Äidit jäävät edelleen vanhempainvapaalle useammin kuin isät, vaikka isyysvapaiden käyttö onkin lisääntynyt. Taustalla on nähty muun muassa perinteinen roolijako, isien pelko ura- ja palkkahaitoista ja työelämän kielteiset asenteet. Toisaalta töissä saatu tuki voi helpottaa isien vapaiden pitämistä.

Turun yliopistossa on selvitetty, millaiset työpaikan piirteet liittyivät isän kiintiövapaan käyttöön. Tutkimuksissa on käytetty Kelan ja Tilastokeskuksen koko väestön kattavia aineistoja, jotka koskevat vuosina 2009-2019 pidettyjä perhevapaita.

Tulosten mukaan isät pitivät vapaita enemmän suurissa kuin pienissä työpaikoissa.

-  Jos korkeammin koulutetut ovat vähemmistössä, he voivat esimerkiksi kokea töistä irrottautumisen vaikeaksi, jos sijaista ei löydy kovin helposti, puntaroi vanhempi erikoistutkija, dosentti Satu Helske Turun yliopistosta.

Vuodesta 1993 asti isällä on ollut itsenäinen oikeus kolmen viikon isyysvapaaseen. Vuonna 2013 isät saivat itsenäisen oikeuden kuuden viikon vanhempainvapaaseen eli isän kiintiövapaaseen, jota tuli käyttää eri aikaan äidin kanssa. Turun yliopiston tutkijat ovat tarkastelleet erityisesti tätä isäkiintiötä.

Lisäksi 158 päivän vanhempainrahan sai jakaa isän ja äidin kesken, mutta yleensä äidit käyttivät sen.

ERI ammattiryhmien osalta jossain määrin yllättävä tieto on, että ammattisotilaat pitivät huomattavan paljon isien kiintiövapaita.

Noin puolet palkansaajamiehistä, joiden lapsi syntyi 2013-2017, käytti isäkiintiöitä. Sotilailla osuus oli 69 prosenttia. Koko puolustustoimialalla, jossa työskentelee muitakin ammattiryhmiä, luku oli 74 prosenttia.

Puolustusvoimat on suuri työnantaja, ja sellaisissa isyysvapaita pidetään muita enemmän. Toimiala myös sijoittuu julkiselle sektorille, jossa isyysvapaat ovat keskimääräistä yleisempiä kuin yksityisellä puolella. Sama näkyy myös esimerkiksi terveydenhoitoalalla.

-  Suurissa työpaikoissa voi olla helpompaa löytää sijaisia kuin pienemmissä. Julkisella puolella myös tietoisuus isyysvapaista ja vakiintuneet käytännöt voivat vaikuttaa niiden suosioon, arvioi tutkijatohtori Anna Erika Hägglund Turun yliopistosta.

Koulutustaustan vaikutus näkyy muun muassa korkeakoulutetuilla insinööreillä, joista 61 prosenttia käytti isien kiintiövapaita. Vastaavasti esimerkiksi rakennusalan työntekijäammateissa olevista noin 40 prosenttia jäi isyysvapaille.

Taidealoilla työskentelevistä miehistä, kuten taiteilijoista, näyttelijöistä ja kuvataiteilijoista, noin puolet piti kiintiövapaita.

Taidealojen eroa esimerkiksi insinööreihin voisi Hägglundin mukaan selittää sillä, että insinööreillä on usein varma työtilanne, mikä antaa heille enemmän valinnanvaraa.

Isyysvapaiden suosio ei kokonaiskuvassa juuri eronnut mies- ja naisvaltaisilla työpaikoilla, kun otetaan huomioon palkka- ja koulutustaso.

TURUN yliopistossa on tutkittu myös, miten työtovereiden esimerkki vaikuttaa isien perhevapaiden käyttöön.

Kollegoiden vapaakiintiöiden käyttö lisäsi uusien isien vapaita, erityisesti ensi kertaa isiksi tulevien. Selvimmin rohkaiseva esimerkki näkyi perusasteen ja toisen asteen koulutuksen saaneilla isillä.

Korkeasti koulutetuille isille kollegan esimerkki vaikutti lähinnä silloin, kun työtoveri oli ensimmäisiä isyysvapaan pitäjiä työpaikalla.

-  Näitä tuloksia voi tulkita niin, että korkeasti koulutetut isät tekevät vapaammin, mitä haluavat. Matalammin koulutetuilla työtovereiden esimerkki on merkityksellisempi, Helske valottaa.

Työntekijäasemissa oleviin vaikuttaa nimenomaan samassa asemassa olevien kollegoiden esimerkki, eivät työpaikan korkeammin koulutettujen miesten vapaat.

Vuoden 2022 lakiuudistus näyttää kannustaneen isiä hoitamaan pieniä lapsia kotona. Sen myötä molemmat vanhemmat saivat yhtä suuren vanhempainrahapäivien kiintiön. Kelan tuoreiden tilastojen mukaan isien pitämien vapaiden pituus on lähes kaksinkertaistunut keskimäärin 78:aan päivään.

-  Kuten aiempikin tutkimus kertoo, kiintiöt saavat aikaan uuden normin isyysvapaiden käytölle, Hägglund mainitsee.

Merja Isomäki / STT