Rönni-Sällinen pitää hyvänä, että Wolt palkkaa lähettejä työsuhteeseen, mutta huomauttaa, että työsuhteen turvan ulkopuolelle on jäämässä noin 98 prosenttia yhtiön läheteistä.

Palvelualojen ammattiliitto PAM katsoo, että Woltin ja muiden alustayhtiöiden tulisi noudattaa korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöstä kaikkien lähettiensä kohdalla. KHO linjasi toukokuussa, että ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät itsenäisiä yrittäjiä.

– Ei työsuhde ole mikään valintakysymys. Jos KHO:n mukaan työsuhteisia ovat kaikki, jotka sitä työtä tekevät, niin silloin heidät pitäisi kaikki katsoa työsuhteiseksi eikä niin, että he alkavat nyt rekrytoida jotakin tämmöistä sadan hengen erikoisporukkaa, Rönni-Sällinen toteaa Demokraatille.

– Alle kahdella prosentilla Wolt-läheteistä olisi jatkossa oikeus palkalliseen sairauslomaan, ja loput sitten sairastavat palkattomasti tai tekevät töitä sairaana.

– On epäreilua, että vain pieni joukko läheteistä saa työelämän perusoikeudet ja muut joutuvat jatkamaan epävarmuudessa, lähettien ammattiosasto PAM Couriers Finlandin puheenjohtaja Papy Nkunda sanoo tiedotteessa.

WOLTIN omien selvitysten mukaan valtaosa läheteistä haluaa tehdä työnsä yrittäjinä sen tarjoamien vapauksien vuoksi. Woltin mukaan työsuhteista työtä haluaa vain ”pieni, mutta merkittävä vähemmistö”.

Annika Rönni-Sällisen mukaan Wolt on kyselyjä tehdessään jättänyt kertomatta paljon siitä, mitä työsuhteinen työ tarkoittaa – mitä kuuluu vaikkapa työntekijän työsuhdeturvaan ja irtisanomissuojaan.

– Ei näillä läheteillä, jotka pääsääntöisesti ovat maahanmuuttajataustaisia, ole käsitystä siitä, mitä yrittäjänä tehty työ on verrattuna työntekijänä tehtävään työhön. He eivät tiedä, minkä välillä he mukamas valitsevat.

Juridinen näkökulma asiaan on Rönni-Sällisen mukaan yksinkertainen: halulla ei ole varsinaisesti mitään merkitystä.

– Jos työsuhteen tunnusmerkistöt täyttyvät, kyseessä on työsuhde. Ei sitä voi valita pois. Yhtä vähän kuin voisit työsopimuksella sopia tekeväsi alipalkattua työtä, koska haluaisit tehdä pienemmällä palkalla – yhtä vähän voit sopia tekeväsi työtä ilman työsuhdetta, jos kyseessä on työsuhde.

WOLTIN Pohjoismaiden yhteiskuntasuhteiden johtaja Olli Koski toivoi Demokraatin haastattelussa, että yhtiö voisi PAMin kanssa pohtia kummankin työnteon mallin pelisääntöjä.

– Paras mahdollinen tilanne olisi saavuttaa yhteisymmärrystä niin, että neuvottelisimme sekä työsuhteessa olevien lähettien työehdoista että periaatteista yrittäjäasemassa olevia lähettejä koskien. Mutta ehkä me aloitamme työehtosopimusneuvotteluilla, Koski sanoi.

Rönni-Sällinen ei näe, että yrittäjäasemassa olevien työntekijöiden pelisäännöistä voitaisiin keskustella, ellei sitten ole aivan aidosti kyse yrittäjäasemassa olevista ihmisistä.

– Ei meillä ainakaan ole sellaisesta tietoa, että siellä olisi aidosti jotenkin kaksi tällaista erilaista kategoriaa tehdä sitä työtä – aivan erilaisilla vapauksilla ja oikeuksilla. Että siellä olisi aidosti joku yrittäjävapauteen perustuva porukka, Rönni-Sällinen sanoo.

Samaa sanoo PAMin sopimuspäällikkö Juha Ojala. Työehtosopimuksesta voidaan neuvotella, muusta ei.

– Olemme valmiita neuvotteluihin, jos yhtiöllä on aitoa halua parantaa työntekijöidensä toimeentuloa ja turvaa. KHO:n päätöksen jälkeen on kuitenkin päivänselvää, että ainoa vaihtoehto pöydällä on työsuhteisten lähettien työehtosopimus. Emme liittona lähde tekemään sopimuksia, jotka ovat ristiriidassa KHO:n päätösten kanssa, Ojala linjaa tiedotteessa.

PAM ja PAM Couriers Finland neuvottelivat Woltin kanssa yli vuoden ajan lähettien työehdoista vuosina 2023-2024. PAM keskeytti neuvottelut, koska Woltin esittämä korvaustaso ei olisi liiton mukaan aidosti parantanut lähettien asemaa.

Woltin Pohjois-Euroopan operatiivinen johtaja Joel Järvinen kuvaa poikkeukselliseksi työsuhdetta, jossa on täydellinen työaika-autonomia. Lähetit saisivat itse päättää, milloin tekevät työtä. Tässä yhtälössä Järvinen näkee monia avoimia kysymyksiä – esimerkiksi sairausajan palkasta ja vuosilomakorvauksista – jotka vaativat vastauksia.

Nähdäänkö PAMissa, että ratkaisuja löytyy?

– Siihen on vaikea ottaa kantaa, kun neuvotteluja ei ole edes aloitettu. Varmasti on paljon sellaisia asioita, joita pitäisi selvittää ja neuvotella. Olemme valmiita tietysti asioista keskustelemaan, Annika Rönni-Sällinen sanoo.

Rönni-Sällinen nostaa esiin myös Woltin mainitsemat palkkaussummat. Woltin mukaan korvausta maksetaan suoriteperusteisesti eli tehdyistä kuljetuksista. Lähettien keskimääräiset ansiot ovat Woltin mukaan noin 14 euroa tunnissa siltä ajalta, kun he tekevät kuljetuksia.

– Hehän puhuvat aktiiviajan tuntipalkasta, joka on ihan eri asia kuin miten yleensä työsuhteessa maksetaan palkkaa. Työhön kuuluu, että he odottavat tilauksia, ovat työnantajan käytettävissä ja ovat jossakin valmiina lähtöön, Rönni-Sällinen muistuttaa.

– Jos on ajatus, että Wolt maksaa palkkaa pelkästään siltä ajalta, kun he kuljettavat tilauksia, niin onhan se vähän erikoinen tilanne ja antaa väärän kuvan kokonaisansioista. Ja kuuluuhan työpäiviin yleensä jotain taukoja ja muutakin.