Todellisten vaihtoehtojen puutteessa äänestysprosentin ennustetaan jäävän alhaiseksi. Äänestys päättyy vasta lauantaina aamuyöllä.

Niin kutsuttu valvojien neuvosto kelpuutti sadoista ehdokkaaksi halunneista mukaan vain seitsemän henkilöä. Pois tiputettiin muun muassa maltillisten konservatiivien vahvin nimi, parlamentin entinen puhemies Ali Larijani.

Mukaan päässeistä seitsemästä ehdokkaasta kolme ilmoitti tällä viikolla jättäytyvänsä pois kisasta. Iranin nykyinen maltillinen presidentti Hasan Ruhani ei voi enää asettua ehdolle.

–  Asetelma on edelleen suhteellisen sama kuin aiemmin: yksi maltillisempi ehdokas ja muut äärikonservatiiveja, Hägglund sanoo.

Ainoa maltillisena pidetty ehdokas on Iranin keskuspankin johtaja Abdolnasser Hemmati. Hän on kuitenkin entuudestaan aika tuntematon eikä Hägglund usko, että valvojien neuvoston olisi kelpuuttanut miestä ehdokkaaksi, jos Hemmatilla nähtäisiin olevan jotain mahdollisuuksia voittaa Raisi.

Presidentti vaihtuu vasta elokuussa

Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta äänistä tämän päivän vaalissa, pidetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen kesken viikon kuluttua. Hägglundin mukaan ei ole mahdoton ajatus, että konservatiiviehdokkaat halusivat poisjäännillään varmistaa sen, että Raisi tulisi valituksi jo ensimmäisellä kierroksella.

Iranissa tärkein vallankäyttäjä ei ole presidentti vaan maan uskonnollinen johtaja. Viran nykyinen haltija Ali Khamenei täyttää kesällä jo 82 vuotta, ja Raisista on puhuttu myös Khamenein mahdollisena seuraajana.

Iranin presidentinvaaleja seurataan tarkasti myös ulkomailla, sillä Wienissä neuvotellaan parhaillaan Iranin ydinohjelmaa koskevan kansainvälisen sopimuksen pelastamisesta. Yhdysvallat irrottautui sopimuksesta Donald Trumpin presidenttikaudella ja määräsi Iranille uusia pakotteita.

Sopua ydinohjelmasta ei syntynyt ennen presidentinvaaleja, mutta Hägglundin mukaan on mahdollista, että siihen pyrittäisiin vielä Ruhanin presidenttikauden loppumetreillä ennen tämän virasta luopumista elokuussa. Näin uudeksi presidentiksi todennäköisesti nouseva Raisi hyötyisi mahdollisesta pakotteiden purkamisesta ja Iranin taloustilanteen paranemisesta.

–  Jos taas sopimuksesta koituisi haittoja, niistä voitaisiin aina syyttää Ruhania, joka on tähänkin saakka saanut toimia sylkykuppina monille asioille, Hägglund sanoo.

Hägglund ennustaa, että Raisin jo noustua presidentiksi Iranin halu tehdä kompromisseja voi olla vähäisempi.