EU:n ja Ukrainan kokoukseen Kiovaan olivat matkustaneet muun muassa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel, unionin korkea ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell ja pitkä liuta komissaareja. Kokouksen turvallisuus puhutti Brysselissä ennalta, ja huolta alleviivasivat kokousaamun uutiset ilmahälytyksistä.

Kuumimmaksi aiheeksi kokouksen alla nousi EU-tie, jolla Ukraina eteni viime kesänä ehdokasmaaksi. Nopea siirtyminen tähän vaiheeseen kohautti kesällä unionin porstuassa, koska usein alkumatka on taittunut hitaammin ja esimerkiksi korruptio on Ukrainassa aito ongelma.

UNIONISSA Ukrainan EU-polkua joudutaan siis tarkastelemaan poliittisessa ristipaineessa.

Michel ja von der Leyen kertoivat vaikuttuneisuudestaan Ukrainan toimista, mutta muistuttivat myös konkreettiseen etenemiseen vaadittavasta prosessista.

Se tarkoittaa EU-komission kirjallista arviota ehtojen täyttämisestä. Sellainen on tarjolla seuraavan kerran ensi syksynä, joten vakava keskustelu Ukrainan nykyvaiheesta voi ajoittua ensi talveen.

Kokouksen lopputuloksena oli julkilausuma, jossa vakuuteltiin sitoutumista yhteisiin arvoihin. Samalla paperissa vahvistettiin EU:n sitoutuminen Ukrainan suvereniteettiin ja molempien osapuolten sitoutuminen sen jäsenyystavoitteisiin.

LAUSUMASSA kiiteltiin Ukrainan edistymistä korruption vastaisten instituutioiden riippumattoman ja tehokkaan toiminnan varmistamisessa.

Julkilausumassa myös todettiin jälleen halu vapaakauppa-alueeseen talous- ja kauppasuhteiden edistämiseksi sekä Ukrainan yhdistämiseksi sisämarkkinoihin.

EU myös harkitsee Ukrainan pyyntöä jatkaa löyhempiä kauppaehtoja Ukrainasta EU:hun tuleville tuotteille määräaikaa pidempään. EU suostui ehtojen höllentämiseen viime kesänä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on jo aiemmin esitellyt oman kymmenkohtaisen rauhanohjelmansa, johon on käytännössä tiivistetty Ukrainan tavoitteet. Tavoitepaperi sisältää esimerkiksi Venäjän joukkojen vetämisen Ukrainasta, Ukrainan alueellisen koskemattomuuden takaamisen ja erikoistuomioistuimen perustamisen Venäjän sotarikosten tutkimiseksi. Lisäksi se käsittelee muun muassa ydin- ja ruokaturvallisuuteen liittyviä tavoitteita.

Hyökkäyssodan aloittanut Kreml on odotetusti suhtautunut rauhansuunnitelmaan penseästi. Charles Michel sanoi tiedotustilaisuudessa EU:n tukevan kymmenen kohdan rauhansuunnitelmaa.

-  Vaadimme Venäjää välittömästi, täydellisesti ja ehdoitta vetämään kaikki asevoimansa koko Ukrainan alueelta sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä, julkilausumassa puolestaan sanottiin.

NIIN IKÄÄN julkilausumassa kirjoitettiin yhteistyöstä, jotta Venäjän hyökkäysrikos saataisiin tutkittua asiallisella mekanismilla. Tämä ei käytännössä onnistu kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ICC:ssä sen nykyisellä mandaatilla, sillä ICC voi tutkia vain konkreettisia sotarikoksia, ei poliittisia päätöksiä.

Zelenskyi patisteli jo torstaina EU:ta toimimaan nopeasti uusien pakotteiden kanssa. Niistä sopiminen päässee kuitenkin kunnolla vauhtiin vasta unionin jäsenmaiden poliittisten johtajien huippukokouksen jälkeen. Se pidetään Brysselissä ensi viikolla.

-  Suunnitelmana on keskittyä taas kerran teknologiaan. Sitä ei voi käyttää Venäjän sotakoneessa, von der Leyen sanoi.

Käytännössä pakotteet koskisivat muun muassa osia, joita voi käyttää tuhoisissa lennokeissa.

Von der Leyen toisti torstaisen lupauksensa, että uusi paketti valmistuisi ennen Venäjän laajentaman hyökkäyksen vuosipäivää eli helmikuun 24. päivään mennessä.

Kokouksessa käytiin myös läpi rahallista ja sotilaallista tukea, jota EU on Ukrainalle antamassa.

Konkretiaa kokonaisuuteen pyrittiin ehkä luomaan sillä, että EU toimittaa Ukrainaan myös 35 miljoonaa led-lamppua, joihin ukrainalaiset voivat vaihtaa vanhat lamppunsa postissa.

-  Jokainen säästetty kilowatti energiaa on arvokas Venäjän energiasodan torjumiseksi, von der Leyenin Twitter-tilillä linjattiin perjantaina.

Mikko Gustafsson