31.3.2019 13:05 ・ Päivitetty: 31.3.2019 13:05
Ihmiskaupan uhreja vaikea tavoittaa – syynä pelko oleskeluluvan menetyksestä
Auttamisjärjestöjen on joskus vaikea tavoittaa ihmiskaupan uhreja. Yksi syy tähän on uhrin pelko oleskeluluvan menetyksestä.
Jos työvoiman hyväksikäytön uhri lähtee hakemaan apua, hän on usein vaarassa menettää työn pohjalta saadun oleskeluluvan, sanoo Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg.
– Uhrien oleskeluluvan saantia tulisi helpottaa ja nopeuttaa. Se olisi iso tekijä, jonka avulla ihmiset uskaltaisivat tehdä rikosilmoituksia enemmän.
Ihmiskaupan uhrien tilapäinen erityisoleskelulupa on tarkoitettu vasta rikosprosessivaiheeseen.
– Viranomaiset myöntävät usein luvan vasta, kun on varmaa, että syyttäjä lähtee syyttämään ihmiskauppanimikkeellä. Lupaa ei myönnetä, jos asiaa käsitellään esimerkiksi kiskonnan tapaisena työsyrjintänä.
Åbergin mukaan oleskeluluvan ei pitäisi olla suoraan kytköksissä tutkittavaan rikosnimikkeeseen.
– Se ei tarkoita, että myönnetty oleskelulupa olisi automaattisesti pysyvä. Tämä voisi lisätä väärinkäytön riskiä. Lupakäsittelyssä tulisi kuitenkin huomioida yksilön haavoittuva tilanne ja aina harkita myös mahdollisuutta pidempiaikaiseen oleskelulupaan.
Avun hankkimista vaikeuttavat myös kielitaidon puute ja tietämättömyys Suomen lainsäädännöstä. Työntekijöitä voidaan tarkoituksella eristää paikallisväestöstä tai estää kielikurssille pääsy kielen oppimiseksi.
Syntymässä kahdet eri työmarkkinat.
Ihmiskauppa nousi puheenaiheeksi Helsingin Sanomien nepalilaisravintoloita koskevan uutisen myötä.
Palvelualojen ammattiliiton (PAM) edunvalvontajohtajan Jaana Ylitalon mukaan niin sanottujen etnisten ravintoloiden työntekijät ovat huonommin järjestäytyneitä ammattiliittoihin kuin muut. Kaikkia ravintoloita ei kuitenkaan tule leimata.
Nepalilaisravintoloista paljastuneita epäilyjä Ylitalo pitää Suomen mittakaavassa poikkeuksellisina. Vastaavia ongelmia on kuitenkin ilmennyt myös muun muassa siivous- ja kauneudenhoitoaloilla.
– Ongelmaan tulisi puuttua nyt. Suomeen on vaarassa syntyä kahdet eri työmarkkinat, joissa työtä tehdään eri säännöillä.
PAM pyrkii tavoittamaan työntekijöitä työpaikkavierailulla, monikielisellä materiaalilla ja yhteistyöllä viranomaisten kanssa.
Muun muassa Pro-tukipiste on laatinut ohjeita ihmiskaupan tunnistamiseen. Kuluttajan voi olla silti vaikea arvioida, millaisissa oloissa työntekijät tekevät töitä.
Rikosuhripäivystyksen Åberg kannustaa ensisijaisesti lisäämään viranomaisten resursseja.
– Emme kannusta ketään yksityiseksi salapoliisiksi, vaan viranomaisille tulisi saada lisää resursseja valvontaan. Esimerkiksi aluehallintoviraston tarkastustoiminnoissa on aivan liian vähän resursseja valvontaan ja poliisilla hyväksikäyttörikosten tutkintaan.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.