Suuri osa AfD:n äänestäjistä ei välttämättä edes kannata puolueen tavoitteita, mutta äänestävät puoluetta, koska ovat pettyneet muihin puolueihin. Pettyneitä Saksan idässä riittää. Saksan talous, väestö ja ihmisten mahdollisuudet ovat kasvaneet rajusti vuoden 1989 jälleenyhdistymisen jälkeen, mutta menestys on jättänyt saapumatta itäisen Saksan maaseudulle ja pikkukaupunkeihin.

Samalla kun koko Saksan väestö on kasvanut jälleenyhdistymisen jälkeen noin 15 prosenttia, Thüringenin osavaltion väestö on pienentynyt noin 20 prosenttia. Nuoret ovat muuttaneet Länsi-Saksan suurkaupunkeihin, jossa työtä, toimeentuloa ja tulevaisuudenuskoa on ollut yllin kyllin.

Jos nuoret ja koulutusta haluavat ovat pysyneet osavaltiossa, he ovat muuttaneet osavaltion pääkaupunkiin Erfurtiin. Sen väkiluku on kasvanut osavaltion tyhjentymisestä huolimatta – eikä siellä äänestetä AfD:tä vaan esimerkiksi viime europarlamenttivaaleissa kristillisdemokraatit saivat suurimman äänipotin.

– Meidän on tehtävä kaikkemme varmistaaksemme, että ne, jotka eivät voi eivätkä saa jäädä Saksaan, palautetaan ja karkotetaan, sanoi Scholz käydessään Solingenissa terrori-iskun tapahtumapaikalla – mutta juuri niin hän on luvannut aikaisemminkin ilman että asiat olisivat juuri muuttuneet.

Scholzin riitaisassa hallituksessa liberaalit ovat jatkuvasti estäneet sosialidemokraattien ja vihreiden vaatimat uudistukset talouden elvyttämisestä ja sosiaalidemokraatit ovat estäneet liberaalien vaatimukset sosiaaliturvan leikkauksista.

MYÖS oppositiopuolue kristillisdemokraateilla on uskottavuusongelma. Heidän johtajansa Friedrich Merz arvosteli voimakkaasti Solingenin hyökkäyksen jälkeen Scholzin toimimattomuutta ja vaati pakolaispolitiikassa tekoja, joita Saksa ei voi tehdä kansainvälisten sopimuksen ja EU:n takia – mutta Stern-lehden teettämän kyselyn mukaan kolme saksalaista viidestä uskoo, että kristillisdemokraattien johtama hallitus ei pärjäisi yhtään nykyistä epäsuosittua hallitusta paremmin.

Puolet saksalaisista ei haluaisi niin Scholzia kuin Merziäkään liittokansleriksi.

NYT AfD:n vaalitilaisuuksissa äänestäjät puhkumaan turhautumista asioihin, joilla ei välttämättä ole kovinkaan paljon tekemistä osavaltioille kuuluvien asioiden kanssa. Kyse ei ole vain turvapaikanhakijoiden tulon vastustamisesta.

AfD:n vaalitilaisuuksissa on usein innostunut tunnelma, kun AfD:n liittopäiväedustajien ryhmän puheenjohtaja Tino Chrupalla innostaa vaalitilaisuuksiin osallistuneita ihmisiä hurmioon jälleen kerran lauseillaan ”haluamme jälleen kaasua Venäjältä” ja ”asetoimitukset Ukrainaan on lopetettava”.

VAALIKENTILLÄ ihmisiä raivostuttaa se, että Berliinin herrat ovat vaatineet väkeä vaihtamaan kaasulämmittimet ilmalämpöpumppuihin seuraavan remontin yhteydessä. Väki haukkuu saksalaista mediaa, hintojen nousua ja menneitä koronarajoituksia. AfD:n tilaisuudet puhkuvat tunnetta, eikä faktojen läpikäymiseen useilla riitä energiaa.

Myös AfD:n sisällä jäsenet itäisissä osavaltioissa edustavat puolueen oikeaa laitaa. Perustuslain suojeluviranomaiset eli Saksat sisäiset tiedustelupalvelut ovat virallisesti määritelleet sekä Thüringenin että Saksin AfD-järjestöjä äärioikeistolaisiksi ja oikeus on tuominnut Thüringenin AfD-johtajan Björn Höcken natsisloganin käyttämisestä puolueen tilaisuudessa.

AfD käy toistuvasti oikeutta perustuslakiviranomaisen määrittelyjä vastaan, mutta yleensä oikeus vain vahvistaa viranomaisten tehneen oikeat johtopäätökset.

Äärioikeistolaiseksi määrittely tarkoittaa, että viranomaiset voivat alkaa vakoilla järjestöä tiiviisti. Viranomainen voi esimerkiksi rekrytoida ilmiantajia puolueen sisältä. Se voi myös tarkkailla henkilöitä tietyissä tapauksissa jopa puheluita kuuntelemalla.

Jos Höcke pääsisi Thüringenissä valtaan, hän ilmoituksensa mukaan lopettaisi rahoituksen demokratian tukemiselle ja syrjinnän ja äärioikeistolaisuuden torjunnan rahoituksen. Höcke lopettaisi osavaltiossa ilmastonsuojelun rahat ja supistaisi paikallisen yleisradioyhtiön kymmenesosaan nykyisestä.

HÖCKE alkaisi myös tehdä kaikkensa jarruttaakseen liittovaltion pakolaispolitiikkaa sekä lopettaisi äärioikeistolaisten tutkinnan osavaltiossa.

AfD hyödyntää eri tavoin kampanjoissaan kolme henkeä vaatinutta iskua, joka teki 26-vuotias syyrilaistaustainen mies Solingenin kaupunkifestivaaliella reilu viikko sitten.

AfD:n liittopäiväryhmän toinen puheenjohtaja Alice Weiden jakoi nopeasti iskun jälkeen X:ssä videon, jossa hän sanoo: ”Maahanmuuttajien saksalaisiin kohdistamasta väkivallasta on tullut kauhea uusi normaali.” Hän ilmoitti, että heti kun AfD on hallituksessa, ”näitä ihmisiä (…) ei päästetä maahamme ensinkään”.

Myöhemmin syyskuussa osavaltiovaalit järjestetään Berliiniä ympäröivässä Brandenburgin osavaltiossa. Siellä AfD on jättämässä osavaltioparlamentille virallisen vaatimuslistan siitä, miten Solingenin terrori-iskuihin tulisi vastata. Esityksessä vaaditaan muun muassa sitä, että turvapaikanhakijoilta, turvapaikan saaneilta ja ukrainalaisilta sotapakolaisilta kielletään osallistuminen julkisiin tilaisuuksiin.

Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja.