Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Itävallassa laitaoikeisto saa yrittää hallituksen muodostamista: konservatiivit voivat tulla apupuolueeksi

Lehtikuva / AFP
Liittopresidentti Alexander van der Bellen antaa Vapauspuolueen Herbert Kickl'le (oik.) tilaisuuden hallitusvastuuseen.

Itävallan liittopresidentti Alexander van der Bellen antoi maanantaina laitaoikeistolaisen vapauspuolueen (FPÖ) johtajalle Herbert Kicklille tehtäväksi hallituksen muodostamisen.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun FPÖ saa johtaa hallitusneuvotteluja, vaikka se on kuulunut Itävallan hallitukseen useita kertoja vuodesta 2000 lähtien.

Vapauspuolue nousi syyskuun vaaleissa parlamentin suurimmaksi puolueeksi.

Liittopresidentti sanoi, että Kickl uskoo löytävänsä ratkaisuja hallitusneuvotteluihin ja että tämä haluaa ottaa vastuun asiasta.

Aiemmin liittopresidentti oli ilmaissut suhtautuvansa varauksellisesti Kickliin, joka nousi vapauspuolueen johtoon vuonna 2021. Hänet tunnetaan vihamielisestä retoriikasta, ja hän on muun muassa kutsunut van der Belleniä ”seniiliksi muumioksi”.

Van der Bellen pyysi alun perin lokakuussa konservatiivisen kansanpuolueen silloista johtajaa Karl Nehammeria aloittamaan hallitusneuvottelut, vaikka tämän puolue jäi vaaleissa toiseksi suurimmaksi.

Nehammer kertoi lauantaina eroavansa sekä liittokanslerin että puoluejohtajan tehtävistä hallitusneuvotteluiden kariuduttua sosiaalidemokraattien kanssa.

Lisää aiheesta

Itävaltalaismedioiden ORF:n ja Die Pressen mukaan kansanpuolueen uusi väliaikainen puheenjohtaja Christian Stocker on kertonut olevansa valmis hallitusneuvotteluihin vapauspuolueen kanssa.

AIEMMIN päähallituspuolueena toiminut kansanpuolue menetti syyskuun vaaleissa hallituskumppaninsa vihreiden kanssa yhteensä 30 paikkaa ja enemmistöaseman parlamentin alahuoneessa.

Vapauspuolue sai yhteensä 57 paikkaa 183-paikkaisesta kansallisneuvostosta. Toiseksi suurin oli kansanpuolue 51 paikalla ja kolmanneksi suurin sosiaalidemokraatit 41 paikalla. Enemmistöhallituksen muodostamiseen tarvitaan siis vähintään kahta kolmesta suurimmasta puolueesta.

Entisten itävaltalaisnatsien 1950-luvulla perustama vapauspuolue on suhtautunut kriittisesti Ukrainan tukemiseen ja melko myönteisesti Venäjään.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE