Politiikka
6.5.2017 18:00 ・ Päivitetty: 7.5.2017 19:02
Irakista töihin Supercellille – Suomi hautoo lahjakkuuksia vastaanottokeskuksissa
Fadi al-Omari poistui Bagdadista elokuussa 2015, kun hänen isänsä ammuttiin. Opiskelu yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa oli käynyt mahdottomaksi jo aiemmin. Syynä oli hänen sukunimensä ja se, että Fadi on ateisti.
Syksyn aikana Fadi matkusti Turkin kautta Eurooppaan kuten reilut 30 000 muuta Lähi-Idän sota-alueilta paennutta. Fadin tavoin suurin osa pakolaisista oli nuoria miehiä.
– Päätin tulla Suomeen, koska niin monet menivät Saksaan ja Belgiaan. Viranomaiset siirsivät minut Raaseporiin, Fadi sanoo.
Raaseporin vastaanottokeskuksen ilmoitustaululle ilmestyi eräänä päivänä lappu, johon kirjoitettuun sähköpostiosoitteeseen vastaaminen muutti Fadin tarinan erilaiseksi kuin suurimalla osalla muista turvapaikanhakijoista. Fadi sai puhelun ja muutti Helsinkiin opiskelemaan. Muutaman kuukauden päästä hän teki töitä peliyhtiö Supercellille.
Fadi ei vielä tuolloin tiennyt, että harjoittelu Supercellillä oli osa ilmoitustaululla mainostettua tarjousta, jonka liikkeenjohdon valmennusta tarjoava Hanken & SSE Executive Education oli tehnyt turvapaikanhakijoille. Kyseessä oli pilottihanke, jossa turvapaikanhakijoita koulutettiin yhteistyössä yritysten kanssa.
Yhteistyöyrityksinä oli Nokiaa, Microsoftia, ICT-alan firmoja ja talouspuolelta esimerkiksi EY ja Accenture.
Hanken & SSE Executive Educationissa liiketoimintajohtajana työskentelevän Johanna Korpian mukaan viime vuonna toteutetussa pilotissa oli mukana 39 turvapaikanhakijaa, joista 14 työllistyi tai pääsi tekemään yliopisto-opintoja.
– Yhteistyöyrityksinä oli Nokiaa, Microsoftia, ICT-alan firmoja ja talouspuolelta esimerkiksi EY ja Accenture, Korpia sanoo.
Korpian mukaan ohjelmaan valittiin ihmisiä, joilla oli taustalla vähintään kolme vuotta yliopisto-opintoja, suurimmalla osalla alempi korkeakoulututkinto.
Koska osallistujat olivat pilottivaiheessa turvapaikanhakijoita, osa sai Fadin tavoin ohjelman loppupuolella kielteisen turvapaikkapäätöksen.
– Kaksi firmaa työllisti kielteisen päätöksen saaneen. He saivat pidemmän työsuhteen, jonka perusteella voi hakea työperäistä oleskelulupaa, Korpia kertoo.
– Myös harjoittelijan vastaanottaneet yritykset ovat olleet tästä innoissaan.
Syksyn 2015 pakolaiskriisi havahdutti muitakin yritystoimijoita.
Integrify-nimistä yritystä johtava Daniel Rahman ajatteli tarjota turvapaikanhakijoille töitä ja helpottaa samalla Suomen akuuttia koodaripulaa.
Asiantuntijoiden mukaan Suomesta puuttuu jopa 10 000 koodaria. Alalle työllistyminen ei vaadi virallista tutkintoa, vain todistettua osaamista koodaamisesta. Kun matemaattinen lahjakkuus ja englannin kieli riittävät, Rahman näki Suomeen saapuneiden nuorten miesten joukossa paljon potentiaalia.
Me saimme muutamassa kuukaudessa ihmisiä vastaanottokeskuksista suoraan työelämään.
Hänen pilottihankkeessaan oli mukana viisi turvapaikanhakijaa, joista neljä on työllistynyt koodareiksi pääkaupunkiseudulle. Yksi keskeytti koulutuksen.
– Pakolaisen työllistyminen kestää Suomessa keskimäärin viisi vuotta. Lisäksi turvapaikkaa saa odottaa keskimäärin kaksi vuotta. Me saimme muutamassa kuukaudessa ihmisiä vastaanottokeskuksista suoraan työelämään.
– Jokainen voi miettiä, että jos ei ole seitsemään vuoteen töissä, kuka sen lystin maksaa. Lisäksi kustannuksena ovat tietysti erilaiset sosiaaliset haitat turvapaikanhakijoille, Rahman sanoo.
Kaksi Integrifyn koulutuksessa olleista viidestä pakolaisesta on sittemmin saanut turvapaikan.
– Yksi ei saanut turvapaikkaa, mutta haki työperäistä oleskelulupaa ja sai sen. Kaksi henkilöä odottaa yhä turvapaikkapäätöstä.
