Lisäksi puheenvuoroissa paistoi ihmetys siitä, että viime perjantaina annetulle esitykselle on annettu vain 13 päivää lausuntoaikaa. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosella (kok.) oli ministereistä eniten selittämistä.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (kuvassa oikealla) muistutti, että tuhansien suomalaisten asumistuki pienenee.

– Hallitus on aiemmin perustellut leikkauksia työllisyyden parantumisella. Nyt kuitenkin valtiovarainministeri on todennut, etteivät nämä leikkaukset paranna työllisyyttä. Se sijaan asumistuen leikkaus Kelan mukaan ajaa 15 000 perhettä toimeentulotuelle. Siis ei töihin, ei toimeentuloa, vaan toimeentulotuelle.

– Tutkimustulosten mukaan asumistuen muutokset eivät vaikuta vuokratasoon vaan leikkaukset jäävät ihmisten itsensä kannettaviksi. Hallituksen perustelupohja on pudonnut pois.
Aikooko hallitus arvioida uudestaan asumistuen tarvetta vai aiotteko perusteettomasti ajaa pienipalkkaisia köyhyyteen, Tuppurainen kysyi.

– Siitä syystä hallitus joutuu tuomaan erittäin kipeitä säästölakeja eduskuntaan käsiteltäväksi, yksi niistä on asumistukea koskeva muutos. Ja miksi asumistuesta, siksi että asumistukimenot ovat kasvaneet miljardilla 10 vuoden aikana.

Tuppurainen pääsi sivaltamaan, että aiemmin asumistukileikkausta esiteltäessä perusteet olivat aivan toiset.

– Jäljellä on vain leikkaus. Annoitte perjantaina tämän esityksen, joka se leikkaa kaikilta asumistukea saavilta, jo ennestään pienipalkkaisilta.

Hän laski, että työssäkäyvän ruokakunnan tuki pienenee keskimäärin 133 euroa kuukaudessa, ja näitä työssäkäyviä on viidennes asumistuen saajista.

– Ei keittäjillä tai fysioterapeuteilla ole varaa enää asua kasvukeskuksissa, joissa työvoiman tarve on suurin. Mitä sanotte työssäkäyvälle yksinhuoltajalle, jonka talous painuu leikkauksen myötä miinukselle?

Grahn-Laasosen mukaan hallitus on pyrkinyt rajaamaan säästöjen vaikutusta ja tunnistamaan tilanteet, joissa ”mennään liian pitkälle”.

– Koko hallitus ymmärrämme, että säästölait ovat hyvin kipeitä ja tulevat aiheuttamaan erittäin vaikeita tilanteita perheissä. Olemme ainakin kolmesta kohdasta hallitusohjelman julkistamisenkin jälkeen muokanneet esityksiä siihen suuntaan, että lapsiperheet huomioitaisiin paremmin.

Valtion menoja on pakko hillitä, on tehtävä säästöjä, ja niitä on kohdistettava likimain kaikille sektoreille, ministeri totesi.

– Asumistuen leikkaamisella on säästöperuste, mutta muilla muutoksilla on myös työllisyyttä vahvistava vaikutus, hän vakuutteli.

KIM BERG (sd.) ihmetteli, miksi asumistukeen ja työttömyysturvaan liittyvien muutosten lausunnoille on annettu poikkeuksellisen lyhyt vastausaika, noin kaksi viikkoa. Hän huomautti, että sosiaaliturvaleikkausten yhteisvaikutuksestakin ollaan saamassa tietoa vasta hallituksen esityksen antamisen yhteydessä.

– Miten hallitus on varautunut muuttamaan suunnitelmiaan, jos leikkausten arvioidaan kohdistuvan samoihin ihmisiin, Berg kysyi.

Lausuntoaikojen lyhyys johtuu Grahn-Laasosen mukaan eduskunnan budjettiaikataulusta. 1. lokakuuta mennessä annetaan hallituksen esitykset, jotta ne ehditään käsitellä koskien ensi vuoden budjettia. Ministeri totesi, että kokonaisvaikutusarviot tullaan toimittamaan luvatusti.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) myönsi, että kaksi viikkoa on poikkeuksellisen lyhyt aika lausntojen antamiseen, mutta ”mutta haluamme asiat käsiteltäväksi ajoissa eduskuntaan”. Hän myös perusteli muutosten, leikkausten ja säästöjen, tarvetta.

– Kaksi asiaa: olemme erittäin syvällä velkaantumisessa ja asumistukimenot ovat viimeisessä kymmenessä vuodessa kasvaneet lähes 100 prosenttia. On pakko muuttaa näitä, että rahat riittävät.

VASEMMISTOLIITON puheenjohtaja Li Anderssonilla oli myös kysymys esitettävänä Grahn-Laasoselle: Mikä on neuvonne työssäkäyvälle yksinhuoltajalle, jonka rahoja ollaan viemässä yli 200 euron edestä kuukaudessa?

– En koe, että olen asemassa, jotta voisin antaa aitiosta neuvoja ihmisille vaan vain perustelemaan esityksiä. Tässä esityksessä pääperuste on säästäminen eli julkisen talouden tasapainottaminen.

Krista Kiuru (sd.) muistutti, kuinka Orpo totesi hallitusohjelmaneuvotteluissa, että edessä on kovia päätöksiä, mutta keneltäkään ei vaadita mahdottomia. Kiurun mukaan nyt vaaditaan mahdottomia.

Orpo totesi, että hallitus haluaa pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan ja sen kyvyn pitää huolta heikommistaan.

– Se vaatii politiikan muutoksen. Jos onnistumme tavoitteessa 100 000 uudesta työllisestä, se on parasta sosiaaliturvaa, ja saadaan koko talous toimimaan. Tämä ei voi perustua velkarahalle, vaan teemme kaikkemme auttaaksemme työikäiset ja -kykyiset ihmiset töihin.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ihmetteli, onko hallitus lukenut asumistukiesityksen, jonka se on lähettänyt lausunnolle, kun ahkerien työssäkäyvien ihmisten toimeentulo on leikkurissa. Lindtmanin mukaan on käynyt lisäksi ilmi, että hallitus on runttaamassa muitakin esityksiään 13 päivän lausuntoajalla eteenpäin.

Orpo sanoi toivovansa, että oppositio kertoo myös omista lääkkeistään, ”ettei vain arvostella jokaista hallituksen esitystä yksi kerrallaan”.

ILMARI NURMINEN (sd.) otti esille vastentahtoisesti osa-aikaisesti työskentelevien tilanteen.

– He eivät elä palkallaan vaan joutuvat turvautumaan soviteltuun asumistukeen. Nyt hallitus on asumistuen leikkaamisen lisäksi poistamassa työttömyysturvan suojaosan, ja heille jää vain toimeentulotuen lappu.

Työministeri Arto Satonen (kok.) vastasi Nurmisen kysymykseen, mitä parannuksia hallituksella on hihassaan osa-aikaisia ajatellen. Hänen mukaansa kyse on kannustinloukuista.

– Suojaosa on kyllä kannustanut siihen, että on kannattanut tehdä hieman töitä, koska silloin saa edelleen täysimääräisesti työttömyysturvaa ja esimerkiksi asumistukea. Mutta jos siirtyy osa-aikatyöstä kokoaikatyölle, siinä on ihan selkeä kannustinloukku. Kyse on siitä, että meidän on saatava entistä enemmän ihmisiä osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön. Järjestelmän pitää olla sellainen, että se siitä palkitsee.