Ryhmän teemoja ovat tietopohja, osaamisen johtaminen, työn veto- ja pitovoima, kansainvälinen rekrytointi, palvelujärjestelmän uudistuvat osaamistarpeet koulutusjärjestelmässä, tehtävärakenteet ja työnjako sekä palvelujen vaikuttavuus ja digitalisaatio-osaaminen.

Lue ehdotuksista tästä: Työryhmä julkisti ehdotukset sote-henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi – Kiuru: Tarkoitus viedä kehysriihen käsittelyyn

Työryhmä on poikkihallinnollinen ja siinä on eri ministeriöiden edustajien lisäksi mukana myös työmarkkinajärjestöjen edustus.

Toimitusjohtaja Markku Jalonen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajista korosti sote-alan toimijoiden yhteisvastuullisuutta.

– Eli minkälaisen kuvan me annamme sote-alasta erityisesti ulospäin. Se vaikuttaa meidän näkemyksen mukaan selkeästi alan houkuttelevuuteen ja työn arvostukseen.

Jalosen mukaan omaa alaa ei pidä mollata kohtuuttomasti julkisuudessa.

Jalonen antoi hallitukselle tunnustusta siitä, että sote-alan koulutuspaikkoja on lisätty mutta niitä tarvitaan vieläkin enemmän.

– Odotamme budjettiriihestä päätöksiä myöskin tältä osin.

Myös kansainvälisessä rekrytoinnissa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT odottaa ripeitä toimia.

Jalosen mukaan henkilöstömitoitusten kelpoisuusehtojen ja hoitoonpääsyjen kriteerien voimaantulon myöhentämistä pitäisi harkita ja tätä tarvetta pitäisi harkita työvoiman saatavuuden ja rahoituksen näkökulmasta.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) vastasi pitkästi median kysymykseen henkilömitoituksesta eikä lämmennyt Jalosen ehdotukselle.

– Me emme voi kohdella Suomen vanhusväestöä, ikääntyviä suomalaisia niin, että me emme välitä siitä, minkälaisella palvelutasolla heitä hoidetaan, Kiuru muun muassa sanoi.

Yksityistä puolta edustavan Hyvinvointiala HALI ry:n johtaja Arja Laitinen kertoi pettyneensä työryhmän työskentelyyn.

– Vaikuttavien tulosten aikaansaaminen on käytännössä mahdotonta, koska kaikille toimenpiteille pitäisi olla työryhmän yksimielinen tuki. Meillä ei taida olla sellaisia ratkaisuja, joita kaikki tukisivat.

Hän vaati työryhmän työhön toisenlaista tahtia ja toimia, joista saadaan nopeasti konkreettista hyötyä.

– Iso asia on se, että meidän pitää saada vähät ammattilaiset tekemään mahdollisimman tuottavaa työtä. Tämän esteenä on lupa- ja valvontaviranomaisten lakia tiukempi sääntely mitoitus- ja pätevyysvaatimuksissa. Tästä täysin tarpeettomasta sääntelystä tulee luopua.

Toiminnanjohtaja Maria Löfgren Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOsta kiitti työn etenemistä vauhdilla.

Löfgren painotti erityisesti työhyvinvoinnin kehittämisen merkitystä.

– Kehno työhyvinvointi ja liiallinen kuormitus ovat valitettavasti asioita, jotka ovat kärjistyneet sote-alalla.

Työhyvinvoinnin kohdentaminen lisää koko sote-alan vetovoimaa.

Löfgren toivoi, että jatkossa kehitettäisiin rahoituksellisia ohjausvälineitä, jotka kannustavat työpaikkoja kehittämään työhyvinvointia.

– Jos esimerkiksi sairauspoissaolojen ja mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän väheneminen otettaisiin huomioon rahoituksessa, siitä tulisi kullekin alueelle paitsi kannustin, se myös ohjaisi innovoimaan niitä keinoja, joilla kyseisellä alueella saadaan työhyvinvointia vietyä eteenpäin.

Löfgren muistutti myös työmarkkinaneuvotteluiden lähteneen käyntiin. Niissä ratkaistaan myös sote-alan palkankorotukset.

– Valtiolta tietysti ja korkeimmilta päätöksentekijöiltä me kaipaamme tässä yhteydessä rahaa, mutta mitään varjoneuvotteluja emme toivo minkään ammattiryhmän osalta, vaan se on sitten asia, joka tapahtuu työmarkkinapöydissä.·

Puheenjohtaja Silja Paavola Super ry:stä ja Sote ry:stä sanoi myös, että sote-työ vaatii rahaa.

– Ilman rahaa tästä ei tule mitään.

– Hoitajapulan ratkaisemiseksi on ehdottomasti keinoja, jos niitä halutaan käyttää. Se on ehdottomasti palkkaus ja työnkuva sekä työoloja on parannettava merkittävästi.

Hoitajamitoituksen on oltava Paavolan mukaan kaikilla sektoreilla, kaikissa työyksiköissä ja työvuoroissa, vaikkei kaikkialla samanlaista mitoitusta olekaan kuin vanhuspalveluissa.

Paavola totesi opiskelun aloituspaikkojen lisäämisestä, joita moni ehdottaa, että niitä on jo tarpeeksi.

– Ongelmana on, että opiskelija keskeyttää opinnot, kun toteaa, ettei sovi alalle tai ala ei ole se, miksi sitä luuli. Siksi muun muassa karsivat soveltuvuustestit olisi otettava asetuksesta pois ja laitettava lakiin, jotta ne olisivat ihan pakollisia.

Ministeri Krista Kiurun mielestä opiskelun aloituspaikkojakin tarvitaan lisää.

Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:stä ja Julkisen alan unioni JAU ry:stä sanoi pitävänsä tärkeää, että työryhmä on edennyt tietoon pohjautuen.

Hän painotti sote-alan vetovoiman lisäämistä ja sanoi, että sote-alan brändäämiseen on nyt kiinnitettävä huomiota.

Niemi-Laine painotti paitsi hoitotyön osaamista johtajuudessa mutta myös moniosaajuusjohtamista sekä työnjaon selkeyden merkitystä.

Niemi-Laine sanoi, että julkisuudessa nyt villitty pelko siitä, että muut ammattiryhmät veisivät hoitajien työt, on turhaa.

– Näin ei käy. Hoitajien työ on säänneltyä työtä.

– Palkat kuntoon, painotti myös Niemi-Laine puheensa päätteeksi.