Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

8.4.2024 08:35 ・ Päivitetty: 8.4.2024 10:01

IL: Esko-Juhani Tennilä on kuollut

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Entinen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä on kuollut 76-vuotiaana, Iltalehti kertoo.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Asian vahvistaa lehdelle Tennilän vaimo. Lehden mukaan Tennilä kuoli lauantaina. Lapin Kansa kertoo, että hän kuoli pitkäaikaiseen sairauteen.

Tennilä toimi kansanedustajana vuodesta 1975 vuoteen 2011 saakka. Hän nousi eduskuntaan vuonna 1975 SKDL:n riveistä ja toimi puolueen kansanedustajana vuoteen 1986 asti.

Tämän jälkeen hän oli vasemmistopuolue demokraattisen vaihtoehdon kansanedustaja vuosina 1986-1990, vasemmistoryhmän kansanedustaja vuosina 1995-1999 ja vasemmistoliiton vuosina 1990-1995 sekä 1999-2011.

Hän oli koulutukseltaan sosionomi Tampereen yliopistosta. Ennen kansanedustajan uraansa Tennilä työskenteli toimittajana vuosina 1966-1975.

TENNILÄ oli myös ahkera kirjailija, joka julkaisi proosan, lastenkirjojen ja poliittisten muistelmien lisäksi useita runoteoksia.

Tennilällä on kaksi aikuista lasta, Arto ja Tiina.

Hän oli kotoisin Lapista ja syntynyt Rovaniemellä. Veteraanipoliitikko kertoi 70-vuotishaastattelussaan STT:lle vuonna 2017, kuinka hän oli saanut nimensä Aleksis Kiven tuotannosta – kätilön ehdotuksesta.

-  Synnyin kotimökissä. Koska oli Aleksis Kiven päivä, apuna ollut kätilö ehdotti äidille, että lainataan pojalle nimet Kiven Nummisuutareista ja Seitsemästä veljeksestä.

Merkkipäivähaastattelun aikoihin hän oli ollut eläkkeellä kansanedustajan tehtävistä kuusi ja puoli vuotta. Työ politiikan parissa kuitenkin jatkui vielä Rovaniemen kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa.

-  Mihinkäs tiikeri raidoistaan pääsisi, Tennilä nauroi.

TENNILÄN tie kulki politiikkaan 1960- ja 1970-lukujen yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Taustalla vaikuttivat paitsi lapsuuden niukat olot Rovaniemellä Tennilän kylässä, myös tajuntaan myöhemmin porautuneet televisiokuvat Vietnamin sodasta.

Hän koki, että laitavasemmistossa oli voimaa haastaa vallitseva järjestelmä. Jälkikäteen voidaan todeta, että vallankumousta ei koskaan tullut, ja vasemmiston kannatus on sittemmin hiipunut noiden vuosien kulta-ajoista.

Tennilä katsoi vuonna 2017, että vasemmistolla oli myös peiliin katsomisen paikka.

-  Vasemmisto teki 1990-luvulla traagisen virheen, kun se lähti hallituksessa mukaan kovaan leikkauspolitiikkaan. Terä tylsyi, eikä uskottavuutta voi menettää monta kertaa.

Hän kuitenkin näki, että tekemistä riitti vielä eikä vasemmiston työsarka ollut lopussa.

-  Ei hyvinvointivaltio ole valmis. On paljon pienituloisia. Vasemmistolaisen ajattelun täytyy lähteä siitä, että kaikki pysyvät kyydissä.

Uutista päivitetty kauttaaltaan klo 13

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU