Kuudelle vuosikymmenelle ulottunut merkittävä poliittinen ura piti sisällään myös tunnetun tekstiviestikohun, joka johti Kanervan eroon ulkoministerin tehtävästä.

Kanerva nousi eduskuntaan vuonna 1975 kokoomuksen listalta. Sitä ennen hän oli toiminut kokoomusnuorten puheenjohtajana vuodesta 1972 lähtien. Kanerva edusti 1970-luvulla kokoomuksen Neuvostoliitolle myönteisintä siipeä. Hän oli esimerkiksi ensimmäinen kokoomuslainen, joka sai kutsun presidentti Urho Kekkosen niin sanotuille “lastenkutsuille”. Kekkosella oli tapana järjestää Tamminiemessä illanistujaisia tuon ajan nuorelle älymystölle, johon presidentti halusi tutustua paremmin.

Kokoomusnuorten puheenjohtajana toimiessaan Kanerva kävi aatteellista taistelua liiton “idänsuhteista”. Vastapuolella oli järjestön oikeistolaisempi siipi, jota johti niin ikään nuori kokoomuspoliitikko Ben Zyskowicz. Kiistakapulana oli kokoomusnuorten mahdollinen jäsenyys Suomen Rauhanpuolustajissa, joka kuului Neuvostoliiton johtamaan Maailman rauhanneuvostoon. Kanerva ajoi jäsenyyttä, mutta lopulta Zyskowiczin edustama siipi voitti eikä jäsenyyttä haettu.

Kanerva oli eduskuntaan noustessaan 27-vuotias. Hän edusti suurten ikäluokkien sukupolvea, joka alkoi tuohon aikaan päästä kiinni vallankahvaan Suomessa. Ensimmäinen ministerin pesti aukesi kokoomuksen entisen puheenjohtajan Harri Holkerin johtamassa hallituksessa vuonna 1987. Kokoomus oli päässyt jälleen hallitukseen 21 vuoden tauon jälkeen. Kanerva toimi ensin ministerinä valtioneuvoston kansliassa, sitten valtiovarainministeriössä ja lopulta liikenneministerinä.

Ahon hallituksen jälkeen Kanervan ministerin tehtäviin tuli vuosien tauko. Vuosina 1995-2003 hän toimi eduskunnan pankkivaltuuston puheenjohtajana.

Keskustan Matti Vanhasen ensimmäisessä hallituksessa vuosina 2003-2007 kokoomus oli oppositiossa. Kanerva toimi koko vaalikauden eduskunnan toisena varapuhemiehenä.

Seuraavissa eduskuntavaaleissa kokoomus oli kuitenkin vaalivoittaja. Kanervasta tuli Vanhasen kakkoshallituksen ulkoministeri keväällä 2007. Tehtävässään Kanerva muun muassa ehti tavata Yhdysvaltojen silloisen ulkoministerin Condoleezza Ricen kahteen kertaan vuoden sisällä. Vuonna 2008 Kanerva toimi lisäksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin puheenjohtajana Suomen puheenjohtajuuskaudella.

Suomessa otettiin myös askeleita sotilasliitto Natoa kohti Kanervan ulkoministerikauden aikana. Tuolloin hallitus teki yhdessä presidentti Tarja Halosen kanssa päätöksen Suomen liittymisestä Naton nopean toiminnan joukkoihin.

Ulkoministerikausi päättyi kohuun

Kanerva ehti toimia ulkoministerinä kuitenkin vain noin vuoden. Hän erosi tehtävästä huhtikuun alussa 2008 niin sanotun tekstiviestikohun vuoksi. Kohun taustalla oli eroottisen tanssijan Johanna Tukiaisen Hymy-lehdelle vuotamat tekstiviestit, joita Kanerva oli hänelle lähettänyt. Viestit olivat Tukiaisen mukaan sisällöltään “ehdottelevia ja flirttailevia”, ja niitä oli hänen mukaansa noin 200. Kanerva myönsi lopulta lähettäneensä viestit ja pahoitteli asiaa, mutta kohu ei ottanut laantuakseen. Osaltaan asiaan vaikutti, että Ilta-Sanomat ja Hymy alkoivat julkaista viestejä. Asia sai myös runsaasti huomiota kansainvälisessä mediassa. Kerta ei myöskään ollut ensimmäinen, kun Kanervan viestittely nuoremmille naisille oli noussut julkisuuteen.

Lopulta kokoomuksen silloinen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen ilmoitti, että Kanerva ei voisi enää jatkaa ulkoministerinä. Kanervan seuraajaksi virkaan astui Alexander Stubb.

Kanerva toimi kansanedustajana kuolemaansa asti, muttei enää tekstiviestikohun jälkeen noussut ministerin tehtäviin.

Yhteiskunnallinen vaikuttaja laajalla rintamalla

Kanervalla oli eduskunnan ulkopuolella lukuisia luottamustehtäviä kuntapolitiikassa, yrityksissä ja järjestöissä. Kanerva oli Turun kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1972 saakka, ja hän toimi muun muassa Veikkauksen hallintoneuvoston puheenjohtajana vuosina 1996-2007. Vuonna 2014 hänet valittiin Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen presidentiksi.

Poliittisen uran ohella Kanerva oli tunnettu urheiluvaikuttaja. Hän toimi Suomen Urheiluliiton (SUL) pitkäaikaisena puheenjohtajana vuosina 1990-2005. SUL kutsui Kanervan kunniapuheenjohtajakseen sen jälkeen, kun poliitikko jätti puheenjohtajuuden vuonna 2005.

Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n hallituksessa Kanerva toimi vuodet 2003-2011. Sitä aiemmin hän oli Euroopan yleisurheiluliiton EAA:n hallituksessa vuodet 1999-2003.

Suomen Olympiakomitean varapuheenjohtajana Kanerva toimi vuosina 1993-2008. Kanerva oli sotilasarvoltaan reservin majuri.

Kanerva oli kahdesti naimisissa, ja hänellä oli kaksi tytärtä ensimmäisestä avioliitostaan.

STT – Eetu Halonen

Korjattu kirjoitusvirhe ensimmäisestä väliotsikosta ja muokattu toista väliotsikkoa.