Ulkopolitiikassa presidentillä on enemmän itsenäistä valtaa, ja Halonen toivottaakin Yhdysvallat Joe Bidenin johdolla “hyvin tervetulleeksi” takaisin kansainväliseen sääntöpohjaiseen yhteistyöhön muun muassa YK:n ja sen erityisjärjestöjen piirissä.

Odotettavissa tosin on, että uuden presidentin huomio pysyy ainakin aluksi paljon kotimaan asioissa.

– Semmoinen hyvä tuki kotikentältä antaa kuitenkin aina uskottavuutta myös kansainvälisissä neuvotteluissa, Halonen muistuttaa STT:n haastattelussa.

– Olen onnitellut amerikkalaisia ystäviäni sanomalla, että ‘happy days are here again’, Halonen naurahtaa.

Kamala Harrisin valintaa Yhdysvaltojen ensimmäiseksi naispuoliseksi varapresidentiksi Halonen pitää merkittävänä askeleena. Nyt pitäisi hänen mukaansa vain pitää huolta siitä, että muutoksessa päästään alkua pidemmälle.

Senaattori Harrisin kiitospuheen lupausta, ettei hän jää viimeiseksi naiseksi varapresidenttinä, Halonen pitää erinomaisena asenteena.

– One is not enough (yksi ei ole tarpeeksi). Pitää aina katsoa, että tulisi seuraajia, ja tässä mielessä hänellä (Harrisilla) on erinomainen avainpaikka, Halonen sanoo.

Hän muistuttaa itse aloittaneensa “neljännesvuosisata sitten” (1995) Suomen ensimmäisenä – ja toistaiseksi ainoana – naisena ulkoministerin virassa.

Presidentti Halonen tapasi Venäjälle matkalla olleen Yhdysvaltojen silloisen varapresidentin Joe Bidenin Helsingissä vuonna 2011.

– Käsittääkseni pääasiallinen syy, miksi he pysähtyivät Suomessa oli se, että Biden kävi kanssani aika pitkän keskustelun koskien Venäjää, Halonen muistelee.

Varapresidentti oli kuitenkin ottanut Suomeen mukaansa myös vaimonsa Jillin ja tuolloin 12-vuotiaan pojantyttärensä Finneganin, ja syy oli selvä.

– Bidenin perhe halusi käydä maassa, jossa on paitsi naispresidentti, myös nainen (Mari Kiviniemi) pääministerinä, Halonen kertoo.

Kun tapaamispäiväksi vielä sattumalta osui kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta, riitti Helsingissä Halosen mukaan myös puhetta tasa-arvosta. Halosen mukaan Biden on aika hyvin jatkanut myöhemmin samalla linjalla, mitä tuolloin oli keskusteltu muun muassa pohjoismaisesta yhteiskuntamallista.

Haloselle jäi Bidenista “myönteisellä tavalla” perinteisen ja kokeneen amerikkalaisen poliitikon vaikutelma.

– Hän tunsi asiat erittäin hyvin, oli tehnyt kotiläksynsä ja osasi myös Suomen, Halonen sanoo.

Halosen sunnuntaina Bidenille ja Harrisille lähettämässä onnittelutviitissä oli mukana kuva vajaan kymmenen vuoden takaisesta kohtaamisesta Helsingissä.

Presidentinvaalien tuloksen varmistuminen kesti Yhdysvalloissa päiviä, eikä republikaanien ehdokkaana ollut presidentti Donald Trump ole toistaiseksi tunnustanut tappiotaan.

Tapahtumia seurannut Halonen sanoo odottavansa parin seuraavan kuukauden aikana tapahtuvaa vallanvaihtoa “vähemmän huolestuneena” kuin vielä jokin aika sitten. Käytännön toimet vallan siirtämiseksi uudelle hallinnolle kun näyttävät kuitenkin askel askeleelta etenevän.

– Se jää sitten lähinnä presidentti Trumpin omaksi ongelmaksi, että miten hän poistuu näyttämöltä, Halosen sanoo.

Trumpin oman tulevan toiminnan kannalta olisi Halosen mukaan toivottavaa, että lähipiirin taivuttelut vallasta luopumiseksi tuottaisivat tulosta.

– On nimittäin eri asia olla hyvä taistelija kuin huono häviäjä, hän tiivistää.

Trumpilta vaikuttaa nyt poikkeuksellisesti jäävän toteuttamatta juuri se asia, josta Suomessa voitaisiin Halosen mukaan ehkä ottaa oppia Yhdysvalloista – nimittäin hävinneen ehdokkaan puhe, jossa tämä paitsi myöntää tappionsa, myös kehottaa kaikkia tukemaan yhdessä hänen kanssaan maalle valittua uutta johtajaa.

– Se on kaunis perinne, ei pelkkä toteamus (vaalituloksesta), Halonen sanoo ja viittaa republikaanien edesmenneen presidenttiehdokkaan John McCainin kuuluisaan puheeseen vuonna 2008.

Halonen viestittää, että tällainen puheenvuoro auttaa vaalin voittajaa maansa edustamisessa ja pyrkimyksessä olla koko kansan presidentti.

STT–Niilo Simojoki