Suomen ilmastopaneelin maanantaina julkaisema raportti Suuntana ilmastotehokas maatalous Suomessa laskee, minkä ruokatottumuksissa ja ruoantuotannossa pitäisi muuttua, jotta maatalouden päästöt vähenisivät merkittävästi.

Kuluttajia koskee suositus lihan vähentämisestä ruokavaliossa. Selvästi tehokkaampaa ja nopeampaa olisi raportin mukaan vedenpinnan nostaminen osalla turvepelloista.

Niin Suomessa kuin EU-tasolla ruokajärjestelmän päästövähennykset ovat jäljessä muiden sektoreiden kehitystä.

RUOKAVALIOMUUTOS on yksilönkin tehtävissä. Lihasta saatavan proteiinin osuuden pienentäminen ruuassa 70 prosentista 50 prosenttiin suhteessa kasveista saatuun proteiiniin on yksi seitsemästä suosituksesta.

Raportin laatijat myöntävät, että tähän pääsy voi olla vaikeaa. Pelkkään kasviproteiiniviljelyyn perustuva ruokahuolto olisi Suomessa muun muassa säävaihteluiden ja kilpailukykyhaitan vuoksi riskialtista. Lisäksi arjessa ruokailutottumusten muutokset ovat hitaita.

Ruokavaliosiirtymää hidastavat esimerkiksi kasvipohjaisten tuotteiden ja ruokalajien vieraus ja ihmisten edelleenkin puutteelliset ruuanlaittotaidot.

Myös kielteiset mielikuvat kasvispainotteisen ruuan mausta ja sen ravinteikkuudesta hidastavat siirtymää, raportissa arvioidaan.

Lehtonen muistuttaa, että Suomen historiassa on aiemmin pärjätty hyvin paljon vähemmällä lihalla. Tällä hetkellä punaisen ja prosessoidun lihan kulutus on monella ihmisellä liian suurta myös terveyden kannalta.

- Erityisesti miehiä sekä pienituloisia ja matalammin koulutettuja tulee tukea muutoksessa vahvistamalla motivaatiota, mahdollisuuksia ja kyvykkyyksiä, raportti toteaa.

RAPORTIN MUKAAN yksi tehokkaimmista, nopeimmista ja varmimmista keinoista pienentää maatalouden kasvihuonepäästöjä löytyy turvepelloilta.

Nämä ovat olleet soita, jotka on kuivatettu ojittamalla maatalouden käyttöön. Pohjaveden pinnan nosto lähemmäksi maanpintaa hidastaisi hiilivaraston hajoamista olennaisesti.

Lehtosen mukaan maanviljelijöillä ja maanomistajilla ei ole nyt riittävän pitkää näkymää sille, miten turvepeltojen päästövähennyksistä palkitaan.

- Hallituskaudet ja EU:n ohjelmakaudet eivät ole riittävän pitkäjänteisiä. Lisäksi on jäänyt epäselväksi, mistä palkkiorahat tulevat, millä ehdoilla ja ketkä viljelijät ja millä soveltuvilla alueilla voisivat tehdä toimia, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.

RAPORTTI suosittelee myös solumaatalouden kehittämistä ja ruokateollisuuden koko tuotantoketjun ilmastotoimien etenemisen varmistamista. Solumaataloudella tarkoitetaan ruoantuotantotapaa, kuten soluviljeltyä lihaa.

Seitsemän ehdotuksen pitäisi kehittää ruoantuotantoa niin, että päästöt vähenisivät reilusti mutta omavaraisuus ja huoltovarmuus eivät heikkenisi.

Niiden toteuttaminen vaatii ilmastopaneelin mukaan maataloustukien uudelleensuuntaamista ja kannusteiden vahvistamista yhteistyössä muun rahoituksen, ruokateollisuuden ohjelmien ja niihin osallistuvien viljelijöiden kanssa.

Raportissa väläytellään nykyisten, paljolti peltoalan perusteella maksettavien maataloustukien kokonaismäärän vähentämistä asteittain ja säästyvien julkisten varojen ohjaamista seitsemän ehdotetun toimen edistämiseksi.

Viljelijöitä tulisi myös auttaa muutoksessa, raportti päättelee.