– Ilmoitin, että jatkamiseni on mahdollista vain, jos minulla on hallituksen täysi tuki.

“Hallitus painottaa edelleen, että luotettava, faktapohjainen ja riippumaton journalismi on Ylen toiminnan kulmakivi. Vastaavilla toimittajilla on tämän tehtävän toteuttamisessa hallituksen luottamus”, hallitus tiedotti pitkähkön kokouksensa jälkeen.

Jääskeläinen oli pistänyt oman luottamuksensa vaakalaudalle ja tämän lisäksi yhdessä kolmen päällikkötoimittajan kanssa hän pyysi hallitusta arvioimaan myös heidän ja käytännössä siis Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan journalistisen linjan pitävyyden.

Vaikka Jääskeläinen ei asiaa itse sano, hänen kommentistaan on esiinnostettavissa linja- tai vähintään painotusero suhteessa Mäenpään raporttiin, jossa painotettiin rohkeaa otetta journalismiin.

Mäenpää katsoi, että Ylessä on ylikorostettu mahdollista rikosoikeudellista vastuuta ja penäsi enemmän journalistisen vastuun korostamista. Mäenpää katsoo siis, että Ylessä on ollut pelokkuutta vallan vahtikoirana toimimisessa.

– On päässyt muodostumaan maan tavaksi, että Yleen voidaan vaikuttaa, erityisesti poliittisella puolella, Mäenpään vakava viesti kuului Helsingin Sanomien mukaan.

Ylen ympärillä on jo pitkään vellonut kohu. Maaliskuussa Julkisen sanan neuvosto JSN lätkäisi Ylelle langettavan tiukan äänestyspäätöksen jälkeen. Se katsoi, että päätoimittaja Jääskeläinen oli luovuttanut päätäntävaltaa journalistisesta sisällöstä ulkopuoliselle eli pääministeri Sipilälle (kesk.) niin kutsutussa Terrafame-uutisoinnissa.

Myös Mäenpää katsoo, että tässä yhteydessä johtaminen mukautui ulkoiseen vaikuttamiseen, mikä taasen vaikuttaa negatiivisesti Ylen riippumattomuuteen.

Eilen julkaistiin Ylegate-kirja (Barrikadi), jossa toimittaja Jussi Eronen, Jarno Liski ja Salla Vuorikoski suomivat ankarasti Ylen johtoa ja etenkin Atte Jääskeläistä. Kaikki kirjoittajat katsovat, että Jääskeläisen ja Ylen toimitusjohtajan Lauri Kivisen olisi erottava. He näkevät, että luottamus ei voi muuten palautua.

Heidän mukaansa Ylessä suitsitaan toimittajia ja uhkaillaan muun muassa varoituksilla, kun pitäisi käsitellä poliitikkojen sidonnaisuuksia. Kirjassaan he tuovat esiin esimerkkejä asiasta. Atte Jääskeläisen he katsovat olevan johtajana itsevaltainen. Kyse on käytännössä siitä, että he näkevät Ylessä harjoitettavan sensuuria. Journalistinen kulttuuri on kaukana toivottavasta.

Jääskeläinen kuittaa kirjan kirjoittajien henkilökohtaiseksi kuvaukseksi heidän omasta ajattelustaan.

– En minä siihen suhtaudu mitenkään muutoin kuin ihmettelen, että vaaditaan Yleltä riippumattomuutta ja halutaan pitää huolta siitä, että journalistista päätösvaltaa ei luovuteta toimituksen ulkopuolelle ja samaan hengenvetoon vaaditaan toimituksen ulkopuolelta johdon erottamista. Siinä on käsitteellinen ristiriita, hän sanoo.

Atte Jääskeläinen ei allekirjoita alistuneensa poliittisen painostukseen.

– Olen aina tehnyt päätökset itsenäisesti. Se ei tarkoita sitä, että en olisi ollut keskusteluissa poiittikkojen kanssa tai että he eivät olisi yrittäneet vaikuttaa. Jokainen joka on tehnyt politiikan toimittajan työtä tai ollut merkittävissä journalistisissa tehtävissä tietää, että journalismi on myös vuorovaikutusta poliitikkojen kanssa, Jääskeläinen sanoo.

Hänen mielestään on vaara, että normaali vuorovaikutus leimataan journalistiseen sisältöön vaikuttamiseksi.

