IS: Paleface järkyttyi — ”Suomessa on aivan liikaa väkivallantekoja”

Kuva: Lehtikuva

Räppäri Karri Miettisen musiikkivideolla esiintynyttä ulkomaalaistaustaista miestä epäillään 86-vuotiaan miehen taposta Helsingin Puotilassa heinäkuun lopussa, kertoo Ilta-Sanomat.

Yhteiskunnallisista kappaleistaan tunnettu Miettinen eli Paleface on järkyttynyt tiedosta.

– Todella ikävää, harmillista ja surullinen case. Tuomitsen yksiselitteisesti kaiken väkivallan. Suomessa on aivan liikaa väkivallantekoja.

Emme suostu pelkäämään -video julkaistiin kesäkuussa.

– Kaveri päätyi videoon sillä tavalla, että hän on tuttu naama mun keikoiltani. Hän on ollut aloitteleva räppäri ja fani. Mun keikoillani kiersi sana, että kuvaamme tätä videota. Hän päätyi sitä kautta joukkokohtaukseen, sanoo Miettinen IS:lle.

Epäilty on vangittu todennäköisin syin.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Niinistö avautuu kohukirjastaan: Tätä tavoittelin: ”Wie es eigentlich gewesen ist”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Puolustusministeri Jussi Niinistö kertoo verkkosivuillaan, että SKS tuo uudelleen saataville pitkään loppuunmyytynä olleen Niinistön kirjan ”Heimosotien historia 1918–1922.” Kirja julkaistiin 2005.

”Heimosotaretkien tarkoituksena oli suomensukuisten heimojen asuinalueiden irrottaminen Neuvosto-Venäjästä; tavoitteena oli joko niiden itsenäistäminen tai liittäminen yhdeksi suureksi Suomeksi. Heimosoturit näkivät toimiensa oikeutuksen kumpuavan kansojen itsemääräämisoikeudesta – opista, josta vasta itsenäistynyt Suomikin oli esimerkki.”

Historiantutkija kertokoon tapahtuneesta, maallikkokin voi arvioida historiaa, poliitikko tehköön historiaa.

Niinistö kirjoittaa, että hänen kirjoistaan tehdyissä arvioissa hänen on sanottu kulkeneen historiantutkijana jokseenkin vastavirtaan.

”Kavahdan teoretisointia, ja yleensäkin olen tutkijana yrittänyt välttää jälkiviisautta, moralisointia ja myöhäsyntyistä poliittista korrektiutta. Olen tavoitellut idealistisesti rankelaista mallia: wie es eigentlich gewesen ist [niin kuin se todella tapahtui].”

Hän sanoo saaneensa politiikkaan siirtymisensä jälkeen silloin tällöin kuulla vanhakantaisuudestaan historiantutkijana.

”On sanottu, että olen liikaa ymmärtänyt historian henkilöitä ja ilmiöitä – en ole ymmärtänyt jakaa heitä nykymaailman katsannosta vuohiin ja lampaisiin. Pidän linjaani kuitenkin oikeana. Historiantutkija kertokoon tapahtuneesta, maallikkokin voi arvioida historiaa, poliitikko tehköön historiaa.”

AVAINSANAT

Vuokrasääntely kuumentaa tunteita: ”Kelan pääjohtaja haukkuu väärää puuta”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Valtion tuella rakennetuissa vuokra-asunnoissa säädellään vuokria jo nyt, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät Kova ry muistuttaa Kansaneläkelaitoksen tuoreelle pääjohtajalle Elli Aaltoselle.

Aaltonen väläytti Helsingin Sanomissa, että niissä pitäisi ottaa käyttöön asteittainen vuokrasääntely.

– Olisi toivottavaa, että asuntopoliittiseen keskusteluun osallistuvilla olisi faktat kunnossa. Valtion tuella rakennettujen vuokra-asuntojen vuokriin valtio voi jo nyt vaikuttaa, Kova ry:n toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen huomauttaa.

Hänen mukaansa valtion tukemat vuokra-asunnot – jos mitkä – edustavat kohtuuhintaista asumista ja pitävät osaltaan myös asumistukimenoja kurissa.

– Kelan pääjohtaja haukkuu nyt väärää puuta.

Kova ry:n mukaan valtion tuella rakennetuissa vuokra-asunnoissa noudatetaan omakustannusperiaatetta. Tätä noudattavien yhtiöiden tavoitteena ei ole tehdä voittoa eikä jakaa osinkoja omistajilleen.

– Lähtökohta on, että vuokralaiselta peritään vain välttämättömät asuntojen rakennuttamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset.

Paras lääke on rakennuttaa aiempaa enemmän omakustannusperiaatteen mukaisia vuokra-asuntoja.

Kova ry muistuttaa, että eduskunta on jo tällä hallituskaudella tehnyt tiukennuksia omakustannusperiaatteeseen ja esimerkiksi korjauksiin varautumista on jo rajoitettu. Valtiovalta säätelee siis jo vuokrien määräytymistä valtion tukemissa vuokra-asunnoissa.

Yhdistys jakaa Aaltosen huolen asumistukimenojen kasvusta. Sen mielestä tähän paras lääke on rakennuttaa aiempaa enemmän valtion tukemia, omakustannusperiaatteen mukaisia vuokra-asuntoja.

– Vain osoittamalla enemmän tukea valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon ja rakennuttamalla nykyistä enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja voidaan pidemmällä aikavälillä hillitä asumistukimenoja. Tällöin valtion tuki kanavoituu asukkaalle ja näkyy hänelle markkinahintaa alhaisempana vuokrana.

Yhdistys kääntäisi katseensa vapaarahoitteista vuokra-asuntokantaa omistaviin toimijoihin, joiden vuokrataso kasvukeskuksissa on merkittävästi valtion tukemia vuokra-asuntoja korkeampi. Esimerkiksi Helsingissä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskivuokra on yli 50 prosenttia korkeampi kuin valtion tuella rakennettujen vuokra-asuntojen keskivuokra kaupungissa.

”Toivon kokemusta yhteisöstä, joka ei rajoita” – Urpilainen pohtii kirkon henkeä

Kuva: Kari Hulkko

Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) pitää Suomen itsenäisyyden ja reformaation juhlavuosien teemoja oikeaan osuneina.

Hän muistutti, että 100 vuotta sitten maaliskuussa syntyi Suomen historian ensimmäinen parlamentaarinen hallitus – eli eduskuntapuolueiden laajan kirjon kattanut Tokoin senaatti.

– Tältäkin osin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden teema ”Yhdessä” on oikeaan osunut, Urpilainen totesi puhuessaan sunnuntaina ekumeenisen rukousviikon tilaisuudessa Hämeenlinnassa.

Urpilainen viittasi myös Martti Lutheriin, joka 500 vuotta sitten julkaisi 95 teesiä. Hänen viestinään oli, että täydellinen anteeksianto kuuluu ihmiselle ilman anekirjeitä.

– Tältä kannalta sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon juhlavuositeema ”Armoa2017!” että Suomen evankelisen allianssin teema ”Suomalainen usko” ovat onnistuneita.

Hän kiitti Suomen ortodoksisen kirkon järjestökenttää, joka on oivaltanut viettää juhlavuotta teemalla ”Juuret ja monikulttuurisuus”.

– Omien juurien tuntemus vahvistaa sekä omaa identiteettiä että valmiutta kohdata maailmanlaajuista erilaisuutta, Urpilainen muistutti.

Urpilainen puhui reformaation herättämistä ajatuksista kolmen kokemuksen kautta: teesejä naulaavan nuoren, seurakunnan palveluja käyttävän äidin ja yhteiskunnallisen vaikuttajan näkökulmasta.

Hän muisteli, kuinka naulasi opiskeluaikoina kirkkopäivillä muiden nuorten mukana teesejä kirkon uudistamiseksi.

– Jotain tällaista henkeä toivon kirkoillemme laajemminkin. Kokemusta yhteisöstä, jossa saa sanoa rohkeasti. Kokemusta yhteisöstä, joka ei kahlitse tai rajoita vanhaan vaan jossa saa unelmoida paremmasta.

Myös kansakunta tarvitsee kansalaistensa unelmia paremmasta.

Urpilainen on iloinen, että evankelisluterilainen kirkko haastaa reformaation merkkivuonna jäseniään laatimaan omia teesejään yhdessä eri kumppanien kanssa. Hän toivoi, että kirkot ja seurakunnat haastavat myös yhteiskuntaa uudistavaan ja yhteisvastuullisuutta vahvistavaan keskusteluun.

– Myös kansakunta tarvitsee kansalaistensa unelmia paremmasta ja tahtoa niiden unelmien tavoitteluun.

Lapsena ja nuorena kirkko oli läsnä Urpilaisen arjessa. Hän on äitinä huomannut, että jotain tällaista toivoo myös omalle lapselleen.

– Kokemusta yhteisöstä, joka ei ole täynnä kilpailua, vaatimuksia tai suorituksia vaan yhdessä jakamista ja yhdessä kokemista. Tällaiset lapsuuden ja nuoruuden kokemukset kantavat läpi elämän. Seurakunnat ovat kantaneet vastuuta lapsista ja nuorista. Toivon, että tämä vastuu jatkuu ja saa uusia muotoja.

Urpilaisen mukaan kristillinen perinne on vahvistanut pohjaa yhteisvastuulle niin lapsista kuin köyhistä.

– Olen ilolla todennut, ettei suomalaisten seurakuntien solidaarisuus pysähdy valtion rajoille, vaan kirkkojen sydän lyö myös pakolaisten hädälle ja kirkonkellot soivat myös sodan uhreille Aleppossa.

Kelan pääjohtaja väläyttää HS:ssa vuokrasääntelyä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Valtion tukemissa vuokra-asunnoissa voitaisiin ottaa käyttöön asteittainen vuokrasääntely, ehdottaa Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Elli Aaltonen Helsingin Sanomissa.

Hän myös esittää, että vuokrataloyhtiöt eivät saisi kerätä vuokrissa korjausrahaa, vaan korjauksiin varauduttaisiin joko erillisellä rahastolla tai valtion budjetin kautta.

Aaltonen on huolissaan siitä, että Kelan asumistukimenot ovat viime vuosina kasvaneet parinkymmenen prosentin vuosivauhtia. Tuen leikkaaminen ei Aaltosen mukaan ole ratkaisu, sillä tuen saajat vain siirtyisivät viimesijassa toimeentulotuen piiriin.

Valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja on noin 375 000. Ne on tarkoitettu ensisijaisesti pienituloisille. Vuokrissa ei saa kerätä voittoa, mutta korjauksiin on saanut varautua.

”Miksi pitää ottaa näin suuri riski ja myllertää koko maisema?” – arkkiatri Risto Pelkonen kirjoitti pysäyttävän sote-pääkirjoituksen Lääkärilehteen

Arkkiatri Risto Pelkonen ehdottaa alan ajatuspajaa lääkärikunnan syntymäpäivälahjana ja palvelulupauksea satavuotiaalle Suomelle.

Jos kilvoittelu yhteisen hyvän puolesta muuttuu kilpailuksi vallasta ja omasta hyvästä, huonosti käy, arkkiatri Risto Pelkonen muistuttaa Lääkärilehteen (1-2/2017) kirjoittamassaan pääkirjoituksessa

Arvot ovat omantunnon kaltaisia moraalisia tienviittoja, Pelkonen kirjoittaa.

– Moraaliset arvot ovat siten ihmisyyden ydintä ja osa genomiamme. Lääkärinetiikan normit ovat samalla tavalla jalostuneet aikojen saatossa sukupolvien välisessä dialogissa erehdysten ja oppimisen kautta.

Näin on aina ollut. Entä nyt? arkkiatri kysyy.

– Onko kato käynyt arvotarhassa, kun taloudellisen hyödyn eetos on asettunut taloksi? hän jatkaa.

Ongelmana on Pelkosen mukaan keskenään ristiriitaisten arvojen runsaus ja niiden välineellistyminen. Aate ei sellaisenaan ole arvokas, vaan väline jonkin toisen tavoitteen saavuttamiseksi.

– Näin on tainnut käydä siinä suuressa reformissa, jossa terveydenhuollon palvelujärjestelmää rukataan uuteen asentoon. Puhetta riittää ja tekstiä syntyy, mutta missä ovat sanat terveys ja hyvinvointi, kärsimys ja kuolema, hoito ja hoiva? Kilpailu ja kestävyysvaje, valintapakko ja omavastuu, virtualismi, digitalismi ja robotismi ovat nyt sanoista suurimmat, hän huomioi.

– En väheksy urakan suuruutta, mutta kysyn, miksi pitää ottaa näin suuri riski ja myllertää koko maisema. Eikö palvelujen nykyiset puutteet olisi voitu korjata pienemmilläkin rukkauksilla? kirjoittaa Pelkonen ja pyytää samalla anteeksi ”apeita ajatuksiaan”.

Puhetta riittää ja tekstiä syntyy, mutta missä ovat sanat terveys ja hyvinvointi, kärsimys ja kuolema, hoito ja hoiva?

Arkkiatri varoittaa, että jos kilvoittelu yhteisen hyvän puolesta muuttuu kilpailuksi vallasta ja omasta hyvästä, huonosti käy. Jos solidaarinen yhteisvastuu siirretään itse kunkin omalle kontolle, syntyy eriytymisen ilmiö, hän toteaa kirjoituksessaan.

Lisää Pelkosen osuvia havaintoja ajastamme: Robotitkin ovat mainioita teknisiä apuvälineitä, mutta ilman myötäelämisen lahjaa niistä ei ole parantajiksi.

Lopuksi Pelkonen kysyy, eikö lääkärien pitäisi rakentaa tutkimukseen ja tietoon, luovaan ajatteluun ja vapaaseen dialogiin pohjautuva oman alansa ajatuspaja.

Tässä pajassa taottaisiin tulevaisuutta vaalikausien yli ja pidettäisiin poliittinen päätöksentekijä hereillä.

– Se olisi lääkärikunnan syntymäpäivälahja ja palvelulupaus satavuotiaalle Suomelle, Pelkonen päättää kirjoituksen, jonka jokaisen terveydenhuollon suuresta reformista päättävän olisi syytä pysähtyä lukemaan – ja sisäistämään.

Ennen kuin ovat mukana myllertämässä koko maisemaa.