Ismo Alangon kesän korvalla ilmestyneen uuden albumin Minä halusin olla kuin Beethoven avausraita Suomarssi osoittautui erinomaiseksi valinnaksi myös keikkasetin – ja samalla koko tämän vuoden Työväen Musiikkitapahtuman – korkkaajaksi. Suoraviivainen, alankomaisella tavalla hypnoottisesti tajuntaan työntyvä mantramainen biisi, joka myös kuvaa hyvin Ismon uutuusalbumin muutamaan edeltäjäänsä verrattuna rokahtavampaa luonnetta.

Niin kuulijaystävälliseksi Alanko itse uuden hengentuotteensa arvioi, että tohti pistää Valkeakosken settiinsä siltä  puoli tusinaa rallia. Hyvin toimivat livenä kaikki, niin rajummat runttaukset kuin vähän seesteisemmät albumiraidat kuten Orjantappurakruunu ja Aaltoja.

Kun Ismo heitteli sekaan ja loppua kohden kiihdyttäen virstanpylväitä jo varsin pitkältä taiteilijaelämäntaipaleeltaan (kyllä, Taiteilijaelämää päätti taas setin), sai yleisö myös eniten haluamaansa. Hassisen koneen päiviltä 1980-luvun alusta kuultiin hieno Hiljaa virtaa veri ja liikkeelle pakottava Levottomat jalat, Sielun veljien katalogista Suomarssin tapaan ritualistinen Säkenöivä voima sekä jyrkkä manifesti On mulla unelma: on se vaan ilo näinä nationalistisen intoilun aikoina kuulla, kun laulaja haastaa monituhatpäistä yleisöä lainilla “mä pyyhin perseeni siniristilipulla, ja panen lsd:tä syömään Suomen leijonan…”

Valkeakoski-Jamaika all night long

Ihan ongelmaton ei sen sijaan ollut tamperelaisen reaggaeremmi Funky Kingstonin veto solisteinaan Marjo Leinonen ja Pelle Miljoona. Bändi on matkansa varrella saanut vieraileviksi solisteikseen hienon joukon kotimaisen rockin ja juurimusiikin  kärkinimiä.  Jo mainittujen lisäksi mikrofonin varressa ovat olleet muun muassa Tuomari Nurmio, Pauli Hanhiniemi, Paleface ja Sami Saari, joiden kanssa on vedetty reggeaksi ja muihin Karibian rytmeihin sovitettuja biisejä solistien omasta tuotannosta tai siitä kuulusta “suuresta suomalaisesta iskelmälaulukirjasta”.

Marjo Leinonen ja Funky Kingston reggaetunnelmissa.

Musareilla SAK-salin akustiikassa bändisoiton nyanssit ja laulajien vokaaliosuudet tuppasivat vähän puuroutumaan. Funky Kingstonin konsepti tuntui nyt sopivan heikommin Marjo Leinosen hienon omalakisen tulkintatyylin kuin Pellen biisien kanssa. Toisaalta Pellellähän tämä laji on ollut verissä jo 1970-80-luvun taitteen punk-alkuaikoinaan: sieltä kaikuna tässä setissä soi Specials-cover Viesti teille kovikset. Mainiosti kulki myös Pellen myöhemmän tuotannon ässäalbumilta Brooklyn-Dakari napattu Afrikan kuningas, ylistyslaulu genren ykköspyhimys Bob Marleylle.

Leinosen repertuaari oli kirjavampi. Siis todella kirjava: aika harvalla laulajalla riittää pokkaa lähteä vetämään perä perään jamaikalaisrytmityksin Junnu Vainion Naapurin sähköurkuja, Amy Winehousen Rehabia ja Tamara Lundin Sinun omaasi. Wow, mitä settiä, harmi vaan, että biisien ihan kaikki hienoudet eivät näissä olosuhteissa päässeet esiin.

Apollo hymyili  iltayön hehkussa

Kolmatta kertaa, niistä edellinen vain kahden vuoden takaa, Musiikkitapahtumassa esiintynyt Tuure Kilpeläinen on varsinainen täsmätykki tämänluonteisen festarin crossover-yleisölle. Tuuren ja Kaihon Karavaanin briljantinkirkkaassa soitannassa yhdistyvät hedelmällisellä tavalla maailmanmusiikki laajalla kirjolla, suomalainen iskelmätraditio ja nykypop.

Tuurella ja karavaanilla kulkee.

Lopputulos on ilmavasti keinuvaa modernia etnoiskelmää, joka näyttää toimivan kaikille. Kilpeläinen veti torstai-iltana Paperitorin päälavan äärelle komean määrän yleisöä, joka jorasi ja lauloi mukana. Ei tosin yhdessä setin kohokohdassa. Kilpeläinen ja Karavaani tekivät vuoden 2014 Käpälikkö-albumilleen jyhkeästi soivan biisin Eino Leinon Hymyilevä Apollo -klassikkorunoon. Itse en muista kuulleeni sitä livenä aiemmin, mutta voi työväki, miten upeasti se liki trooppisessa heinakuun iltayössä nyt kajahtikaan.

Minusta Ylen Ykkösen pitäisi harkita tätä versiota Uuden vuoden perinteensä jatkajaksi. Vuoden vaihtuessahan Hymyilevää Apolloa ovat radiossa vuorollaan lausuneet muun muassa sellaiset maineikkaat näyttelijät kuin Urho Somersalmi, Eeva-Kaarina Volanen, Esko Salminen ja nykyisin Ilkka Heiskanen.