– En pidä sellaista tulevaisuutta toivottavana, jossa Yle ei keskustele poliitikkojen kanssa. Ylelle pitää saada huomauttaa virheistä, epäreilusta kohtelusta ja Ylelle pitää myös saada osoittaa mieltä, tämä koskee kaikkia suomalaisia.

Jääskeläinen kiistää myös sen, että keskustelu poliitikkojen kanssa Ylen rahoituksesta olisi liittynyt yksittäisiin juttuihin tai ollut vaikuttamassa journalistisiin linjanvetoihin.

– En sen sijaan koe moraalisista arveluttavaksi, että olen perustellut laajasti suomalaisille poliitikoille, miten Ylen journalismia kannattaa rahoittaa. Ylen journalismi on suomalaisille tärkeää ja journalismin luotettavuus on erityisen arvokas tällä hetkellä muun muassa valeuutisten aikakaudella. Tätä olen poliitiikoille selventänyt.

Sen Jääskeläinen myöntää, että mikäli kuohunta Ylen ympärillä jatkuu, se pahentaa tilannetta ja heikentää Ylen luotettavuutta suomalaisten silmissä.

– Toistaiseksi meidän luottamusmittauksissa on nähty vain pieni notkahdus, samansuuruinen kuin muilla tiedotusvälineillä. Kun mitataan meidän arvoamme tai kiinnostavuutta, on jopa nousua. Viime päivien kohun aikana kansalaispalaute, jota olen saanut, on ollut enimmäkseen positiivista ja tukevaa, hän sanoo.

Aikanaan Ylellä työskenteli nykyinen Seuran toimituspäällikkö Ari Korvola. Hän oli keskeisesti tekemässä pääministeri Matti Vanhaseen (kesk.) liittynyttä niin kutsuttua lautakasa-uutisointia ja sai asiassa varoituksenkin. Tapauksen ympärille kehittyi melkoinen julkinen kalabaliikki. Korvola lähti Ylestä.

Ari Korvola.

2010-luvun taitteessa julkisuudessa pyörinyt tapaus nousee jälleen Ylegate-kirjassa pintaan yhtenä kirjan tekijöiden esimerkkinä siitä, miten Ylessä varotaan käsittelemästä poliitikkoja.

– Minä tajusin siinä, että ei semmoista tutkivaa journalismia pysty tekemään, jos ei ole johdon aivan 110 prosenttinen tuki, minkä tämän kirjan (Ylegate) tekijätkin nyt tajusivat, Korvola muisteli Demokraatille Ylegate-kirjan julkistamistilaisuuden jälkeen.

Atte Jääskeläistä hän kutsuu “äärimmäisen vallanhimoiseksi teknokraatiksi”.

– Hän tykkää tehdä niitä omia laatikoitansa ja rakennella sellaista omaa imperiumiaan. Sitten nimenomaan tämä vallan hännystäminen. Se on tässä nyt todettu niin moneen kertaan.

Korvola sanoo “lautakasa-aikana” huomanneensa, että Jääskeläinen olisi pitänyt koko ajan yhteyttä silloiseen pääministeriin Matti Vanhaseen.

– Minä en pysty sitä todistamaan…mutta siis Matti Vanhasella oli reaaliaikainen yhteys siitä, mitä me puhuimme luottamuksella, minä kerroin Jääskeläiselle ja kumppaneille niin viestit menivät heti Matti Vanhaselle. Minusta se on epälojaalia.

Mistä Korvola päättelee näin?

– Vanhanen sitten julkisuudessa kommentoi asioita, joista oli ainoastaan keskusteltu uutisten johdon ja minun välillä.

Korvola näkee, että Jääskeläisen motiivi olisi ollut se, että hän olisi halunnut Ylen toimitusjohtajaksi, koska lautakasa-uutisoinnin jälkeen käytiin keskustelua siitä, kenestä tulee Ylen uusi toimitusjohtaja. Lauri Kivinen valittiin.

Ari Korvola katsoo, että Ylessä nimenomaan Kivisen pitäisi pitää yhteyttä poliitikkoihin.

– Hän on sen luovuttanut tai antanut tehtävän Jääskeläiselle, jonka olisi pitänyt olla äärimmäisen pidättyväinen, Korvola uskoo.

Hänen mielestään niin Jääskeläisen, Kivisen kuin Ylen hallituksen puheenjohtajan Thomas Wilhelmssonin pitäisi erota.

