Väistyvä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok) yllätti median tammikuun puolivälissä esittelemällä laskelmansa siitä, millä eri rahoitus- ja tukimuodoilla valtion kannattaisi lähteä vauhdittamaan lisäydinvoiman rakentamista Suomeen.

Esimerkiksi Fortum on laskenut, ettei uusia voimaloita kannata rakentaa ilman että julkista rahaa saadaan takaamaan hanketta – sekä tuotettavan sähkön hintaa.

Virkamiesten alustavista selvittelyistä ei vielä kuitenkaan käy ilmi, olisivatko Mykkäsen esittelemät mallit parhaita, ja paljonko ne lopulta maksaisivat.

-  Oletus on, että ydinvoimalla tuotettu sähkö on varsin kallista. Investointi on iso, ja tuollaisen kokonaisuuden mahduttaminen Suomen julkisen talouden ja kansantalouden kantokykyyn… Puhutaan suurista asioista, joten se täytyy todella huolella pohtia ja sitten viedä päätöksentekoon, kun sen aika on.

Majasen mukaan täytyy esimerkiksi selvittää, millaiset olisivat suuren ydinvoimalan investointikustannukset ja millaista veronmaksajien osallistumista hanke vaatisi. Myös tukimallien vaikutuksia sähkömarkkinoihin pitäisi selvittää.

-  Ja näistä nähdään sitten, kannattaako keskustelua edes jatkaa.

MYKKÄNEN olisi halunnut, että valtio tukisi ydinvoimalan rakentamista takauksella tai korkosuojalla.

Lisäksi hänestä kansalaisilta pitäisi kerätä sähkölaskun yhteydessä lisämaksua, jolla ydinsähkön tuottajalle taattaisiin vähimmäishinta sähköstä. Tätä kutsutaan hinnanerosopimukseksi.

Mykkäsen mukaan taustalla oli ministeriöiden selvitystyö, jota tehtiin Majasen johdolla syksyllä. Mallit eivät kuitenkaan tulleet tuon selvittämisen tuloksena.

-  Ei ole mitään meidän ehdotusta, että näin tulisi toimia. Sellaista ei voikaan olla, kun ei ole ollut mitään työryhmää, ja tämä on ollut hyvin alustavaa selvittelyä ja tilannekuvan luomista, Majanen sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriö teki syksyn työstään yhteenvedon, jonka STT sai tietopyynnöllä. Myöhemmin se julkaistiin myös verkossa.

Siinä käsitellään Mykkäsen malleja mahdollisina ratkaisuina. Siinä kuitenkin todetaan, että valtion instrumentit suuren ydinvoimalan tukemiseksi olisivat hyvin järeitä, ja kyse olisi useiden miljardien rahoitusvastuista valtiolle.

Valtion tukea tarvittaisiin, sillä suuren ydinvoimalan rakentaminen ei näytä kannattavalta markkinaehtoisesti.

-  Se ei vaikuta olevan edes nippa nappa tällä hetkellä kannattavuuden kanssa, kuvailee teollisuusneuvos Juho Korteniemi työ- ja elinkeinoministeriöstä STT:lle.

Energiayhtiö Fortum selvittää parhaillaan ydinvoiman tulevaisuuden edellytyksiä Suomessa ja Ruotsissa. Selvityksessä kartoitetaan sekä pienydinvoimaloiden että suurten reaktoreiden edellytyksiä.

STT uutisoi tammikuussa Fortumin syksyllä lobbaamista tukimalleista, joihin kuuluivat juuri Mykkäsen ehdotukset.

HARKINNASSA pitää Juho Korteniemen mukaan lähteä siitä, mitä halutaan ja mihin tarpeeseen ydinenergia soveltuu.

-  Ydinenergia on ollut kustannustehokas tilanteeseen, jossa tarvitaan perusvoimaa, joka käy jatkuvasti. Tällä hetkellä on ennemminkin sitä näkymää, että tietyissä tilanteissa, esimerkiksi kun on tyyni talvipäivä, on sähkön tuotannosta vähän uupeloa eli hinnat nousevat, hän sanoo.

-  Soveltuuko lauhdeydinsähköntuotanto isossa luokassa parhaiten tuohon? Ehkä sitä on haastavaa nähdä.

Lauhdevoimalla tarkoitetaan tuotantoa, jossa tuotetaan vain sähköä, ei lämpöä. Sähköntuotannon vaihteluun etsitään ratkaisuja ministeriössä esimerkiksi niin sanotussa fossiilittoman jouston työryhmässä.

Korteniemi toteaa, että kyse on toki myös yhteiskunnallisesta päätöksenteosta. Hallitusohjelmaan on linjattu, että Suomeen tarvitaan lisää ydinvoimaa ja hallitus edistää ydinvoimahankkeiden rahoitusratkaisuja.

Korteniemen mukaan kilpailukyvyn kannalta Suomen kannattaa joka tapauksessa pyrkiä kustannustehokkaaseen, toimivaan ja puhtaaseen sähköjärjestelmään. Jatkossakin Suomessa on jonkinlainen sekoitus eri tuotantomuotoja, hän sanoo.

-  Yksi vaihtoehto on, että markkinat lähinnä päättäisivät sen mixin sisällön.

SÄHKÖNKULUTUS on Fingridin ennusteen mukaan noin kaksinkertaistumassa Suomessa kymmenen vuoden aikana.

Majanen korostaa, että myös sähkön kysyntää täytyy selvittää lisää. Näyttää siltä, että esimerkiksi datakeskushankkeet voivat kasvattaa sähköntarvetta merkittävästi.

Myös puhtaan siirtymän investoinnit voivat ministeriön yhteenvedon mukaan lisätä uutta kysyntää, mutta investointipäätöksiä on tehty hyvin vähän.

Majanen toteaa, että Suomi on pitkään hyötynyt hyvin toimivasta pohjoismaisesta sähkömarkkinasta, ja siihen puuttuminen olisi riski. Toisaalta pelkästään sähkömarkkinoiden vetämänä tuotanto ja kulutus eivät näytä enää kasvavan suuresti.

-  Tuulivoiman osuus on niin merkittävä, että ei ole oikein kannattavaa rakentaa lisää tuulivoimaa. Ja kun tuulivoiman merkitys on iso, on vaikeaa rakentaa suuria yksiköitä, jotka kuluttavat paljon sähköä.

Uusi, suuri ydinvoimala voisi tuottaa sähköä nopeimmillaankin vasta 2030-luvun loppupuolella. Majanen huomauttaa, että jo ennen sähkön tuotantoa pitäisi lisätä muilla keinoilla.

Majanen nostaa myös esiin kysymyksen, kehitetäänkö tässä ajassa ratkaisuja esimerkiksi sähkön varastointiin.

-  Tässä joudutaan ottamaan näkemystä siihen, tarvitaanko oikeasti ydinvoimaa kymmenen vuoden päästä vai onko niin, että löydetään sinä aikana ratkaisut, jotka mahdollistavat puhtaan sähkön kulutuksen kasvun muulla tavoin.

MAHDOLLISIA tukihankkeita käsitellään valtion ilmasto- ja energiastrategian yhteydessä keväällä. Mykkänen toivoi hinnanerosopimuksen kirjaamista sinne.

Ministeriön selvittelyn yhteenvetoon on kirjattu mahdollisia linjauksia strategiaan. Mykkäsen toivetta ei niissä ole.

-  Selvitetään ydinenergiahankkeiden edistämiseen liittyvien mahdollisten työkalujen sovellettavuutta ja vaikutuksia huomioiden lainsäädäntö, valtiontalous ja markkinavaikutukset, kuuluu yksi mahdollisista linjauksista.

Uusi ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) kommentoi aihetta aloittaessaan pestissään tammikuussa. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa ja keinoja sen saavuttamiseksi täytyy tutkia.

-  Onko se keino joku näistä Mykkäsen esittämistä, sitä pitää jatkoselvittää, Multala sanoi.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä