Irakista töihin Supercellille – Suomi hautoo lahjakkuuksia vastaanottokeskuksissa

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
Asiakas Punavuoren vastaanottokeskuksessa Helsingissä tammikuussa 2017.

Fadi al-Omari poistui Bagdadista elokuussa 2015, kun hänen isänsä ammuttiin. Opiskelu yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa oli käynyt mahdottomaksi jo aiemmin. Syynä oli hänen sukunimensä ja se, että Fadi on ateisti.

Syksyn aikana Fadi matkusti Turkin kautta Eurooppaan kuten reilut 30 000 muuta Lähi-Idän sota-alueilta paennutta. Fadin tavoin suurin osa pakolaisista oli nuoria miehiä.

– Päätin tulla Suomeen, koska niin monet menivät Saksaan ja Belgiaan. Viranomaiset siirsivät minut Raaseporiin, Fadi sanoo.

Raaseporin vastaanottokeskuksen ilmoitustaululle ilmestyi eräänä päivänä lappu, johon kirjoitettuun sähköpostiosoitteeseen vastaaminen muutti Fadin tarinan erilaiseksi kuin suurimalla osalla muista turvapaikanhakijoista. Fadi sai puhelun ja muutti Helsinkiin opiskelemaan. Muutaman kuukauden päästä hän teki töitä peliyhtiö Supercellille.

Fadi ei vielä tuolloin tiennyt, että harjoittelu Supercellillä oli osa ilmoitustaululla mainostettua tarjousta, jonka liikkeenjohdon valmennusta tarjoava Hanken & SSE Executive Education oli tehnyt turvapaikanhakijoille. Kyseessä oli pilottihanke, jossa turvapaikanhakijoita koulutettiin yhteistyössä yritysten kanssa.

Yhteistyöyrityksinä oli Nokiaa, Microsoftia, ICT-alan firmoja ja talouspuolelta esimerkiksi EY ja Accenture.

Hanken & SSE Executive Educationissa liiketoimintajohtajana työskentelevän Johanna Korpian mukaan viime vuonna toteutetussa pilotissa oli mukana 39 turvapaikanhakijaa, joista 14 työllistyi tai pääsi tekemään yliopisto-opintoja.

– Yhteistyöyrityksinä oli Nokiaa, Microsoftia, ICT-alan firmoja ja talouspuolelta esimerkiksi EY ja Accenture, Korpia sanoo.

Korpian mukaan ohjelmaan valittiin ihmisiä, joilla oli taustalla vähintään kolme vuotta yliopisto-opintoja, suurimmalla osalla alempi korkeakoulututkinto.
Koska osallistujat olivat pilottivaiheessa turvapaikanhakijoita, osa sai Fadin tavoin ohjelman loppupuolella kielteisen turvapaikkapäätöksen.

– Kaksi firmaa työllisti kielteisen päätöksen saaneen. He saivat pidemmän työsuhteen, jonka perusteella voi hakea työperäistä oleskelulupaa, Korpia kertoo.

– Myös harjoittelijan vastaanottaneet yritykset ovat olleet tästä innoissaan.

Syksyn 2015 pakolaiskriisi havahdutti muitakin yritystoimijoita.

Integrify-nimistä yritystä johtava Daniel Rahman ajatteli tarjota turvapaikanhakijoille töitä ja helpottaa samalla Suomen akuuttia koodaripulaa.
Asiantuntijoiden mukaan Suomesta puuttuu jopa 10 000 koodaria. Alalle työllistyminen ei vaadi virallista tutkintoa, vain todistettua osaamista koodaamisesta. Kun matemaattinen lahjakkuus ja englannin kieli riittävät, Rahman näki Suomeen saapuneiden nuorten miesten joukossa paljon potentiaalia.

Me saimme muutamassa kuukaudessa ihmisiä vastaanottokeskuksista suoraan työelämään.

Hänen pilottihankkeessaan oli mukana viisi turvapaikanhakijaa, joista neljä on työllistynyt koodareiksi pääkaupunkiseudulle. Yksi keskeytti koulutuksen.

– Pakolaisen työllistyminen kestää Suomessa keskimäärin viisi vuotta. Lisäksi turvapaikkaa saa odottaa keskimäärin kaksi vuotta. Me saimme muutamassa kuukaudessa ihmisiä vastaanottokeskuksista suoraan työelämään.

– Jokainen voi miettiä, että jos ei ole seitsemään vuoteen töissä, kuka sen lystin maksaa. Lisäksi kustannuksena ovat tietysti erilaiset sosiaaliset haitat turvapaikanhakijoille, Rahman sanoo.

Kaksi Integrifyn koulutuksessa olleista viidestä pakolaisesta on sittemmin saanut turvapaikan.

– Yksi ei saanut turvapaikkaa, mutta haki työperäistä oleskelulupaa ja sai sen. Kaksi henkilöä odottaa yhä turvapaikkapäätöstä.

Rahmanin seuraava idea, turvapaikanhakijoista koodareita kouluttava vastaanottokeskus, ei saanut suomalaisviranomaisten hyväksyntää. Viranomaiset pelkäsivät koulutuksen vetävän Suomeen lisää turvapaikanhakijoita. Sen vuoksi koulutusta saa virallisesti tarjota vain oleskeluluvan jo saaneille työnhakijoille.

Rahmanin Integrify valmistelee tästä huolimatta uutta turvapaikanhakijoiden koulutusta.

Hanken & SSE Executive Education on luopunut turvapaikanhakijoista ja toteuttaa tänä vuonna uuden Business Lead -ohjelman, jossa kohderyhmänä ovat oleskeluluvan saaneet pakolaistaustaiset maahanmuuttajat.

Maahanmuuttajia kouluttaa teknologiayritysten tarpeisiin myös Startup-säätiön alainen voittoa tavoittelematon The Shortcut, jonka hallituksen puheenjohtaja on vuoden 2015 bisnesenkeliksi valittu sijoittaja Moaffak Ahmed.

– Shortcut ei kouluta pelkästään turvapaikanhakijoita, vaan myös syrjäytymisvaarassa olevia suomalaisia tai ihmisiä, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa. Kyse on koulutuksesta, kannustamisesta ja kädestä pitäen annetusta ohjauksesta siihen, miten ihminen voisi työllistää itsensä uuden talouden kuvioissa, Ahmed sanoo.

On helpompi ottaa ihminen toimettomaksi vastaanottokeskukseen kuin yrittää aktiivisesti työllistää häntä.

Suomessa työllistyminen on Ahmedin mukaan hankalaa eikä eksoottinen sukunimi helpota tilannetta. Tilastojen mukaan maahanmuuttajamiesten riski joutua työttömäksi on kouluttamattomiin kantasuomalaisiin miehiin verrattuna kolminkertainen. Maahanmuuttajataustaisista nuorista kaksikymmentä prosenttia on syrjäytymisvaarassa.

– Suomessa on valtavan hyvä sosiaaliturva, hyvä lainsäädäntö ja toimiva järjestelmä, joka on luotu suojelemaan työntekijöiden etuja. Mutta vastoin alkuperäistä tarkoitustaan se saattaa johtaa rakenteellisiin jäykkyyksiin ja hankaloittaa työllistymistä.

– On helpompi ottaa ihminen toimettomaksi vastaanottokeskukseen kuin yrittää aktiivisesti työllistää häntä, ja tarjota valmiuksia, joilla voi työllistyä. Se ei ole Suomen, valtion, veronmaksajien eikä näiden ihmisten etu, Ahmed sanoo.

Hän ei pidä viranomaisten puheita vetovoimatekijöistä kovin suuressa arvossa.

– Eivät ihmiset kulje Euroopan läpi Suomeen sen takia, että meillä on vetovoimainen sosiaaliturva. He etsivät parempaa tulevaisuutta, jolla voivat turvata itselleen ja perheelleen toimeentulon. Ei kukaan täysijärkinen lähde rämpimään kaiken sen kuran läpi muusta syystä.

Tällä hetkellä valtiot kilpailevat rahasta, jatkossa tullaan kilpailemaan ihmisistä.

Ahmed ihmettelee myös kuumentunutta suomalaista maahanmuuttokeskustelua. Tilanne muuttuu hänen mukaansa parissa vuosikymmenessä aivan toisenlaiseksi.

– Tällä hetkellä valtiot kilpailevat rahasta, jatkossa tullaan kilpailemaan ihmisistä. Tämä on nähtävissä jo nyt esimerkiksi Singaporessa, joka houkuttelee maahan osaavaa porukkaa. Jossain vaiheessa Suomessa mietitään aidosti, miten meidän maamielikuvaamme pitää rakentaa, jotta meistä tulee houkutteleva. Jonkun pitää elättää tulevat polvet.

Fadi al-Omari aloitti pari kuukautta sitten uudessa työpaikassa. Riku Rantalan ja Tunna Milonoffin voittoa tavoittelematon Startup Refugees -vapaaehtoisverkosto palkkasi hänet yhteistökoordinaattoriksi Slushissa esiteltyyn Fair Start -projektiinsa. Projektissa koulutetaan käsityöläisammateissa toimineita pakolaisia, joiden kielitaidot ovat puutteelliset. Tavoitteena on taloudellinen itsenäisyys.

– Sain töitä, koska hallitsen hyvin arabian kielen eri murteita.

Fadi on valittanut kielteisestä turvapaikkapäätöksestään ja odottaa asiansa käsittelyä.

– Koen, että koulutuksella on ollut minulle valtava merkitys. Monet järjestöt kyllä tapaavat turvapaikanhakijoita, mutta sen jälkeen ei tapahdu mitään. Tuttuni työskentelee saman koulutuksen ansiosta isossa lakifirmassa. Ilman Hanken& SSE:tä olisin edelleen jumissa vastaanottokeskuksessa.

Juttu on julkaistu Demokraatin viikkolehdessä torstaina 4. toukokuuta.

Kansanedustaja näpäyttää Juhana Vartiaista: ”Ongelma vain pahenee, jos työmarkkinoillemme tulee suuri määrä heikosti koulutettuja, jopa luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä”

Kuva: Lehtikuva
Juhana Vartiainen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio kritisoi voimakkaasti kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaisen lauantaina Helsingin Sanomissa esittämää näkemystä, jonka mukaan suomalaisista työttömistä vain noin 40 000 voisi työllistyä. Samassa haastattelussa Vartiainen totesi Suomen kärsivän työvoimapulasta.

– Vaikka työllisyys on lähtenyt laskuun vasta äskettäin, jo useat kymmenet tuhannet työttömät ovat työllistyneet lyhyen ajan sisällä. Vartiaisen hihastaan ravistama luku ja hänen harjoittamansa työttömien syyllistäminen eivät perustu tilastoihin, vaan ainoastaan palvelevat kokoomuksen taustapiirien poliittista agendaa, toteaa Savio.

Vartiaisen mukaan työllistymisvaikeuksien syitä ovat muun muassa työttömien osaamisen puute ja kannustinongelmat. Mahdollisena ratkaisuna esittämäänsä ongelmaan Vartiainen tarjoaa työvoiman saatavuusharkinnan poistamista EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta henkilöiltä.

– Tohtori Vartiaisen tarjoama lääke on täysin väärä. Jo nyt muun muassa johtotehtävissä työskentelevät, tutkijat ja erityisasiantuntijat on vapautettu saatavuusharkinnan piiristä. Jos suomalaisten työttömien osaamistaso on puutteellinen, on heille tarjottava lisäkoulutusta aloille, joille työpaikkoja syntyy, vastaa Savio Vartiaisen väitteisiin tiedotteessaan.

Vartiaisen tutun teesin mukaan työvoiman tarjonnan lisääminen kasvattaisi työpaikkojen määrää.

– Vartiaisen analyysi voisi sinänsä olla perusteltavissa, jos uusien työntekijöiden osaamistaso olisi erityisen korkea tai jos he suostuisivat työskentelemään työehtosopimusta alemmalla palkalla. Päinvastoin kuin kokoomus, perussuomalaiset eivät kuitenkaan halua Suomeen halpatyömarkkinoita, linjaa Savio.

– Lisäksi suomalaisten koulutustaso on maailman mittakaavassa varsin korkea, eivätkä läheskään kaikki kansalaisemme työllisty tästä huolimatta. Ongelma vain pahenee, jos työmarkkinoillemme tulee suuri määrä heikosti koulutettuja, jopa luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä. Suomalaiset veronmaksajat joutuisivat jälleen kerran maksamaan lyhytnäköisen kokoomuspolitiikan loppulaskun, toteaa Savio.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kansanedustajan mitta täysi: 697€ summasta veroa 20 % – vaatii verotuksen ”tuntuvaa alentamista”

Kuva: Roope Permanto

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on jättänyt toimenpidealoitteen työmarkkinatuen ja peruspäivärahan verotuksen alentamiseksi. Aloitteen tarkoituksena on korjata perusturvan riittämätöntä tasoa ja vähentää toimeentulotuen tarvetta, mikä myös yksinkertaistaisi sosiaaliturvajärjestelmää.

Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan määrä on kuukaudessa keskimäärin 697 euroa, mistä vähennetään yleensä 20 prosentin ennakonpidätys. Myllykosken mukaan työttömyysetuuksien ankara verotus on vahvistanut työttömien riippuvuutta viimesijaiseksi toimeentuloturvaksi tarkoitetusta toimeentulotuesta.

– Työttömyysetuuksien korkea verotus on koettu epäoikeudenmukaiseksi. Epäoikeudenmukaisuuden tunnetta syventää perusturvan riittämättömyys ja lisäksi se, etteivät työmarkkinatuki ja peruspäiväraha kerrytä eläkettä kuten ansiosidonnainen päiväraha, Myllykoski sanoo.

Työttömyysetuuksien verotus on tällä hetkellä huomattavasti palkkatulojen verotusta kireämpää, koska työttömät eivät ole oikeutettuja vastaaviin vähennyksiin. Työttömyysetuuksien ja palkkojen verotuksen välinen ero on kasvanut, kun työnteon kannustavuutta on pyritty lisäämään kasvattamalla työtulovähennystä.

Aloitteessaan Myllykoski muistuttaa myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean huomauttaneen Suomea liian matalasta perusturvan tasosta. Nykyisen hallituksen tekemät indeksijäädytykset ovat heikentäneet tilannetta entisestään.

– Työnteon kannustavuus on tärkeää, mutta verojärjestelmä ei saisi vaarantaa välttämätöntä toimeentuloa perusoikeutena. Toivonkin hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin työmarkkinatuen ja peruspäivärahan verotuksen tuntuvaksi alentamiseksi nykyisestä, Myllykoski toteaa.

Keskustelua aiheesta

”Tämä on itse asiassa hyvä uutinen” – Jussi Halla-aho pahoittelee levittämäänsä väärää tietoa ja viittaa muistioon vuodelta 2013

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho pahoittelee levittämäänsä virheellistä informaatiota.

Iltalehden mukaan Halla-aho totesi perjantaina perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa hallituskriisiin ja mahdollisiin ennenaikaisiin vaaleihin liittyen seuraavasti:

– Meillähän vaalilainsäädäntö on sellainen, että vaikka ennenaikaisiin vaaleihin mentäisiin, niin seuraavat sääntömääräiset eduskuntavaalit pidetään joka tapauksessa 2019 keväällä, ja kyllähän kaikille puolueille olisi melkoinen jumppa lähteä kampanjoimaan kaksi kertaa peräkkäin

Halla-aho kirjoittaa Facebook-seinällään maanantaina.

”Pahoittelut virheestä, joka johtui saamastani erheellisestä briiffauksesta. Erehdys perustuu puoluesihteerien vuonna 2013 laatimaan muistioon. Siinä esitettiin, että jos eduskunta hajotetaan kesken kauden, valittu uusi eduskunta istuu ainoastaan hajotetun eduskunnan toimikauden loppuun, ei neljää vuotta. Tarkoitus oli luoda säännöllinen vaalisykli, jossa eduskunta- ja kunnallisvaalit vuorottelisivat kahden vuoden välein. Esitys ei kuitenkaan päätynyt lakiin.”

Halla-aho painottaa nyt, että jos nykyinen eduskunta hajotetaan esimerkiksi ensi keväänä, se istuu neljä vuotta.

”Tämä on itse asiassa hyvä uutinen. Eduskuntavaalit ovat kallis operaatio veronmaksajalle, ja kynnys järjestää niitä vuoden välein olisi korkea. Rammalla hallituksella on nyt entistäkin vähemmän syitä kitkutella kevääseen 2019 saakka, etenkään, jos ja kun soteuudistukseksi kutsuttu julkisen rahan puhallusoperaatio ajaa perustuslailliseen karikkoon.”

”Jos ei sydäntä riitä, jos edes itsesuojeluvaistoa olisi” – Tuula Haatainen muistuttaa Afrikan tukemisen tärkeydestä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kaipaa muutosta ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun painopisteisiin. Tällä hetkellä Suomessa puhtaan paljon voimapolitiikasta kuten vaikkapa armeijan vahvuudesta.

Haatainen muistuttaa, että turvallisuuskysymykset eivät rajaudu vain omiin rajoihimme. Ongelmat ja uhkat ovat yli rajojen meneviä ja siinä esimerkiksi ilmastonmuutos on keskeinen.

Haatainen ja kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) keskustelevat maailman muuttuneista turvallisuusuhista maanantai-iltana Helsingissä. Yleisötilaisuuden juonsi Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Haatainen muistutti yleisöä maantieteestä. Afrikka on Euroopan lähialue, vain Välimeri on välissä. Seuraavan 30 vuoden aikana Afrikan väestö kaksinkertaistuu 2,5 miljardiin, joista puolet on alle 25-vuotiaita.

Mikäli ilmastonmuutos jatkuu, väestönpaine Eurooppaan vain kovenee.

– Tämä johtaa myös Afrikan sisäiseen pakolaisuuteen ja pahentaa siellä eriarvoistumiskehitystä. Siellä kasvaa jälleen pohjaa kriiseille ja ääriliikkeille.

Haatainen totesi, että jos ei sydäntä riitä, jos edes itsesuojeluvaistoa olisi Euroopassa, jotta toimisimme tilanteen ratkaisemiseksi.

Hän painotti YK-yhteistyön ja ylipäänsä monenkeskisen merkitystä, jotta Afrikkaan saataisiin koulutusta ja työtä. Haatainen toisti jo eduskunnassa esittämänsä ajatuksen siitä, että EU:n ja Euroopan valtioiden kehitysyhteistyöresursseja yhdistettäisiin koulutuksen tukemiseen ja työpaikkojen aikaansaamiseen Afrikassa. Haatainen muistutti, että etenkin naisten ja tyttöjen asemaa pitäisi parantaa.

– Meillä Suomessa on paljon osaamista, jota voisimme suunnata Afrikkaan. Afrikka on myös kasvava talousalue. Sinne pitäisi saada kestävää yritystoimintaa.

”Suurimmat turvallisuusuhat liittyvät eriarvoistumiskehitykseen.”

Se, että turvalisuutta ajatellaan Suomessa pitkälti voimapolitiikkana, jättää Haataisen mukaan alleen myös sen, että suurimmat turvallisuusuhat liittyvät eriarvoistumiskehitykseen.

Haatainen vertasi, miten Suomessakin on tällä hetkellä yhtä paljon syrjäytymisuhassa olevia nuoria kuin Hämeenlinnassa on asukkaita. Syrjäytyminen synnyttää myös kasvualustaa populistisille ääriliikkeille. Niinpä nuorten pääseminen peruskouluun ja työhön on parasta työtä turvallisuuden puolesta.

Haatainen painotti myös EU:n sosiaalisen ulottuvuuden keskeistä merkitystä. Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys ovat välineitä, joilla varmistetaan vakaiden olojen säilyminen.

Vaikka paneelissa keskusteltiin vakavista asioista, hymyäkin irtosi. Kuvassa Erkki Tuomioja, Tuula Haatainen ja keskustelun vetänyt Mikkel Näkkäläjärvi.

Tuomioja painotti maailman kasvanutta keskinäisriippuvuutta niin hyvissä kuin pahoissakin asioissa. Siitä ei pääse irti pieni kääpiövaltio eikä myöskään ydinasein varustautunut suurvalta.

Kun ennen maailmanlopun skenaarioita on kuultu uskonnollisista piireistä, Tuomioja totesi, että tämän päivän maailmassa voi esittää uskottavia tieteesen pohjautuvia maailmanlopun skenaarioita. Tällainen eksistentiaalinen uhka ovat ydinaseet.

Tuomioja ja Haatainen pahoittelivat sitä, että Suomi jäi hiljattain YK:ssa hyväksytyn ydinkieltosopimuksen ulkopuolelle.

Tuomioja huomautti, ettei ydinaseriisunnassa ole tapahtunut viime vuosina yhtään mitään. Päinvastoin ydinasevallat modernisoivat aseitaan. Ydinaseiden kiellon ajaminen olisi nyt tärkeää.

”Näitä asioita ei kukaan voi ratkoa yksin.”

Toisena eksistentiaalisena uhkana ydinaseiden ohella Tuomioja puhui kestämättömästä kehityksestä niin ekologisesssa, sosiaalisessa kuin taloudellisesssa mielessä. Emme saavuta ekologista kestävyyttä ilman kahta jälkimmäistä.

Tuomiojan mukaan parhaimmassakin tapauksessa on vain muutama vuosikymmenen aikaa siirtyä ekologisesti sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen.Esimerkiksi kukaan ei tiedä, mitä eri eliölajien nopeasta ja jatkuvasta sukupuuttoon kuolemisesta seuraa. Luonnon monimuotoisuuden häviämisellä voi olla kauaskantoisia seurauksia.

Tuomioja muistutti myös, että vaikka kaikki sodat lopetettaisin taikasauvalla, pakolaisia olisi lisääntyvä määrä, koska ilmastonmuutos panee ihmisiä liikkeelle.

– Näitä asioita ei kukaan voi ratkoa yksin. Ajatus siitä, että rajat kiinni panemalla voisi ratkaista yhtään mitään on vaarallinen. Asioita voidaan ratkaista vain mahdollisimman laajalla monenkeskisellä yhteistyöllä, Tuomioja painotti.

Nykytilanteessa voimapolitiikalla mikään valtio ei voi Tuomiojan mukaan saavuttaa enää minkäänlaisia kestäviä etuja. Huono puoli on se, että kaikki valtiot eivät ole tätä havainneet.

Tuomioja: Suomen ajettava arktisille alueille öljy- ja kaasuesiintymien käytön täyskieltoa.

Erkki Tuomiojan mukaan maailmasta puuttuu tällä hetkellä selvää johtajuutta kestävään kehityksen aikaansaamiseksi ja kestämättömän kehityksen torjumiseksi. Silloin, kun EU toimii tehokkaasti, se pystyy vaikuttamaan. Esimerkiksi Brexit, jos se toteutuu, lisää kuitenkin EU:n heikkoutta. Juuri nyt myös Saksan tilanne on epävakaa.

– Jos siellä ajaudutaan uusiin vaaleihin, on vaara, että oikeistonationalistiset populistit AfD saavat jopa 20 prosenttia äänistä, Tuomioja sanoi.

Tuula Haatainen painotti ilmastokysymysten ratkaisussa myös kaupunkien ja metropolien roolia. Hän siteerasi erään konferenssin esitelmän pitäjää, joka oli kehitellyt ajatusta kaupunkien YK:sta.

Haatainen ja Tuomioja sivusivat keskustelussaan myös arktista yhteistyötä. Tuomiojan mielestä Suomen pitäisi heti ryhtyä ajamaan arktisten alueiden öljy – ja kaasuesiintymien käytön täyskieltoa. Hän totesi, ettei ole mitään järkeä, että uusia fossiilisia polttoaineita yritetään hankkia maailman vaikeimmista ympäristöolosuhteista.

Suomen käynnissä olevan Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudella pitäisi Haataisen mukaan katsoa pitemmälle kuin vain käynnissä olevaa puheenjohtajakautta. Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön suurimmat kysymykset ovat ympäristökysymyksiä.

Tuomioja totesi hyväksi asiaksi sen, että huolimatta jännitteistä ennen kaikkea Ukrainan kriisin ympärillä, kukaan Arktisessa neuvostossa ei ole halunnut tuoda jännitteitä sinne.

– On kyetty jatkaamaan noramalia toimintaa, vaikka ympäristön kannalta normaali toiminta ei riitä.

Antti Rinne tuohtui Juhana Vartiaiselle: ”Uskomatonta roskaa!”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvostelee jyrkästi kokoomuksen kansanedustajan Juhana Vartiaisen puheita.

”Vartiaisen arvio työttömien ”kyvystä” työllistyä on käsittämätön ja epäinhimillinen. Hänen mukaansa vain 40 000 työttömän on mahdollista työllistyä. Uskomatonta roskaa!!!”

Hyvällä tuella ja koulutuksella ehdoton enemmistö työttömistä saadaan takaisin työelämään, kunhan talous kasvaa kestävästi, Rinne kirjoittaa Facebookissa.

”Juhana Vartiainen on monien lähteiden mukaan Kokoomuksen tärkein ”työelämäasiantuntija”. Osoittaa Kokoomuksen täydellistä irtaantumista työttömien arjesta ja todellista ylimielisyyttä kanssaihmisiä kohtaan.”

Vartiainen vastasi Rinteelle Twitterissä.

”Antti: TEM:in työttömistä työllistyy tunnetusti vuodessa noin 300 000 avoimille työmarkkinoille. Toisaalta uusia työttömiä tulee noin 600 – 700 tuhatta. Isot virrat.”

”Rakenteellinen työttömyysaste (ehkä n 7 %) syntyy siitä, että kun työttömyysaste on laskenut tuolle tasolle, siitä ei enää paljon piitata ja kohoavat palkkavaateet nostavat kustannusinflaation niin korkealle että (netto)työllisyyskasvu tyrehtyy.”

Keskustelua aiheesta