Salvini veti torstaina pois tukensa hallitukselta ja vaati uusia vaaleja. Närkästynyt pääministeri Giuseppe Conte luki Salvinille madonluvut ja ilmoitti, ettei tämä voi sanella, miten poliittinen kriisi etenee.

Uutistoimisto AFP:n mukaan ennenaikaiset vaalit saattaisivat hyödyttää Salvinia ja hänen laitaoikeistolaista Lega-puoluettaan, sillä mielipidemittauksissa se on menestynyt hyvin.

Avustajan matkat Moskovaan

Buzzfeedin mukaan neuvotteluissa oli esillä mahdollisuus venäläisen öljyrahan kierrättämisestä laittomasti vaalirahaksi Legalle. Tapaamisessa mukana ollut asianajaja Gianluca Merenda on sanonut, ettei hän ole koskaan neuvotellut puoluerahoituksesta, kertoo BBC.

Salvini itse ei osallistunut tapaamiseen, mutta oli samaan aikaan Moskovassa. Hän on kiistänyt puolueensa saaneen koskaan venäläistä rahaa.

”Äärioikeisto tai äärivasemmisto, aivan sama”

Salvini on näyttäytynyt Venäjän presidentin Vladimir Putinin läheisenä ystävänä ja uskollisena tukijana. Hän on muun muassa puolustanut vuonna 2014 tapahtunutta Krimin liittämistä Venäjään ja vaatinut Venäjälle asetettujen pakotteiden purkamista.

Monella muullakin Euroopan äärioikeistolaisella puolueella on läheiset suhteet Venäjään. Vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista tyrmää kuitenkin väitteen, että Venäjä olisi kiinnostunut vain eurooppalaisista laitaoikeiston puolueista. Hänen mukaansa Venäjälle on aivan sama, onko kyse äärioikeistosta tai äärivasemmistosta.

– Kremliä on motivoinut vuoden 2014 jälkeen kaikkien niiden poliittisten voimien hyväksikäyttäminen tai niistä hyötyminen, joiden kautta Kreml voi katsoa heikentävänsä EU:n yhtenäisyyttä, Lassila sanoo.

Kremlin ulkopolitiikan työkalupakin osa

Vladimir Putinin politiikkaa hallitsee Lassilan mukaan aatteellinen opportunismi, eli käytetään hyväksi kaikkea, mikä palvelee Venäjän suurvaltaintressejä. Tämä näkyy myös Venäjän omassa politiikassa.

– Heilahtelut ovat olleet aikamoisia. Haetaan partneriutta, mutta jossain toisessa yhteydessä ollaan valmiita hyvin voimakkaaseen vastakkainasetteluun ja viholliskuvien rakenteluun.

Lassila sanoo, että muutos neuvostoaikaan on selvä. Tuolloin Neuvostoliitolla oli hyvin yhtenäinen ideologinen vihollinen eli kapitalistinen länsi. Nyt tämä on hänen mukaansa täysin pois, vaikka ehkä maailmankuvassa ja uhkakuvien rakentamisessa on neuvostoajan jatkuvuutta.

Eurooppalaisen äärioikeiston ja Kremlin linkki on Lassilan mukaan puhtaasti osa Kremlin ulkopolitiikan työkalupakkia, jossa äärioikeistosta on muodostunut voimakas valtarakenteita vastustava liike.

– Mutta jos äärivasemmisto olisi samassa asetelmassa, sitä voitaisiin aivan hyvin käyttää myös. Ei olla rakentamassa mitään konservatiivista internationaalia, hän sanoo.

STT–EEVA NIKKILÄ-KIIPULA