Irakista töihin Supercellille – Suomi hautoo lahjakkuuksia vastaanottokeskuksissa

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
Asiakas Punavuoren vastaanottokeskuksessa Helsingissä tammikuussa 2017.

Fadi al-Omari poistui Bagdadista elokuussa 2015, kun hänen isänsä ammuttiin. Opiskelu yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa oli käynyt mahdottomaksi jo aiemmin. Syynä oli hänen sukunimensä ja se, että Fadi on ateisti.

Syksyn aikana Fadi matkusti Turkin kautta Eurooppaan kuten reilut 30 000 muuta Lähi-Idän sota-alueilta paennutta. Fadin tavoin suurin osa pakolaisista oli nuoria miehiä.

– Päätin tulla Suomeen, koska niin monet menivät Saksaan ja Belgiaan. Viranomaiset siirsivät minut Raaseporiin, Fadi sanoo.

Raaseporin vastaanottokeskuksen ilmoitustaululle ilmestyi eräänä päivänä lappu, johon kirjoitettuun sähköpostiosoitteeseen vastaaminen muutti Fadin tarinan erilaiseksi kuin suurimalla osalla muista turvapaikanhakijoista. Fadi sai puhelun ja muutti Helsinkiin opiskelemaan. Muutaman kuukauden päästä hän teki töitä peliyhtiö Supercellille.

Fadi ei vielä tuolloin tiennyt, että harjoittelu Supercellillä oli osa ilmoitustaululla mainostettua tarjousta, jonka liikkeenjohdon valmennusta tarjoava Hanken & SSE Executive Education oli tehnyt turvapaikanhakijoille. Kyseessä oli pilottihanke, jossa turvapaikanhakijoita koulutettiin yhteistyössä yritysten kanssa.

Yhteistyöyrityksinä oli Nokiaa, Microsoftia, ICT-alan firmoja ja talouspuolelta esimerkiksi EY ja Accenture.

Hanken & SSE Executive Educationissa liiketoimintajohtajana työskentelevän Johanna Korpian mukaan viime vuonna toteutetussa pilotissa oli mukana 39 turvapaikanhakijaa, joista 14 työllistyi tai pääsi tekemään yliopisto-opintoja.

– Yhteistyöyrityksinä oli Nokiaa, Microsoftia, ICT-alan firmoja ja talouspuolelta esimerkiksi EY ja Accenture, Korpia sanoo.

Korpian mukaan ohjelmaan valittiin ihmisiä, joilla oli taustalla vähintään kolme vuotta yliopisto-opintoja, suurimmalla osalla alempi korkeakoulututkinto.
Koska osallistujat olivat pilottivaiheessa turvapaikanhakijoita, osa sai Fadin tavoin ohjelman loppupuolella kielteisen turvapaikkapäätöksen.

– Kaksi firmaa työllisti kielteisen päätöksen saaneen. He saivat pidemmän työsuhteen, jonka perusteella voi hakea työperäistä oleskelulupaa, Korpia kertoo.

– Myös harjoittelijan vastaanottaneet yritykset ovat olleet tästä innoissaan.

Syksyn 2015 pakolaiskriisi havahdutti muitakin yritystoimijoita.

Integrify-nimistä yritystä johtava Daniel Rahman ajatteli tarjota turvapaikanhakijoille töitä ja helpottaa samalla Suomen akuuttia koodaripulaa.
Asiantuntijoiden mukaan Suomesta puuttuu jopa 10 000 koodaria. Alalle työllistyminen ei vaadi virallista tutkintoa, vain todistettua osaamista koodaamisesta. Kun matemaattinen lahjakkuus ja englannin kieli riittävät, Rahman näki Suomeen saapuneiden nuorten miesten joukossa paljon potentiaalia.

Me saimme muutamassa kuukaudessa ihmisiä vastaanottokeskuksista suoraan työelämään.

Hänen pilottihankkeessaan oli mukana viisi turvapaikanhakijaa, joista neljä on työllistynyt koodareiksi pääkaupunkiseudulle. Yksi keskeytti koulutuksen.