Rahmanin seuraava idea, turvapaikanhakijoista koodareita kouluttava vastaanottokeskus, ei saanut suomalaisviranomaisten hyväksyntää. Viranomaiset pelkäsivät koulutuksen vetävän Suomeen lisää turvapaikanhakijoita. Sen vuoksi koulutusta saa virallisesti tarjota vain oleskeluluvan jo saaneille työnhakijoille.
Rahmanin Integrify valmistelee tästä huolimatta uutta turvapaikanhakijoiden koulutusta.
Hanken & SSE Executive Education on luopunut turvapaikanhakijoista ja toteuttaa tänä vuonna uuden Business Lead -ohjelman, jossa kohderyhmänä ovat oleskeluluvan saaneet pakolaistaustaiset maahanmuuttajat.
Maahanmuuttajia kouluttaa teknologiayritysten tarpeisiin myös Startup-säätiön alainen voittoa tavoittelematon The Shortcut, jonka hallituksen puheenjohtaja on vuoden 2015 bisnesenkeliksi valittu sijoittaja Moaffak Ahmed.
– Shortcut ei kouluta pelkästään turvapaikanhakijoita, vaan myös syrjäytymisvaarassa olevia suomalaisia tai ihmisiä, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa. Kyse on koulutuksesta, kannustamisesta ja kädestä pitäen annetusta ohjauksesta siihen, miten ihminen voisi työllistää itsensä uuden talouden kuvioissa, Ahmed sanoo.
On helpompi ottaa ihminen toimettomaksi vastaanottokeskukseen kuin yrittää aktiivisesti työllistää häntä.
Suomessa työllistyminen on Ahmedin mukaan hankalaa eikä eksoottinen sukunimi helpota tilannetta. Tilastojen mukaan maahanmuuttajamiesten riski joutua työttömäksi on kouluttamattomiin kantasuomalaisiin miehiin verrattuna kolminkertainen. Maahanmuuttajataustaisista nuorista kaksikymmentä prosenttia on syrjäytymisvaarassa.
– Suomessa on valtavan hyvä sosiaaliturva, hyvä lainsäädäntö ja toimiva järjestelmä, joka on luotu suojelemaan työntekijöiden etuja. Mutta vastoin alkuperäistä tarkoitustaan se saattaa johtaa rakenteellisiin jäykkyyksiin ja hankaloittaa työllistymistä.
– On helpompi ottaa ihminen toimettomaksi vastaanottokeskukseen kuin yrittää aktiivisesti työllistää häntä, ja tarjota valmiuksia, joilla voi työllistyä. Se ei ole Suomen, valtion, veronmaksajien eikä näiden ihmisten etu, Ahmed sanoo.
Hän ei pidä viranomaisten puheita vetovoimatekijöistä kovin suuressa arvossa.
– Eivät ihmiset kulje Euroopan läpi Suomeen sen takia, että meillä on vetovoimainen sosiaaliturva. He etsivät parempaa tulevaisuutta, jolla voivat turvata itselleen ja perheelleen toimeentulon. Ei kukaan täysijärkinen lähde rämpimään kaiken sen kuran läpi muusta syystä.
Tällä hetkellä valtiot kilpailevat rahasta, jatkossa tullaan kilpailemaan ihmisistä.
Ahmed ihmettelee myös kuumentunutta suomalaista maahanmuuttokeskustelua. Tilanne muuttuu hänen mukaansa parissa vuosikymmenessä aivan toisenlaiseksi.
– Tällä hetkellä valtiot kilpailevat rahasta, jatkossa tullaan kilpailemaan ihmisistä. Tämä on nähtävissä jo nyt esimerkiksi Singaporessa, joka houkuttelee maahan osaavaa porukkaa. Jossain vaiheessa Suomessa mietitään aidosti, miten meidän maamielikuvaamme pitää rakentaa, jotta meistä tulee houkutteleva. Jonkun pitää elättää tulevat polvet.
Fadi al-Omari aloitti pari kuukautta sitten uudessa työpaikassa. Riku Rantalan ja Tunna Milonoffin voittoa tavoittelematon Startup Refugees -vapaaehtoisverkosto palkkasi hänet yhteistökoordinaattoriksi Slushissa esiteltyyn Fair Start -projektiinsa. Projektissa koulutetaan käsityöläisammateissa toimineita pakolaisia, joiden kielitaidot ovat puutteelliset. Tavoitteena on taloudellinen itsenäisyys.
– Sain töitä, koska hallitsen hyvin arabian kielen eri murteita.
Fadi on valittanut kielteisestä turvapaikkapäätöksestään ja odottaa asiansa käsittelyä.
– Koen, että koulutuksella on ollut minulle valtava merkitys. Monet järjestöt kyllä tapaavat turvapaikanhakijoita, mutta sen jälkeen ei tapahdu mitään. Tuttuni työskentelee saman koulutuksen ansiosta isossa lakifirmassa. Ilman Hanken& SSE:tä olisin edelleen jumissa vastaanottokeskuksessa.
Juttu on julkaistu Demokraatin viikkolehdessä torstaina 4. toukokuuta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.