– Valtiovarainministeriön ja tutkimuslaitosten arviot kestävyysvajeesta ovat samansuuntaisia: niissä kaikissa ennakoidaan merkittävää, jopa kymmenen miljardin euron suuruista tasapainotustarvetta valtiontalouteen tuleville vuosille, Kiander kirjoittaa.

Hän huomauttaa, että monista syistä aiheutuneen julkisten menojen kasvun ohella valtiontalouden tilaan vaikuttaa myös verotulojen kehitys.

– Suomi on perinteisesti ollut korkean verotuksen maa. Vielä vuonna 2016 kokonaisveroasteemme eli kaikkien verotulojen suhde kokonaistuotannon arvoon oli 44 prosenttia ja lähellä pohjoismaisten verrokkimaiden tasoa. Tämän jälkeen kokonaisveroasteemme on kuitenkin alentunut.

– Jos veroasteemme olisi pysynyt koko ajan vuoden 2016 tasolla eli 44 prosentissa, julkisen talouden tulot olisivat tänä vuonna noin 8 miljardia euroa suuremmat kuin niiden arvioidaan olevan. Tällöin valtiontalous voisi olla lähellä tasapainoa ja julkinen talous kokonaisuudessaan jopa ylijäämäinen. Veroasteen laskulla on siten ollut varsin huomattava vaikutus valtiontalouteen, hän toteaa.

Vaikka kokonaisveroasteen tähän mennessä toteutunut ja edelleen jatkuvaksi ennakoitu lasku on suuruudeltaan merkittävä, ei siitä ole Kianderin mukaan juuri keskusteltu.

– Tämä voi johtua siitä, että veroasteen laskun taustalla ei ole mitään yksittäistä syytä eikä mikään puolue ole sitä tavoitellut. Veroasteen lasku on tapahtunut osin huomaamatta ja sen taustalla on monia tekijöitä.

Kianderin mukaan merkittävin veroastetta alentanut tekijä on ollut työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen lasku. Tämä on ollut seurausta vuoden 2016 kilpailukykysopimuksessa sovituista työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen osittaisesta siirrosta palkansaajien maksettavaksi. Palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen nousu puolestaan vähensi verotettavaa tuloa ja pienensi siten tuloverokertymää.

Toinen merkittävä muutos on ollut valmisteverotuottojen lasku. Käynnissä oleva siirtymä sähköautoihin on jo laskenut niin autoveron kuin polttoaineverojenkin tuottoja. Julkisen talouden kestävyyslaskelmissa oletetaan valmisteverotuottojen alenevan myös jatkossa. Lisäksi tällä hetkellä on voimassa väliaikaisia arvonlisäveroalennuksia.

– Koska tarve julkisen talouden vahvistamiseen on suuri, joudutaan ratkaisuja menosäästöjen ohella hakemaan myös verotulojen kasvusta. Korotuspaineita tulee todennäköisesti kohdistumaan erilaisiin kulutukseen kohdistuviin haittaveroihin, Kiander päättää kirjoituksensa.