskimpia kohtauksia on, kun Suomalaisen varishahmo keksii miten makupalan saa nokalla ulos vedellä täytetystä putkilosta.

Vaikka Halosen koreografia on periaatteessa abstrakti, on siinä silti selvä tapahtumallinen pohjalanka tutustumisineen ja yhdessä tekemisineen. Poika ei vain katsele tai yritä matkia lintua, vaan luo toimintaa itse ja pyrkii myös lentämään.

Kaila ja Suomalainen ovat hyvin intensiivisesti läsnä valkoisella täysareenanäyttämöllä, jota kuvioivat Riku Virtasen valot ja Joona Petterssonin videot. Hyvin maltilliset kuviot ovat yhtä aikaa sekä abstrakteja että tuovat mieleen luonnonmuodot. Ennen kaikkea ne jättävät tilaa tanssijoille ja heidän sulavasti etenevälle liikkeelleen.

Samaa voi sanoa Suvi Hännisen täysvalkoisista puvuista, jotka eivät ole mitenkään lintumaisia tanssijoiden oransseiksi värjättyjä jalkateriä lukuun ottamatta.

Enemmän luonnon tuntua ja ennen kaikkea lintumaailmaa esitykseen tuo Maura Korhosen äänimaailma, joka koostuu yhtä siipien ja lentämisen hurman löytymiseen liittyvää musiikkikappaletta lukuun ottamatta pääasiassa erilaisista ulkoilman äänistä ja variksen raakunnasta.

Poika ja varis on ilmava ja pakoton teos, joka ei välttämättä vaadi minkäänlaista tietoa sen lähtökohtana olleesta maalauksesta. Sen verran abstrakti se kuitenkin sekä sisällöltään että visuaalisuudeltaan on, ettei se ehkä ole aivan pienimpien esitys.