On niin työllisyyden kuin taloudenkin näkökulmasta tärkeää, että meillä on työkykyisiä ihmisiä. Työntekijöitä, joita ilman palvelut ja yritykset eivät pysyisi pystyssä. Tämä on myös kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta erittäin tärkeä asia. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kantokyvyn turvaamisen olennaisina tekijöinä vaikuttavat rahoitus sekä riittävä ja osaava henkilöstö.

Oli kyse sitten sosiaali- ja terveydenhuollosta, varhaiskasvatuksesta tai mistä tahansa peruspalvelusta, on alan henkilöstön veto- ja pitovoima merkittävässä asemassa. Ilman riittävää ja osaavaa henkilöstöä eivät mitkään näistä palveluista toimi.

Hoitohenkilökunnan riittävyys on ollut tiedostettu huolenaihe. Hoitajapulasta on puhuttu jo pitkään. Siihen liittyen on puhuttu myös alan veto- ja pitovoimasta – syystäkin. Toissa vuonna saavutettu alan palkkaratkaisu oli jo hyvä askel eteenpäin, mutta nykyisen hallituksen tekemä politiikka on kuin märkä rätti tämän edistyksen kasvoille.

Hallitus pakottaa hyvinvointialueet toteuttamaan säästöpaineiden alla toimenpiteitä, jotka vaikuttavat niin palveluihin kuin henkilöstöönkin. Näitä toimia ovat esimerkiksi yksiköiden lakkauttamiset, lomautukset ja henkilöstön etuuksien karsiminen. Tähän päälle tulevat vielä hallituksen ajamat työelämäheikennykset ja aikuiskoulutustuen poisto.

Kaikki tämä aikana, jolloin palvelun tarve kasvaa koko ajan väestön ikääntymisen myötä. Myös kasvaneet mielenterveysongelmat väestössä vaikuttavat osaltaan merkittävästi palvelujen tarpeeseen.

JOKAINEN meistä tarvitsee jossakin kohtaa elämäänsä hoitoa ja hoivaa, apua ja tukea. Meistä jokainen voi sairastua tai joutua onnettomuuteen. Siksi olisi erittäin tärkeää jokaisen vallan kahvassa olevan ihmisen pysähtyä hetkeksi miettimään asioita omalle kohdalleen.

Itse olen vankka julkisten peruspalveluiden kannattaja, mutta oli palvelujen toteuttamisen järjestelmä tai malli mikä hyvänsä, se jää toissijaiseksi asiaksi, jos ei ole enää tarpeeksi heitä, jotka palveluita pyörittävät. Siispä jokaisen vallassa olevan päättäjän tulisi vakavasti pohtia kysymystä: kuka meitä tulevaisuudessa hoitaa?

Olivat kyseessä sitten palveluiden käyttäjät, palveluiden toiminnasta vastaavat ammattilaiset tai palveluista päättävät tahot, on loppupeleissä kyse ihmisistä. Ihmiset ovat tärkein pääoma, jota meillä on. Pidetään tästä pääomasta huolta.

Kirjoittaja on Tehyn pääluottamusmies ja Pohjanmaan sosialidemokraattien piirihallituksen jäsen Seinäjoelta.