– Pakolaisen työllistyminen kestää Suomessa keskimäärin viisi vuotta. Lisäksi turvapaikkaa saa odottaa keskimäärin kaksi vuotta. Me saimme muutamassa kuukaudessa ihmisiä vastaanottokeskuksista suoraan työelämään.

– Jokainen voi miettiä, että jos ei ole seitsemään vuoteen töissä, kuka sen lystin maksaa. Lisäksi kustannuksena ovat tietysti erilaiset sosiaaliset haitat turvapaikanhakijoille, Rahman sanoo.

Kaksi Integrifyn koulutuksessa olleista viidestä pakolaisesta on sittemmin saanut turvapaikan.

– Yksi ei saanut turvapaikkaa, mutta haki työperäistä oleskelulupaa ja sai sen. Kaksi henkilöä odottaa yhä turvapaikkapäätöstä.

Rahmanin seuraava idea, turvapaikanhakijoista koodareita kouluttava vastaanottokeskus, ei saanut suomalaisviranomaisten hyväksyntää. Viranomaiset pelkäsivät koulutuksen vetävän Suomeen lisää turvapaikanhakijoita. Sen vuoksi koulutusta saa virallisesti tarjota vain oleskeluluvan jo saaneille työnhakijoille.

Rahmanin Integrify valmistelee tästä huolimatta uutta turvapaikanhakijoiden koulutusta.

Hanken & SSE Executive Education on luopunut turvapaikanhakijoista ja toteuttaa tänä vuonna uuden Business Lead -ohjelman, jossa kohderyhmänä ovat oleskeluluvan saaneet pakolaistaustaiset maahanmuuttajat.

Maahanmuuttajia kouluttaa teknologiayritysten tarpeisiin myös Startup-säätiön alainen voittoa tavoittelematon The Shortcut, jonka hallituksen puheenjohtaja on vuoden 2015 bisnesenkeliksi valittu sijoittaja Moaffak Ahmed.

– Shortcut ei kouluta pelkästään turvapaikanhakijoita, vaan myös syrjäytymisvaarassa olevia suomalaisia tai ihmisiä, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa. Kyse on koulutuksesta, kannustamisesta ja kädestä pitäen annetusta ohjauksesta siihen, miten ihminen voisi työllistää itsensä uuden talouden kuvioissa, Ahmed sanoo.

On helpompi ottaa ihminen toimettomaksi vastaanottokeskukseen kuin yrittää aktiivisesti työllistää häntä.

Suomessa työllistyminen on Ahmedin mukaan hankalaa eikä eksoottinen sukunimi helpota tilannetta. Tilastojen mukaan maahanmuuttajamiesten riski joutua työttömäksi on kouluttamattomiin kantasuomalaisiin miehiin verrattuna kolminkertainen. Maahanmuuttajataustaisista nuorista kaksikymmentä prosenttia on syrjäytymisvaarassa.

– Suomessa on valtavan hyvä sosiaaliturva, hyvä lainsäädäntö ja toimiva järjestelmä, joka on luotu suojelemaan työntekijöiden etuja. Mutta vastoin alkuperäistä tarkoitustaan se saattaa johtaa rakenteellisiin jäykkyyksiin ja hankaloittaa työllistymistä.

– On helpompi ottaa ihminen toimettomaksi vastaanottokeskukseen kuin yrittää aktiivisesti työllistää häntä, ja tarjota valmiuksia, joilla voi työllistyä. Se ei ole Suomen, valtion, veronmaksajien eikä näiden ihmisten etu, Ahmed sanoo.

Hän ei pidä viranomaisten puheita vetovoimatekijöistä kovin suuressa arvossa.

– Eivät ihmiset kulje Euroopan läpi Suomeen sen takia, että meillä on vetovoimainen sosiaaliturva. He etsivät parempaa tulevaisuutta, jolla voivat turvata itselleen ja perheelleen toimeentulon. Ei kukaan täysijärkinen lähde rämpimään kaiken sen kuran läpi muusta syystä.

Tällä hetkellä valtiot kilpailevat rahasta, jatkossa tullaan kilpailemaan ihmisistä.

Ahmed ihmettelee myös kuumentunutta suomalaista maahanmuuttokeskustelua. Tilanne muuttuu hänen mukaansa parissa vuosikymmenessä aivan toisenlaiseksi.

– Tällä hetkellä valtiot kilpailevat rahasta, jatkossa tullaan kilpailemaan ihmisistä. Tämä on nähtävissä jo nyt esimerkiksi Singaporessa, joka houkuttelee maahan osaavaa porukkaa. Jossain vaiheessa Suomessa mietitään aidosti, miten meidän maamielikuvaamme pitää rakentaa, jotta meistä tulee houkutteleva. Jonkun pitää elättää tulevat polvet.

Fadi al-Omari aloitti pari kuukautta sitten uudessa työpaikassa. Riku Rantalan ja Tunna Milonoffin voittoa tavoittelematon Startup Refugees -vapaaehtoisverkosto palkkasi hänet yhteistökoordinaattoriksi Slushissa esiteltyyn Fair Start -projektiinsa. Projektissa koulutetaan käsityöläisammateissa toimineita pakolaisia, joiden kielitaidot ovat puutteelliset. Tavoitteena on taloudellinen itsenäisyys.

– Sain töitä, koska hallitsen hyvin arabian kielen eri murteita.

Fadi on valittanut kielteisestä turvapaikkapäätöksestään ja odottaa asiansa käsittelyä.

– Koen, että koulutuksella on ollut minulle valtava merkitys. Monet järjestöt kyllä tapaavat turvapaikanhakijoita, mutta sen jälkeen ei tapahdu mitään. Tuttuni työskentelee saman koulutuksen ansiosta isossa lakifirmassa. Ilman Hanken& SSE:tä olisin edelleen jumissa vastaanottokeskuksessa.

Juttu on julkaistu Demokraatin viikkolehdessä torstaina 4. toukokuuta.

HS kertoo: Sininen tulevaisuus on jo keksinyt käyttönimenkin – se ei yllätä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Perussuomalaisista irtautunut Sininen tulevaisuus -yhdistys kaavailee uuden puolueen käyttönimeksi siniset-puoluetta, kertoo Helsingin Sanomat. Perustava puoluekokous on kaavailtu järjestettäväksi alkusyksyllä.

HS:n mukaan uuden puolueen ensimmäinen piirijärjestö Lapin siniset syntyi sunnuntaina. Sen puheenjohtajaksi on valittu tuore kansanedustaja, varatuomari Matti Torvinen (uv).

Torvisen mukaan piiriorganisaatiot on tarkoitus perustaa jokaiseen maakuntaan.

– Tavoite on 16 piiriä. Ja siniset on nimi, joka on tarkoitus ottaa kaikissa piirijärjestöissä käyttönimeksi. Minä olen nimen rekisteröinyt, Torvinen sanoo lehden haastattelussa.

Olihan vihreätkin pitkään Vihreä liitto.

Sininen tulevaisuus on kesäkuussa 2017 perustettu yhdistys, joka kerää paraikaa kannattajakortteja puolueeksi rekisteröitymistä varten. Yhdistyksen perusti 20 perussuomalaisista eronnutta Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän jäsentä.

Eduskuntaryhmää johtava kansanedustaja Simon Elo (uv) arvioi HS:ssa, että kannattajanimiä on kasassa nyt noin 2 000.

– Sininen tulevaisuus -yhdistys tulee puolueen nimeksi. Nimi piti miettiä jo yhdistystä perustettaessa. Tiesimme jo silloin, että kansan kielessä nimi kääntyy sinisiksi. Olihan vihreätkin pitkään Vihreä Liitto, Elo huomauttaa Helsingin Sanomissa.

”Kestävä kehitys tärkeään rooliin kunnissa” – Mäkisalo-Ropponen: Lapsiin ja nuoriin panostaminen on paras tulevaisuusinvestointi

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.).

SDP:n kansanedustaja, tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen toivoo mahdollisimman monen kunnan sisällyttävän kestävän kehityksen syksyllä valmistuviin kuntastrategioihinsa.

– Kestävä kehitys ymmärretään usein pelkkänä ympäristöasiana, mutta siinä yhdistyvät ympäristö, talous ja hyvinvointi. Kestävän kehityksen yhteydessä puhutaan myös kestävästä työstä, koulutuksesta, kulttuurista ja kansalaisten osallisuudesta.

– Ympäristöystävälliset alat biotalous, cleantech, digitalisaatio, fotoniikka ja Green Care -matkailu ovat tulevaisuuden kasvualoja myös Suomessa ja niihin panostamisessa kannattaa ottaa kunnissa etunoja.

Kestävään kehitykseen kuuluu myös hyvinvointitalous. Lainsäädäntö velvoittaa kuntia laatimaan kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomuksen.

– Se ei kuitenkaan yksin riitä. Kunnissa on opeteltava tekemään terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia osana kaikkea päätöksentekoa. Myös vaihtoehtoiskustannusten laskeminen on tärkeä hyvinvointitalouden työkalu. Hyvinvointitalouteen kuuluu myös hyvinvointi-investointien käsite.

Esimerkiksi vääränlainen säästäminen päivähoidossa ja koulutuksessa tulee pidemmällä tähtäimellä yhteiskunnalle kalliiksi.

Mäkisalo-Ropposen mukaan panostaminen terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen, sairauksien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn sekä kuntoutukseen säästää tulevaisuuden sosiaali- ja terveysmenoja.

– Kaikkein paras tulevaisuusinvestointi on lapsiin ja nuoriin panostaminen. Esimerkiksi vääränlainen säästäminen päivähoidossa ja koulutuksessa tulee pidemmällä tähtäimellä yhteiskunnalle kalliiksi, hän muistuttaa.

YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2015 globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030. Se ohjaa maailmanlaajuisesti kestävän kehityksen ponnisteluja vuoteen 2030 saakka.

– Suomen Agenda2030 toimeenpanosuunnitelmaa käsiteltiin kevään aikana tulevaisuusvaliokunnassa ja koko eduskunnan käsittelyyn se tulee alkusyksystä. Seuraavassa vaiheessa maakuntien ja kuntien tehtävänä on sisällyttää kestävän kehityksen näkökulmat strategioihinsa, Mäkisalo-Ropponen päättää tiedotteensa.

”Puun poltossa ei ole tolkun häivää” – Isojen kaupunkien energiayhtiöt suosivat yhä fossiilisia, turvetta ja ydinvoimaa

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Suomen suurten kaupunkien energiayhtiöt tuottavat yhä suuren osan sähköstään fossiilisilla polttoaineilla, turpeella ja ydinvoimalla. Jatkossa monet yhtiöt korvaavat fossiilisia biomassalla ja puulla.

Jotkin yhtiöt ovat korvaamassa osa sähkön ja lämmön yhteistuotannosta erillisillä biolämpölaitoksilla, jotka eivät tuota sähköä.

STT kysyi Suomen suurimpien kaupunkien sähköyhtiöiltä, miten suuri osuus niiden omasta sähköntuotannosta on uusiutuvaa energiaa ja millaisia suunnitelmia yhtiöillä on tuotannon tulevaisuudesta. Kymmenen suurimman kaupungin yhtiöistä STT tavoitti yhdeksän.

Uusiutuvien osuus tuotannosta vaihtelee, mutta suunta näyttää selvältä. Fossiilisia ja turvetta koetataan korvata uusiutuvilla polttoaineilla, yleensä puulla ja biomassalla. Vantaalla, Tampereella ja Oulussa kaupunkien yhtiöt tuottavat sähköä ja myös lämpöä jätettä polttamalla.

