Yleisradioyhtiön nimekkäiden, vasemmalle kallellaan olevien toimittajien joukkopako kilpaileville kanaville. Epäilyt hallitukselle epämieluisten uutisaiheiden sensuroimisesta. Yrityskaupat, joiden myötä maan toiseksi suurin uutistoimisto siirtyisi hallituspuolueen käsiin.

Euroopan komission rahoittama Media Freedom Rapid Response -projekti arvioi vastikään tilanteen niin kiireelliseksi, että se aikaisti syksyksi Italiaan suunnitellun tarkastuskäyntinsä toukokuulle.

-  Olimme pettyneitä, sillä emme onnistuneet tapaamaan yhtäkään hallituksen edustajaa, MFRR:n edustaja Sielke Kelner sanoi kaksipäiväisen vierailun aikana järjestetyssä lehdistötilaisuudessa Roomassa toukokuussa.

MFRR:N tarkastuskäyntiä edelsi Italian yleisradioyhtiön toimittajien lakko, jonka tavoitteena oli protestoida hallituksen yrityksiä muuttaa Italian yleisradioyhtiö Rai omaksi äänitorvekseen. Lakkopäivänä Roomassa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa useat toimittajat kertoivat kokemastaan painostuksesta ja hallitukselle epämieluisten uutisten sensuroinnista.

Samaan aikaan pientä vähemmistöä ja useita toimitusten esihenkilöitä edustava Unirai-ammattiliitto onnistui osin vesittämään lakon ajamalla uutislähetykset vajaamiehityksellä.

-  Rain politisointi on aina ollut ongelma, mutta nyt siinä on noustu uudelle tasolle, EFJ:n johtaja Renate Schroeder sanoi.

SANANVAPAUSJÄRJESTÖ Article 19:n edustajana MFRR:n vierailulla mukana ollut David Diaz-Jogeix sanoi olevansa pettynyt Italian mediaa säätelevän Agcomin päätökseen olla kunnioittamatta vaaleihin liittyvää tasapuolisuusperiaatetta.

Agcom hyväksyi europarlamenttivaalien alla sääntömuutokset, jotka käytännössä antavat hallituspuolueille muita enemmän lähetysaikaa.

-  Agcom esittää olevansa itsenäinen auktoriteetti, mutta samaan aikaan se ei kykene noudattamaan EU:n, Euroopan neuvoston ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön perusperiaatteita, Diaz-Jogeix totesi..

ITALIAN sijoitus Toimittajat ilman rajoja -järjestön tuoreimmassa lehdistönvapausindeksissä putosi viisi pykälää sijalle 46. Sijoitusta painoi alas muun muassa maan toiseksi suurimman uutistoimiston AGIn mahdollinen myyminen hallituksessa istuvan Lega-puolueen parlamenttiedustajalle, useita sanomalehtiä omistavalle Antonio Angeluccille.

AGIn toimittajat ovat lakkoilleet ja osoittaneet mieltään myyntiä vastaan, sillä myynnin pelätään vaarantavan uutistoimiston poliittisen riippumattomuuden. Italian journalistiliiton FNSI:n puheenjohtajan Vittorio Di Trapanin mukaan maan tilanne alkaa lähestyä Viktor Orbanin johtamaa Unkaria.

-  Kyse ei ole vain lehdistönvapaudesta, toimittajista tai Italiasta. Kyse on siitä, että EU:n perustajajäseniin kuuluvassa maassa on meneillään hyökkäys perustuslaillisia oikeuksia vastaan.

LEHDISTÖNVAPAUS on useassa EU-maassa lähellä murtumispistettä, kansalaisjärjestö Civil Liberties Union for Europen tuoreessa raportissa kerrotaan. Useassa Euroopan maassa lehdistönvapauden heikentyminen kulkee käsi kädessä oikeusvaltioperiaatteen heikentymisen kanssa.

Raportissa listattuja ongelmia ovat esimerkiksi mediaomistuksen keskittyminen harvojen toimijoiden haltuun, yleisön alhainen luottamus mediaan, vihapuhe ja journalistisen tiedonhankinnan vaikeuttaminen. Erityisesti yleisradioyhtiöihin kohdistui vuonna 2023 poliittista ja taloudellista painetta.

Journalistit ympäri Euroopan joutuivat edelleen painostuksen, valvonnan, fyysisten hyökkäysten ja pidätysten kohteeksi. Lisäksi toimittajiin kohdistui aikaa ja resursseja vieviä oikeusjuttuja, jotka toimivat samalla pelotteena. Tällaisia kanteita käytettiin yleisesti esimerkiksi Italiassa.

-  Eurooppalaisessa demokratiassa pääministeri ei vastaa kritiikkiin pelottelemalla Roberto Savianon kaltaisia kirjailijoita tai Domani-lehteä oikeusjutulla, Diaz-Jogeix huomautti Italian viimeaikaisiin oikeustapauksiin viitaten.

Gomorra-kirjallaan kuuluisuuteen noussut Saviano tuomittiin viime vuonna kunnianloukkauksesta, koska hän oli kutsunut Melonia ja Italian silloista sisäministeriä Matteo Salvinia tv-ohjelmassa huoranpenikoiksi. Sekä Saviano että Meloni ovat valittaneet tuomiosta.

EU PYRKII suitsimaan toimittajiin kohdistuvia perusteettomia oikeustoimia uusien sääntöjen avulla. Säännöt aiheettomien häirintäkanteiden torjumisesta tulivat voimaan toukokuussa, ja jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa tuoda ne kansalliseen lainsäädäntöönsä.

Aiheettoman häirintäkanteen kohteena olevat, yleistä etua ajavat ihmiset tai järjestöt voivat uusien sääntöjen mukaan esimerkiksi pyytää tapauksensa hylkäämistä varhaisessa vaiheessa. Lisäksi kanteita nostavat voidaan määrätä vastaamaan menettelyn kustannuksista.

Lisäksi Euroopan parlamentissa hyväksyttiin maaliskuussa eurooppalainen medianvapaussäädös, jonka avulla pyritään ehkäisemään poliittista puuttumista toimitukselliseen sisältöön.

Se sisältää muun muassa vaatimuksia median moninaisuuden arvioinnista alan yrityskauppojen yhteydessä ja toimenpiteitä, joilla pyritään suojelemaan toimittajia ja heidän lähteitään. Säädöksen vaatimukset tulevat voimaan elokuussa 2025.