Tämä tarkoittaa liiton mukaan viiden prosentin tuntumassa olevia palkankorotuksia ensi vuodelle. Edunvalvontajohtaja Petteri Oksa (kuvassa) kertoo, että luku tarkentuu syksyllä muun muassa valmistuvien talousennusteiden mukaan.

Hän pitää selvänä, että palkankorotusvaateet tullaan tyrmäämään sanomalla, että ei niihin ole varaa. Oksan mukaan asia on juuri päinvastoin, sillä Suomella ei ole varaa olla korottamatta palkkoja vähintään ostovoiman säilyttämisen verran.

– Nyt jos koskaan on katsottava, mitä muualla on tapahtunut ja miten se on vaikuttanut Suomeen. Euroopan tärkeimmissä kilpailijamaissa palkankorotukset ovat pitkään ylittäneet suomalaisen tason. Kilpailijamaiden korotukset ovat heijastuneet inflaatioon ja kiristäneet korkopolitiikkaa, mistä on kärsinyt palkkamalttiin puristettu suomalainen palkansaaja, Oksa perustelee tiedotteessa.

KOTIMAASSA palkat ovat tällä sopimuskaudella nousseet noin kolmen prosentin tahtia, mikä on Oksan mukaan heikentänyt ostovoimaa. Hän painottaa, että ostovoimaa on parannettava, mikäli talouteen aiotaan saada positiivista virettä.

– Palkansaajien ostovoimaa ei voida enää heikentää. Sen paraneminen vilkastuttaa heti maan taloutta. Kansalaiset lisäävät kulutustaan, taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy ja verotulot kasvavat.

Ssyksyn neuvottelukierroksella on Oksan mukaan myös kyettävä kuromaan kiinni suomalaisten korkeakoulutettujen palkkojen jälkeenjääneisyyttä verrattuna eurooppalaisiin kollegoihinsa.

– Ero on viime vuosina pikemminkin kasvanut kuin supistunut johtuen kilpailijamaiden yleisestä palkkakehityksestä.