Nykyisillä suunnitelmilla Suomi tekee hallaa tavoitteilleen.

Puun polton lisääminen on tärkeä osa myös hallituksen ympäristö- ja ilmastostrategiaa. Ympäristöjärjestö Greenpeacen kampanjavastaava Olli Tiaisen mielestä puun poltossa ei ole tolkun häivää.

– Nykyisillä suunnitelmilla Suomi tekee hallaa tavoitteilleen. Lämmöntuotannossa tarvitaan jonkin verran metsäbiomassaa, mutta paljon voidaan tehdä ilmalämpöpumpuilla ja maalämmöllä. Sähköntuotannossa kannatamme tuulen ja aurinkoenergian osuuden lisäämistä.

Viime vuonna tuulivoimalla tuotettiin Suomen sähköstä 4,6 prosenttia, hieman enemmän kuin turpeella.

Tulevaisuudessa tuulivoima lisääntyy, sanoo professori Jero Ahola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

– Tuulivoima on tällä hetkellä halvinta uutta sähköntuotantoa. Uuden tuulivoimatuotannon hinta on noin 50 euroa per tuotettu megawattitunti.

Helsingin Energian aurinkopaneeleja Suvilahden aurinkovoimalassa. Taustalla Hanasaaren hiilivoimala

Perinteisten tuotantomuotojen asema on Suomessa vahva. Viime vuonna yhteensä Suomessa tuotetusta sähköstä yli puolet tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla, ydinvoimalla ja turpeella.

Sähköstä noin 45 prosenttia tuotettiin viime vuonna uusiutuvilla energialähteillä. Vesivoiman osuus koko sähköntuotannosta oli noin neljännes.

Energiayhtiöiden on uusittava voimalaitoksiaan, kun päästötavoitteet tiukentuvat tai laitokset tulevat käyttöikänsä päähän. Esimerkiksi Kouvolan, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion energiayhtiöt ovat jo uusineet voimaloitaan.

Turku Energia omistaa osan yhtiöstä, joka avaa tänä vuonna biopolttoaineita käyttävän voimalan.

Yhtiöt tuottavat itse vain osan myymästään sähköstä.

Suurten kaupunkien yhtiöt tuottavat itse vain osan myymästään sähköstä. Lisäksi yhtiöt hankkivat sähköä muiden omistamista vesi- ja ydinvoimaloista sekä ulkomailta. Omissa laitoksissaan kaupunkien sähköyhtiöt tuottavat yleensä sekä sähköä että lämpöä.

Yhteistuotanto on tehokasta, ja kaukolämmön myynti on energiayhtiöille tärkeä bisnes.

Yhteistuotantovoimaloiden rakentaminen ei tällä hetkellä välttämättä ole kannattavaa. Sähkön hinta on niin matala, että osa voimaloista korvataan vain lämpöä tuottavilla lämpökeskuksilla.

Tampereen Sähkölaitos on jo ottanut yhden yhteistuotantolaitoksen pois käytöstä. Lahti Energia korvaa pian vanhan hiilivoimalansa biovoimalalla, joka tuottaa ainakin alkuvaiheessa vain lämpöä.

Helen puolestaan luopuu ensi vuosikymmenellä Hanasaaren hiilivoimalasta. Voimalan korvaajasta ei vielä ole tehty päätöstä, mutta esiselvityksiä on tehty paljon.

STT – Antti Tuominen

”Lipsuu komiikan puolelle” – Politiikan tutkijat: Uusi vaihtoehto ajautumassa muun hallituksen armoille

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Uuden vaihtoehdon (uv.) heikko gallupmenestys ajaa ryhmän muun hallituksen armoille. Näin arvioivat Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen ja erikoistutkija Erkka Railo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta.

Uusi vaihtoehto sai tuoreessa Ylen kyselyssä vain 0,7 prosentin kannatuksen, kun hallituskumppanit painivat aivan eri sarjassa: keskustaa kannatti yli 16 prosenttia vastanneista ja kokoomusta yli 20 prosenttia. Tulokset olivat samansuuntaisia myös Helsingin Sanomien kyselyssä.

– Pikkuisen lipsuu komiikan puolelle, että on tilanne, jossa Uudella vaihtoehdolla on viisi ministeriä, mutta ei kannatusta ollenkaan, sanoo Railo.

Tilanne on Railon mukaan täysin uusi: Suomen poliittisessa historiassa ei ole aiemmin oltu hallituksessa näin heikolla kannatuksella.

– On selvää, että tällaisella romahduksenomaisella kannatuksen laskulla pitäisi olla aika dramaattiset vaikutukset siihen, mitä hallitus pystyy tekemään ja saa aikaan, Railo sanoo.

Gallupit eivät ole vain gallupeja.

Gallupit eivät ole tutkijoiden mukaan vain gallupeja, vaan ne vaikuttavat siihen, millaisia päätöksiä hallitus saa aikaan.

– Kannatusta seurataan jatkuvasti. Se vaikuttaa henkisesti, ja antaa selkänojaa. Jos on kova kannatus niin puolue on voimansa tunnossa. Heikommalla kannatuksella ajaudutaan puolustusasemiin, sanoo Rahkonen.

Uusi vaihtoehto varoo tekemästä virheitä ja menettää vaikutusmahdollisuuksiaan, arvioi Rahkonen.

– Uusi vaihtoehto tuskin saa senkään vertaa kädenjälkeään hallitukseen politiikkaan, kun mitä perussuomalaiset saivat.

Tämä voi näkyä Rahkosen mukaan esimerkiksi kehitysyhteistyön määrärahoissa, maahanmuuttoasioissa ja EU-kysymyksissä. Uusi vaihtoehto voi joutua alakynteen, ja gallupeista vauhtia saanut kokoomus niskan päälle.

– Jos Uusi vaihtoehto menee hankalaksi, se voidaan heittää ulos, ja tilalle ottaa RKP ja kristillisdemokraatit, Railo sanoo.

Uuden vaihtoehdon pois potkiminen saattaa Railon mukaan alkaa houkutella erityisesti kokoomusta. Puoluetta varmasti hiertää, että kyselyiden kärkenä sillä on saman verran ministereitä kuin pohjamudissa matavalla Uudella vaihtoehdolla – ja kaksi vähemmän kuin keskustalla, joka on hallitustaipaleensa pohjalukemissa.

Kokoomus voi gallupmenestyksensä nojalla saada helpommin ajettua läpi esimerkiksi palvelujen yksityistämistä, Rahkonen sanoo.

– Saattaa olla, että kokoomuksen kädenjälki näkyy entistä voimakkaammin.

Myös hallituksen alle 40 prosenttiin painunut kokonaiskannatus vaikuttaa sen toimintakykyyn, Railo sanoo.

– Tuskin hallitus kykenee suuriin ja dramaattisiin päätöksiin, ja uusiin poliittisiin avauksiin.

Vain gallupjohtaja kokoomuksella on puhtia tehdä uusia avauksia.

Sen sijaan hallitus keskittynee viemään nykyiset hankkeet maaliin. Vain gallupjohtaja kokoomuksella on Railon mukaan puhtia tehdä uusia avauksia. Mitä suurempi kannatus, sen enemmän riskinottokykyä ja neuvotteluasemia muiden puolueiden kanssa, tutkija kertoo.

Toisaalta hallituksen on helpompi työskennellä yhdessä, kun Jussi Halla-ahon maahanmuuttovastaiset perussuomalaiset lähtivät hallituksesta, Rahkonen sanoo.

Kannatuksen romahdus on kuitenkin niin poikkeuksellisen iso, että vaikutuksia on hankala arvioida, muistuttaa Railo.

Uudesta vaihtoehdosta tulee Sininen tulevaisuus -niminen puolue, jos se saa kannattajakortit kasaan.

– Syksyllä nähtäväksi jää, suhtautuvatko hallituskumppanit Siniseen tulevaisuuteen minkäänasteisella vakavuudella.

”Kokonaisuuksia ei pidä repiä rikki” – SDP:n Ihalainen muistuttaa kuntien tärkeistä tehtävistä

Kuva: Jari Soini

Kuntien asema ja rooli ovat ehkä suuremmassa muutoksessa kuin mitä annetaan ymmärtää, SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen (kuvassa) toteaa.

– Muutoksen ajureina ovat sote- ja maakuntauudistus sekä kasvupalvelujen kehittämislinjaukset. Kuntien uusien valtuustojen ja hallitusten tulee rakentaa ja päivittää uudelleen strategiansa.

Hallituksen uudistuksien jälkeen kunnille on jäämässä edelleen tärkeitä palvelutehtäviä, sivistys- ja koulutusvastuut.

– On yhä tärkeämpää rakentaa kuntien elinkeinopoliittiset tavoitteet kunkin kunnan vahvuuksille. Pelkästään jäljelle jäävien palvelujen varaan kuntien elinvoimaisuutta ei voida rakentaa.

– Tavoitteena tulee olla hyvän ja turvallisen elinympäristön tuottaminen asukkaille ja houkuttelevan toimintaympäristön luominen yrityksille ja elinkeinoelämälle. Hyvinvointi syntyy työstä.

Elinkeinopolitiikassa ja investointien saamisessa onkin Ihalaisen mukaan yhä tärkeämpää tehdä kuntarajat ylittävää yhteistyötä.

Puolueen tavoitteena on esittää kunnille laajaa roolia kasvupalveluissa ja työllisyyden hoidossa.

SDP on tuottanut kuntapäättäjille kuntien elinkeino- ja omistajapoliittisen ohjelman. Ohjelman tarkoitus on tukea ja antaa tietoa päätöksentekijöille SDP:n linjauksista uudistuvien kuntien elinkeinopolitiikan toteuttamisessa.

– Puolueen tavoitteena on – toisin kuin hallituksen – esittää kunnille laajaa roolia kasvupalveluissa ja työllisyyden hoidossa, kansanedustaja Lauri Ihanalainen toteaa.

Kunnille tulee hänen mukaansa turvata kasvupalvelujen toteuttaminen haluamallaan tavalla ja mahdollisuus tuottaa niitä myös itse.

– Työllisyys, koulutus- ja elinkeinopolitiikan toisiaan tukevia kokonaisuuksia ei pidä repiä kunnissa rikki. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden katkaisussa toteutettujen kuntakokeilujen tulokset ovat olleet rohkaisevia.

– SDP:n nuorisotakuuohjelman mukaisesti kunnilla tulisi olla kokonaisvastuu nuorten eri elämän taitekohdista, mm. koulutus- ja työllisyysasioissa.

Yhtiöittämisen myötä toiminnot siirtyvät kauemmaksi poliittisesta kontrollista.

Hän sanoo, että uusien kuntapäättäjien olisi tärkeää syventyä elinkeinopolitiikan tueksi myös kuntien omistajapoliittisiin linjauksiin.

– Kuntien omistajapolitiikka on jo nyt hyvin monimuotoista. Tässäkin asiassa kuntalaisten etu ohjaa omistajapolitiikkaa. Kuntien omistamien yhtiöiden määrä on kasvanut.

– Se haastaa myös kuntien demokraattisen ohjauksen. Yhtiöittämisen myötä toiminnot siirtyvät kauemmaksi poliittisesta kontrollista ja läpinäkyvyys voi hämärtyä.

Ihalainen kertoo uskovansa, että valtakunnan tasolla toteutettavan politiikan ohella kuntatasolla tehtävillä ratkaisuilla on kansalaisille suuri merkitys.

–  Kuntapolitiikkaa toteutetaan lähellä ihmisten arkea. Siksi SDP:n kuntapäättäjien on tärkeää olla aktiivisia ihmisten arjen asioissa ja hyvinvoinnin rakentamisessa. Tällainen työ on omiaan kasvattamaan kansalaisluottamusta.