Sosiaalialan korkeakouluttujen ammattijärjestö Talentian tuoreessa jäsenkyselyssä sosiaalialan ammattilaiset varoittavat, että ilman kuntouttavan työtoiminnan korvaavaa palvelua pitkäaikaistyöttömät jäävät tyhjän päälle ilman apua, ja heidän asemansa heikkenee voimakkaasti.

– Suomessa lähestytään 90-luvun lamavuosien pitkäaikaistyöttömien määrää. Samaan aikaan kuntouttavaa työtoimintaa ajetaan alas ilman selkeitä korvaavia rakenteita, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio sanoo tiedotteessa.

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, jonka tavoitteena on vahvistaa pitkään työttömänä olleen henkilön työ- ja toimintakykyä sekä tukea etenemistä kohti työtä, koulutusta tai muita palveluja.

Vielä ei ole tietoa siitä, tuleeko palvelun tilalle jotain muuta. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuutta osana sosiaalihuollon palvelu-uudistusta. Työryhmän työ päättyy tammikuussa 2026.

KARSION mukaan sosiaalialan ammattilaiset kantavat vakavaa huolta kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista.

– Nyt on syntymässä tilanne, jossa työllisyyspalvelujen valikoimassa ei ole henkilölle sopivaa tukea, mutta hän ei saa myöskään sosiaalipalveluja. Kukaan ei arvioi tilannetta kokonaisuutena eikä ohjaa eteenpäin, jolloin avuntarpeet jäävät tunnistamatta. Ilman säännöllistä toimintaa, tukea ja ohjausta ihmisen arki voi romahtaa.

Seurauksena on Talentian arvion mukaan todennäköisesti passivoitumista, mielenterveysoireita, päihteiden käyttöä ja fyysisen toimintakyvyn laskua. Tilanne tulee Talentian mukaan terveydenhoidon kuormitus lisääntyy ihmisten kääntyessä sen puoleen, kun apua ei saa muualta.

Kyselyn vastaajia huolestuttaa palvelun päättymisen lisäksi se, millainen uusi palvelu olisi.

– Vastaajat pelkäävät, että jos kuntouttavaa työtoimintaa vastaava palvelu ei ole lakisääteinen, se ajetaan nopeasti alas säästösyistä, Karsio sanoo.

TALENTIAN jäsenkyselyn mukaan työpaikkojen puute on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen suurin este. Toiseksi yleisimmin esteeksi mainittiin mielenterveys- tai päihdeongelma. Vastaajat nostivat esiin myös kannustinloukut ja osatyökykyisille sopivien työpaikkojen vähyyden.

Kyselyssä päihdekuntoutustyössä työskentelevät tuovat esiin järjestelmän ristiriidan: päihdeongelmat estävät monia käyttämästä työllisyyspalveluja, mutta samaan aikaan henkilö on edelleen virallisesti työtön työnhakija.

– Tämä paradoksi herättää vastaajissa suurta ihmetystä ja turhautumista, Karsio kertoo.

Myöskään vammaisten henkilöiden oikeus palkkatyöhön ei toteudu kyselyyn vastanneiden mukaan. Lisäksi kehitysvammaisuuden painottaminen ainoana kriteerinä työllistymisen tukemiseksi sulkee ulkopuolelle monia henkilöitä, joilla on esimerkiksi neuropsykiatrisia haasteita tai fyysisiä vammoja.

KUNTOUTTAVAN työtoiminnan päättymisessä sosiaalialan ammattilaiset näkevät myös mahdollisuuksia, mutta vain jos uudistus tehdään huolellisesti. Vastaajien mukaan palveluista pitää tehdä nykyistä yksilöllisempiä, byrokratiaa on vähennettävä ja sosiaalista kuntoutusta vahvistettava.

– Yhteinen viesti on selkeä: asiakkaan äänen on kuuluttava paremmin työllistymistä edistävissä palveluissa. Tarvitaan enemmän kannustavuutta sanktioiden sijaan, monialaista yhteistyötä ja riittäviä resursseja, Karsio sanoo.

Asiakkaan työ- ja toimintakykyä tukevat ammattilaisten mielestä parhaiten terveys- ja kuntoutuspalvelut sekä matalan kynnyksen reitit työelämään, kuten työkokeilut, palkkatuki sekä kannustinloukkojen ja karenssien purkaminen.

Talentian jäsenkyselyyn vastasi marraskuussa 629 talentian jäsentä, jotka työskentelevät hyvinvointialueilla. Vastaajista 76 prosenttia oli sosionomeja, 21 prosenttia sosiaalityöntekijöitä ja loput geronomeja ja kuntoutuksen ohjaajia.