Athletic Club, sikäläinen jalkapalloseura, voitti hiljattain Espanjan cupin, ensimmäisen merkittävän pokaalinsa 40 vuoteen. Saavutusta juhlittiin Bilbaossa järjestetyissä valtavissa juhlissa, joiden aluksi noin 160 laivaa seilasi Nervión-jokea pitkin kaupungin keskustaan, keskiössä mestarijoukkuetta kuljettanut sininen lautta La Gabarra (kuvassa vas.).

Laivojen rantauduttua meno vain yltyi, kun mestarit nostelivat pokaaliaan kaupungintalolla. Liikkeellä oli arviolta miljoona ihmistä, useimmat heistä Athleticin punavalkoisissa väreissä. Mutta kaduilla näkyi myös Baskimaan itsehallintoalueen punavihreävalkoisia Ikurriña-lippuja. Ne symboloivat baskien itsenäistymishalua, kulttuurillista erityisyyttä ja syvää paikallisylpeyttä.

VAJAAN 350 000 asukkaan Bilbao toimii pohjoisessa Espanjassa sijaitsevan Biskajan provinssin pääkaupunkina, mutta Baskimaan hallinnollinen keskus löytyy pienemmästä Vitoria-Gasteizista.

Espanjan valtion ote alueesta on melko löyhä. Baskimaan huhtikuun paikallisvaaleissa pärjänneet poliitikot valittiin erilliseen parlamenttiin, joka päättää pitkälti seudun asioista. Se valitsee muun muassa Baskimaan hallituksen puheenjohtajan, komeasti nimetyn Lehendakarin.

Vaikka Baskimaalla ei ole omaa armeijaa, se on periaatteessa itsenäinen. Veroja keräävä Espanja ei suostu täysitsenäisyyteen, mutta poliittinen kompromissi, jonka molemmat osapuolet ovat enemmän tai vähemmän hyväksyneet, estää tahoja ajautumasta sisällissotaan. Siitä kärsittiin viimeksi vuosina 1936-1939. Kenraali Francisco Francon fasistijoukot kohtelivat baskeja kaltoin, ja myöhemmin Franco kehotti heitä ”puhumaan kristillisesti” eli käyttämään oman kielensä sijaan espanjaa.

Baskin kieli eli euskera on outoudessaan vähintään suomen tasolla. Ei tiedetä, mistä euskera on peräisin, vaan se on ainoa länsieurooppalainen kieli, joka ei kuulu indoeurooppalaiseen kieliperheeseen.

Francon ja muiden Espanjan hallitsijoiden yleiskansallistamisprojekti on kuitenkin toiminut siinä mielessä, että esimerkiksi bilbaolaiset osaavat tyypillisesti paremmin espanjaa kuin baskia. Jälkimmäinen on vähemmistökieli omalla maallaan.

Francolainen taantumuksellisuus johti suoriin vastareaktioihin. Terroristijärjestö ETA (Euskadi ta Askatasuna, Baskimaa ja vapaus) pyrki väkivallalla yhdistämään historiallisen Baskimaan, johon kuuluu osia myös eteläisestä Ranskasta. ETA on lopettanut toimintansa, mutta sen vuosikymmeniä kestäneessä iskukierteessä kuoli yli 900 ihmistä.

Terveellisemmin toimivat nykybaskit vastustavat edelleen virallista Espanjaa esimerkiksi kieltäytymällä esittelemästä sen lippua. Ikurriñoja näkyy sen sijaan vähän kaikkialla, kuten paikallisissa hallintorakennuksissa, kotien parvekkeilla ja ravintoloiden ikkunoissa.

JALKAPALLO kuuluu kuvioon siten, että Espanjassa urheilu ja politiikka liittyvät läheisesti toisiinsa. Muuallakin maassa riittää sirpaloitunutta nationalistista liikehdintää, mutta erityisen voimakkaana ja keskittyneenä se ilmenee kahdella rikkaalla ja omavaraisella alueella, pohjoisen Baskimaassa ja koillisen Kataloniassa. Ei ole sattumaa, että näiden paikkojen suositut jalkapallojoukkueet, Athletic Club ja FC Barcelona, pyrkivät hyötymään kannattajiensa poliittisista tunteista esiintymällä niiden eräinä ilmentyminä.

Baskit puhuvat kiertelemättä. Enemmistö heistä haluaisi oman kansallisvaltionsa, mutta he ymmärtävät, ettei se taida olla ainakaan lähitulevaisuudessa mahdollista.

Athleticia kiinnostaa puolestaan pelaaminen Espanjan jalkapallosarja La Ligassa. On silti mielenkiintoista, että seura tekee tietoisesti pesäeroa Espanjaan. Joukkueen nimi Athletic on englantia, eikä se ole antanut anteeksi, että diktaattori Franco pakotti sen käyttämään vuosikymmenet espanjalaistettua nimeä Atlético.

Athleticissa, historiallisesti menestyneessä joukkueessa, saa edelleen pelata pelkkiä baskeja. Valmentajat saavat kaikin mokomin tulla muualta, mutta jalkapalloilijoilla on pitänyt virrata suonissaan niin sanottua puhdasta baskiverta. Rajoitusta on tosin höllätty ajan saatossa sen verran, että nykyään myös Baskimaahan asettuneiden maahanmuuttajien jälkeläiset, kuten nykyjoukkueen tähdet Iñaki ja Nico Williams, saavat kantaa Athleticin paitaa viheriöllä.

JALKAPALLOSEURA Athletic Club ei ole virallisesti poliittinen, mutta siitä puhutaan Baskimaan epävirallisena maajoukkueena. Se varsinainen maajoukkue, jota ei ole tunnustettu kattojärjestöjen UEFA ja FIFA toimesta, pelaa harvakseltaan ystävyysotteluita ja, kuinka ollakaan, koostuu pitkälti Athleticin pelaajista.

Athleticin vaihteleva historia, johon kuuluu sekä pokaalisadetta että pitkiä kuivia kausia, sitoo fanit seuraan. Baskit näkevät itsensä uhreina, jotka ovat pärjänneet kokemastaan sitkeästä espanjalaisesta juonittelusta huolimatta. Ja vaikka heidän suosikkijalkapalloseuransa korostaa urheilullista ja kulttuurillista luonnettaan, se ei myöskään vastusta äänekkäästi radikaaleja poliittisia aineksia.

Francon diktatuurin aikaan baskin kieli oli pannassa, eikä Ikurriña-lippuja saanut näkyä julkisilla paikoilla, kuten jalkapallostadioneilla. Joulukuussa 1976 Athletic ja Real Sociedad, Baskimaan tärkeimmät seurat, kohtasivat paikallisottelussa. Niiden kapteenit astelivat kentälle kantaen yhdessä kiellettyä Ikurriñaa. Franco oli viimein kuollut, mutta uudet demokraattiset tuulet puhalsivat, ja Ikurriña laillistettiin pian kyseisen pelin jälkeen.

Jalkapallo oli näin etujoukoissa rummuttamassa baskien oikeutta vähintään suurempaan itsemääräämisoikeuteen. Sen he myös saivat, mutta poliittisen tilanteen arkuus näkyy vaikkapa silloin, kun keskushallinnon joukkueeksi kutsuttu Real Madrid saapuu vierailulle Bilbaoon. Nykyään Espanja on parlamentaarinen monarkia ja kohtuullisen toimiva demokratia, joka on onnistunut vaikeissa neuvotteluissa itsenäistymishaluisten alueittensa, ja etenkin Baskimaan, kanssa.

MUTTA riittääkö itsehallinto baskeille? Ei välttämättä, kuten heidän hiljattaisten parlamenttivaaliensa tulokset jälleen osoittivat. Kristillisdemokraattinen Baskien kansallispuolue sai niissä eniten ääniä ja sen johtaja Imanol Pradales luonnehti itseään jalat maassa pitäväksi Baskimaan täys­itsenäisyyden kannattajaksi. Siltoja Espanjaan ei siis olla polttamassa aivan heti.