Inflaation hidastuminen tammikuusta helmikuulle johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen lievemmästä noususta.

Helmikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten juuri asuntolainojen keskikoron, kulutusluottojen korkojen ja EU:n ulkopuolisten valmismatkojen hintojen nousu.

Pohjainflaatio, joka ei sisällä ruoan ja energian hinnanmuutoksia, oli helmikuussa 4,9 prosenttia.

KESKUSKAUPPAKAMARIN pääekonomisti Jukka Appelqvist katsoo, että isossa kuvassa hintakehitys on sellaista kuin pitääkin, eli inflaatio on laantumassa.

-  Tilanne ei etene täysin suoraviivaisesti tai kivuttomasti, vaan viime kuukausina on nähty jopa tuntuvaa hintojen nousua eräissä keskeisissä hyödykeryhmissä. Siinä ei ole kuitenkaan historiallisesti mitään kauhean ihmeellistä, vaikka inflaatio oli pitkään Suomessa niin hidasta 2000-luvulla, että se melkein unohtui. Pikemminkin Suomen inflaatiotilannetta voisi kuvailla juuri nyt tavanomaiseksi, hän kirjoittaa kommentissaan.

Appelqvist huomauttaa, että korot selittävät leijonanosan kokonaisinflaatiosta ja ilman korkojen nousun vaikutusta Suomen inflaatio olisi ollut 0,7 prosenttia.

-  Korkokehitys vaikuttaa toki velallisten kotitalouksien ostovoimaan, mutta se on huono mittari yleiselle hintakehitykselle ja siihen liittyville korotuspaineille.