Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Työmarkkinat

24.6.2025 14:36 ・ Päivitetty: 24.6.2025 14:36

Ilmailualan sovittelu jäi yhä kesken – IAU: Tämän verran palkkatoive Finnairille maksaisi

LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Matkustajia Helsinki-Vantaan lentokentällä Vantaalla 17. kesäkuuta.

Lentoliikenteen palveluita lamauttaneen työriidan ratkominen jatkuu. Työntekijäpuoli pitää yhä palkankorotusvaateitaan kohtuullisina – ja rinnastaa ne Finnairin toimitusjohtajan kannustinpalkkioihin.

Anna-Liisa Blomberg

Demokraatti

Ilmailualan unioni IAU:n ja Palvelualojen työnantajat Paltan välisen työriidan sovittelua jatkettiin tänään valtakunnansovittelijan toimistolla tuloksetta. Sovittelu jatkuu tulevana torstaina kello 10.

IAU on aiemmin ilmoittanut kolme lakkopäivää heinäkuun alkuun. Päivät ovat ovat keskiviikko 2. heinäkuuta, perjantai 4. heinäkuuta ja maanantai 7. heinäkuuta. Työnseisaukset kohdistuvat useaan lentokenttäpalveluja tuottavaan yritykseen.

Nyt IAU ilmoitti, että työnseisauksia on luvassa myös keskiviikkona 16. heinäkuuta, perjantaina 18. heinäkuuta, maanantaina 21. heinäkuuta ja keskiviikkona 23. heinäkuuta.

TYÖRIIDASSA haetaan IAU:n puheenjohtajan Juhani Haapasaaren mukaan edelleen kompromissiratkaisua kysymykseen siitä, kuinka vuosina 2021 ja 2022 toteuttamatta jääneet palkankorotukset huomioidaan tulevan sopimuskauden aikana.

IAU odottaa, että ne kompensoidaan, mutta Palta katsoo, että korona-aikaan tekemättä jääneiden palkankorotusten korvaamisesta takautuvasti ei ole sovittu. Käytännössä IAU hakee yleisen linjan ylittäviä korotuksia.

IAU on kuvannut aiemmin tiedotteessa, että ”rahallisesti työriita on samaa kokoluokkaa kuin Finnair maksaa toimitusjohtajalleen kannustinpalkkioita peruspalkan päälle”.

– Kun toimitusjohtajan pelkät kannustinpalkkiot nostetaan tasolle, jota vastaavalla rahasummalla työriita olisi ratkaistavissa, kysymys on periaatteesta, jossa samaa kakkua jaetaan eri tahoille täysin erilaisin kriteerein, tiedotteessa moititaan.

Demokraatti pyysi Haapasaarta avaamaan vertausta konkreettisin luvuin.

– Finnairin osalta arvioni on, että työriita voitaisiin ratkaista pienemmällä rahasummalla, kuin yksin toimitusjohtajan maksimi kannustinpalkkio (noin 1.35 milj. euroa) on vuosittain peruspalkan päälle, Haapasaari vastaa sähköpostitse.

– Kannustinpalkkion enimmäismäärää korotettiin 120 prosentista 200 prosenttiin maaliskuussa 2025 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Finnair-konsernin yli 1100 työntekijän palkkojen korottaminen vuositasolla maksaisi noin 1,1 miljoonaa euroa.

Demokraatti pyysi laskelmia palkankorotusten hintalapusta myös Paltasta, mutta Palta vetosi siihen, että palkkasummat ovat yritysten liiketoimintaan liittyviä tietoja.

Paltasta myös todettiin, että lentoliikenteen palvelualan työehtosopimuksen piirissä on useita yrityksiä ja niiden työntekijöiden palkat vaihtelevat tehtävästä riippuen. Siksi myöskään esimerkiksi keskipalkkaan perustuva laskenta ei Paltan mukaan anna realistista kuvaa tilanteesta.

VALTAKUNNANSOVITTELIJA muistutti eilen julkaisemassaan tiedotteessa, että tämän vuoden alussa voimaan tulleen lainsäädännön perusteella valtakunnansovittelijan toimiston ole mahdollista tehdä niin sanotun yleisen palkankorotusten tason ylittäviä sopimusratkaisuja.

Mitä tästä ajatellaan IAU:ssa?

– On totta, että työriitalain lainmuutokseen liittyvissä hallituksen perusteluissa todetaan, ettei sovittelija voi yksittäisissä työriidoissa olennaisesti poiketa työmarkkinajärjestöjen laajalti hyväksymistä ratkaisuista. Poikkeamisia on pidetty mahdollisina vain esimerkiksi alakohtaisista erikoisolosuhteista johtuvista syistä, Haapasaari kirjoittaa.

Hän nostaa myös esiin, että työriitalaissa on lisäksi säilynyt edelleen aiempi kirjaus sovinnon aikaansaamisesta: ”Sovittelutoimessaan sovittelijan on, otettuaan perusteellisesti selkoa riidasta ja sen arviointiin olennaisesti vaikuttavista seikoista sekä riitapuolten vaatimuksista, koetettava saada riitapuolet täsmällisesti määrittelemään riitakohdat ja rajoittamaan ne mahdollisimman vähiin sekä pyrittävä johtamaan riitapuolet sovintoon lähinnä heidän omien ehdotustensa ja tarjoustensa perusteella, joihin sovittelijan on ehdotettava sellaisia myönnytyksiä ja tasoituksia, mitä tarkoituksenmukaisuus ja kohtuus näyttävät vaativan.”

– Toistaiseksi lähimmäs ratkaisua on päästy ns. Satosen mallilla, jossa osapuolet voivat keskenään sopia mitä tahansa, mutta sovittelun osalta pysytään viennin päänavauksessa. Tällöin palkankorotuksista neuvotellaan erikseen niissä yrityksissä, joissa ne on jätetty toteuttamatta molempina vuosina. Muutoin työriitaan haetaan ratkaisua sovittelun kautta, Haapasaari kertoo.

Haapasaari viittaa ”mallilla” entisen työministeri Arto Satoseen (kok.), joka kuvasi A-Studiossa toukokuussa asiaa näin:

– Totta kai on niin, että sopijaosapuolet voivat keskenään sopia mitä tahansa, mutta silloin kun mennään sovittelijan kautta, silloin pysytään tässä viennin päänavauksessa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU