Inflaatio on kiihtynyt alkuvuoden aikana nimenomaan energian kallistumisen vuoksi. Esimerkiksi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist luonnehtii hintojen nousuvauhtia ”2000-luvun perspektiivissä täysin poikkeukselliseksi” Helsingin Sanomissa.

Samalla poliitikot ovat kiihdyttäneet syksyn budjettiriihen alla esityksiään ja vaatimuksiaan kansan tukemiseksi. Esillä ovat olleet niin tuloverojen kuin ruoan arvonlisäveron alennukset, tuplalapsilisien maksatukset kuin bensan hinnan alennukset. Kohoavaan sähkön hintaankin etsitään helpotusta.

Jotakin pitäisi kai tehdä mutta mitä?

– Jos valtio lähtee kompensoimaan inflaatiota kuluttajille, se on vähän kuin veronmaksajat alkaisivat tukea kuluttajia. Siinä on se ajatuksellinen pulma, että veronmaksajat ja kuluttajat ovat oikeastaan samoja ihmisiä.

Inflaation kompensoiminen kaikille tältä pohjalta on Kaukorannan mielestä “hölmöläisten peiton jatkamista”.

– Siirretään peittoa veronmaksajilta kuluttajille. Johtopäätös mielestäni on, että kannattaa tehdä kohdennettuja toimia – miettiä missä varpaat palelevat koviten ja tehdä jotain sinne suuntaan.

Kaukoranta nostaa esiin pienituloiset tai ne jotka ovat kärsineet inflaatiosta eniten.

HALLITUS PÄÄTTI jo keväällä sosiaalitukiin elokuussa tulleesta ylimääräisestä indeksitarkistuksesta. Kaukoranta nostaa esille myös keväällä 2022 toteutetun työmatkavähennyksen korotuksen.

– Sitä voisi jatkaa myös ensi vuoteen. Se oli selkeä täsmäkeino niille, jotka inflaatiosta eniten kärsivät. Jos lisäksi löytyy keinoja sähkön hintaan vaikuttamiseen, lisätään sähkön tarjontaa, niin se on myös sellainen, jossa varmasti kannattaa tehdä toimia.

Kaukoranta ei sen sijaan pidä järkevänä kaikille suunnattuja laajoja veronkevennyksiä, ei välttämättä edes pieni- ja keskituloisille.

– Kun julkisen talouden tilanne on se mikä se on. Jos veroja yhtäältä keventää, se luo toisaalle painetta korottaa veroja tai leikata sosiaaliturvasta tai julkisista palveluista. Nytkin on uhkakuva työttömyysturvan työssäoloehdon euroistamisesta, joka on osa hallituksen työllisyystoimia ja joka on toteutuessaan pienituloisiin kohdistuva sosiaaliturvan leikkaus. Kyllä se osaltaan muistuttaa siitä, että julkista taloutta heikentävä politiikka tai julkisen talouden heikkous helposti osuu pienituloisten nilkkaan. Sen takia olisi varovainen kaikkien veronkevennysten kanssa.

VALTIONVARAINMINISTERI Annika Saarikko (kesk.) on jo ehtinyt nostaa esiin useitakin keinoja taklata inflaation vaikutusta lompakkoon. Keskustalaisessa keinovalikoimassa ovat muun muassa tuplalapsilisät ja korkeiden polttoainekustannusten hyvitys haja-asutusseuduilla.

Kaksinkertainen lapsilisä on kaavailtu maksettavaksi joulukuussa.

– Kyllä se on siinä mielessä ongelmallinen, että se kohdistuu kaikkiin tulotasosta riippumatta ja samaan aikaan jättää yksinasuvat tai lapsettomat sen tuen ulkopuolelle, joiden joukossa on myös sellaisia, jotka ovat tuen tarpeessa. Toisaalta ymmärrän poliittisen tarpeen tehdä jotain ja tuplalapsilisä on ehdottomasti jotain.

Täydellisen osumatarkkuuden keinoja ei myöskään ole saatavilla.

– En ole silti erityisen innoissani ehdotuksesta, mutta kertaluontoisena keinona sen pitkän aikavälin hintalappu ei ole kuitenkaan dramaattisen iso. Ei tämä ole myöskään huonoin keino missään nimessä, Kaukoranta muotoilee.

SAK:n pääekonomisti suhtautuu Saarikon ajatukseen polttoainekustannusten hyvityksistä haja-asutusalueille penseästi.

– Vihreät on puhunut samansuuntaisesti, tällaisesta eri tavoin kohdennetusta energiarahasta. Olen vähän skeptinen, ovatko tällaiset mallit realistisesti toteutettavissa. Valmista järjestelmää tai ennakkotapausta tällaisen rahan kohdentamiseen, maksamiseen ei ole.

Kaukoranta sanoo, että kompensaation yksi riski on siinä, että jos se on mittaluokaltaan sellainen, että se mahtuu julkisen talouden raameihin, se on herkästi tasoltaan niin matala, ettei se tunnu kompensaationa riittävältä.

– Jos tulee muutaman kympin kompensaatio, kun oma sähkölasku on noussut tonnin, voi olla, ettei se tunnukaan kivalta vastaantulolta valtiolta vaan pikemminkin niin riittämättömältä, että tulee vielä pahempi mieli.

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà väläytti HS:n haastattelussa vielä yhtä keinoa hillitä inflaation vaikutusta: säästäminen.

”Se hillitsisi inflaatiota ja sitä kautta tarvetta nostaa korkoja, mikä olisi myös myönteinen asia kotitalouksille.”

SAK:n pääekonomisti pitää ajatusta ainakin realistisena.

– Kun hinnat nousevat, varmasti ilman mitään valtiovallan kehotuksia tulee enemmän pohdintaa siitä, onko tämä (ostos) välttämätöntä ja onko tähän vaihtoehtoa. Uskon, että sitä ihmiset tulevat joka tapauksessa tekemään.