Yhdysvallat ilmoitti toukokuussa vetäytyvänsä vuonna 2015 Iranin ydinohjelmasta solmitusta kansainvälisestä sopimuksesta. Elokuun alussa Yhdysvallat asetti voimaan osan pakotteista, joista se oli tuolloin luopunut.  Iran kanteli asiasta ICJ:lle, sillä maa pitää Yhdysvaltojen asettamia pakotteita laittomina. Iran myös vaatii Yhdysvalloilta korvauksia.

Iranin edustajat kuvailivat tuomioistuimessa Yhdysvaltojen toimia “taloudelliseksi kuristamiseksi”. Yhdysvaltain keinot ovat Iranin mukaan vahingollisia sen taloudelle ja uhkaavat iranilaisten hyvinvointia.

– Iran aikoo vastustaa Yhdysvaltain taloudellista kuristamista kaikin rauhanmukaisin keinoin, Iranin asianajaja Mohsen Mohebi kertoi tuomioistuimelle.

Vuonna 2015 solmitun sopimuksen kaikki muut osapuolet Euroopan maista Kiinaan ja Venäjään vetosivat Yhdysvaltoihin sopimuksen säilyttämiseksi. Yhdysvallat pyrkii rajoittamaan pakotteilla Iranin käymää kauppaa myös eurooppalaisyritysten kanssa.

Esimerkiksi ranskalaisyhtiöt Peugeot, Renault ja Total sekä saksalaiset Siemens ja Daimler ovat lakkauttaneet toimintansa Iranissa toukokuun jälkeen.

Elokuussa asetetut pakotteet muun muassa estävät Irania ostamasta Yhdysvaltain dollareita ja rajoittavat useita maalle tärkeitä teollisuudenaloja. Marraskuussa Yhdysvallat asettaa uusia pakotteita, jotka iskevät Iranin laivateollisuuteen ja merirahtiyhtiöihin.

Yhdysvaltain toimet ovat aiheuttaneet Iranissa lakkoja ja mielenosoituksia ympäri maata ja poliittista kenttää. Iranin valuutta rial on menettänyt puolet arvostaan huhtikuun jälkeen.