Asiasta kertoivat muun muassa Islannin yleisradioyhtiö sekä Guardian-lehti.

Puolassa valtiovierailulla mediatilaisuudessa puhuneen Kristrún Frostadóttirin mukaan äänestys voitaisiin toteuttaa muutaman kuukauden sisällä, mutta tarkkaa aikataulua ei ole vielä hallituksessa tai parlamentissa päätetty.

Esimerkiksi Politico-lehti kertoi tällä viikolla poliitikkolähteisiinsä viitaten, että äänestystä olisi kaavailtu kesälomakauteen elokuulle.

Politicon lähteiden mielestä Islanti on niin tiiviisti mukana pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa yhteistyössä, että se voisi halutessaan saada jonkinlaisen ohituskaistan jäsenyyteen.

KIIREHTIMISEN syynä on todennäköisesti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kiinnostus arktisen alueen hallintaan.

Grönlannin jälkeen amerikkalaisten huomio voi kääntyä Islantiin, koska sitä voi aina perustella Yhdysvaltain puolustukselle yhtä tärkeäksi kohteeksi kuin Grönlantiakin. Siellä on muun muassa olennaisia tutka- ja varoitusjärjestelmiä Venäjältä Yhdysvaltoja kohti lentävien ballististen ohjusten varalta – mutta hyvin vähän sotilaallista kapasiteettia niiden suojaamiseksi.

Islanti on ollut Naton jäsen vuodesta 1949 asti. Maalla ei ole rannikkovartiostonsa lisäksi varsinaisia omia asevoimia, ja sen puolustus on ulkoistettu Nato-maiden ja Yhdysvaltojen kanssa tehtyihin sopimuksiin.