– Ilman muuta. Tämähän ei voi jatkua. Tässähän tämä uppoaa syvemmälle ja juuri tällaisena aikana, jolloin puhutaan valemediasta, jolloin tulee rapaa tuolta toiselta puolelta ja kaivetaan nimenomaan sitä uskottavuutta Ylen ja ylipäätään median alta. Tämähän antaa ilmaisia aseita, ja jos vaan kaivetaan syvemmälle ja mikään ei tehoa ja istutaan tässä kuin tatit, niin eihän herranen aika niin.

Atte Jääskeläinen pitää Korvolan näkemyksiä hänen ja Vanhasen yhteyksistä “huuhaana” ja täysin perättöminä.

– Minulla ja Vanhasella ei ollut lautakasan aikaan mitään yhteyttä. En ole ollut hänen kanssaan missään tekemisissä. Tämäkin väite kertoo nyt esittäjästään todella paljon. Se että journalisti menee sanomaan tällaista, joka on täysin perätöntä, kertoo kyllä hänestä aika paljon. En ole Vanhasta koko journalistisen urani aikana edes tavannut kuin pari kolme kertaa. Ja lautakasan aikaan en ollut missään tekemisissä, Jääskeläinen sanoo.

Jääskeläinen ei myöskään usko, että Vanhanen olisi saanut tietoa Ylen sisäisestä journalistisesta prosessista. Hän sanoo, että pitäisi todella kummallisena, jos Ylessä olisi ollut jokin “tiedusteluorganisaation myyrä”. Myös hingun toimitusjohtajaksi Jääskeläinen kiistää nauraen.

– Ei tuollaisissa tilanteissa (lautakasa-keissi), niissä on mielessä ihan muut asiat. Yle oli keskellä täyttä kohua, keskittyi selviytymään päivä kerrallaan. Olen kerran hakenut elämässäni vakitöitä, se oli silloin kun pyrin STT:n toimittajaksi, olen muuten kuunnellut kiinnostuneena tarjouksia.

Matti Vanhanen itse sanoo esittäneensä kaikki vaatimuksensa ja pyyntönsä Ylelle julkisissa tiedotustilaisuuksissa.

– En ottanut suoraa yhteyttä Yleen kuten en yleensäkään tiedotusvälineisiin. Vaadin Yleltä faktaa pöytään välitömästi, mutta kesti kaksi päivää ennen kuin täsmensivät millaisesta puutavarasta oli kyse. Sen jälkeen tarkastuksen tuloksena todettiin, että sellaista puutavaraa rakennuksessani ei oltu käytetty, Vanhanen sanoo.

Puutavaralla Vanhanen viittaa niihin Silminnäkijät-ohjelman silloisiin väitteisiin, että hän olisi ottanut vastaan ilmaisia rakennustarvikkeita Nurmijärvelle rakentamaansa taloon.

– Ylen uutistoimituksesta sain sen viikon aikana puhelun, jossa kerrottiin miksei Ylen uutiset julkaissut väitettä. Soittaja ei ollut Jääskeläinen. Kaikki kommentoimani tiedot sain Ylen julkisista kommenteista ja tiedotteista. Tulkintani oli, että Yle pyrkii kaatamaan minut ja siksi en halunnut olla missään suorassa yhteydessä Yleen vaan asian käsittely piti tapahtua siten, että kaikki pystyvät seuraamaan argumentteja, Vanhanen vastaa sähköpostitse Ruotsista.

Julkisuudessa on ollut erilaisia arvioita siitä, millainen Ylen uutispuolen toimituksellinen ilmapiiri on ja onko porukka esimerkiksi kahtiajakautunut. Jääskeläinen on myöntänyt vakavat työilmapiiriongelmat.

Miten hän itse määrittelisi Ylen työyhteisön ilmapiiriä?

– Meillä on hyvin hyvin erilaisia käsityksiä eri puolilla työyhteisöä siitä, millainen historia on ollut ja onko tällä hetkellä julkisuudessa piirretty kuva totuudenmukainen, hän sanoo.

Hän kuitenkin sanoo myös, että toimituksessa on kaiken aikaa huomattavasti parempi tunnelma kuin julkisuudesta voi päätellä.

Toisaalta.

– Ei tarvita kovinkaan suurta ajattelijaa oivaltamaan, että eihän tällaista kohua olisi, ellei meillä olisi ollut vakavia ilmapiiriongelmia. Nyt puhutaan erityisesti viime vuoden tilanteesta, eilisen kirjan (Ylegate) kirjoittajat taasen eivät olleet töissä tämän vuoden aikana. He puhuvat hyvin lyhyen ajanjakson perusteella. Ylessä on paljon ihmisiä, jotka eivät tunnista heidän kuvauksestaan omaa työpaikkaansa, Jääskeläinen katsoo.

– Itse en ole kokenut, että journalistista vapauttani olisi rajoitettu Ylessä milllään tavalla enkä tunnista työpaikkaani kirjan monestakaan väitteestä. Kirja vaikuttaa aika subjektiiviselta ja dramatisoidulta osatotuudelta siitä, millaista arki Ylessä on, sanoo Ylen Aamu-tv:n juontaja ja toimittaja Sanna Ukkola.

Ylen tutkiva toimittaja Jessikka Aro kommentoi Ylegate-kirjaa vieläkin kitkerämmin.

– Minusta on hienoa, että nämä Ylen entiset työntekijät kertoivat täysin avoimesti ja reilusti erottamisagendansa. Aiemmin heidän missionsa on ollut piilotettu, mutta paistanut kyllä läpi heidän julkisista lausunnoistaan, joita klikkimedia on auliisti faktoja tarkistamatta toistanut. Kolmikon niin sanotut tiedot asettuvat oikeaan valoon, kun he itse reilusti paljastivat nyt tavoitteensa.

– Käytännössähän kirjan kirjoittajat ovat tuoneet vuosia Ylen toimitusten nurkissa pölyttyneet kitkeryydet, henkilöerimielisyydet ja salaliittoteoriat paisuteltuina julkisuuteen, enkä pidä heidän väitteitään tai niihin perustuvia erottamisfantasioitaan vakavasti otettavina.

Aro katsoo, että kaikissa suomalaisissa uutistoimituksissa on erimielisyyksiä jutuista, niiden esillepanosta, volyymistä ja julkaisusta

– Ja samanlaisia kohupaljastuksia saisi halutessaan jokaisesta mediatalosta, Aro näkee.

Ylen pääluottamusmies (Ylen ohjelmatyöntekijät YOT) Jyrki Saarikoski kuvaa Ylegate-kirjaa dramaattiseksi raportiksi yhtä lailla kuin professori Mäenpään raporttiakin.

– Minusta on kaiken kaikkiaan hyvä, että puheenvuoroja tulee, hän pyörittelee.

Siihen, pitäisikö Ylen johtohenkilöiden (Jääskeläinen, Kivinen, Wilhelmsson) erota, Saarikoski ei lähde sanomaan mitään suuntaan eikä toiseen.

– Se ei ole meidän mandaatissamme nostaa eikä kaataa. Olen sen verran vanha, että voin siteerata Tuntematonta: Tämä ei ole mikään punakaarti, jossa komppanianpäälliköt valitaan huutoäänestyksellä, niin kuin Lammio siinä taitaa sanoa. Tällä en tarkoita sitä, etteikö meidän johtajia, ketä tahansa voisi ja saisi kritisoida ja keskustella heistä. Tarkoitan sitä, että näin luottamusmiehenä me emme lähde siihen arvuutteluun mukaan.

Yksi Ylegate-kirjan kirjoittajista, Jussi Eronen kertoi eilen pelkäävänsä sitä, että Mäenpään raportti ja tuore kirja voivat aiheuttaa hankaluuksia Ylen keskijohdolle.

– Pelkään, että nyt alkaa väliportaasta pudota päitä ja sanotaan, että on siellä toimittu huonosti, Eronen totesi.

– Minä toivon, että ei hirveästi ole pelkoa enempää työntekijöiden kuin keskijohdonkaan suhteen. Ainakaan minulla ei ole perusteita odottaa sitä. Siellä on kuitenkin pystyviä ihmisiä erilaisissa positioissa, Jyrki Saarikoski vastaa tähän.

Saarikoski jaksamista kysyttäessä Ylen ympärillä pyörivän kohun keskellä hän muistuttaa, että enemmän hänen aikaansa ovat vieneet Ylen yt-neuvottelut.

– Tosiaan neljä yt-prosessia on ohitse pelkästään tämän vuoden aikana. Yksi on edelleen käynnissä. Sitä, tuleeko niitä lisää, ei kukaan tiedä ja se on työnantajan päätettävissä. Tämä on vahvasti yt-vuosi Ylessä, on ollut jo, ja syksystä ei tiedetä.

Yle TV1:n A-teeman erikoislähetys pureutuu tänään Ylen journalismiin kello 21.05 alkaen. Paikalla on kiinnostavia nimiä Jussi Erosesta Atte Jääskeläiseen.