JHL:n tavoitteissa vaalikaudelle 2019–2023 korostuukin kokonaisvastuu hyvinvointivaltiosta – se, että julkiset hyvinvointipalvelut toimivat oikeudenmukaisesti.

– Esperi Caren kaltaisia virheitä ei saa enää tapahtua, hän painottaa.

Niemi-Laine ei ole yllättynyt, koska nykyinen hallitus on leikannut budjeteissaan peruspalveluita yli 700 miljoonalla eurolla.

Kunnat eivät ole voineet palkata lisää henkilökuntaa eläköityneiden ja sijaisia sairastuneiden tilalle.

JHL pitää tärkeänä, että julkinen sektori on tulevaisuudessakin vahva ja vastuullinen toimija. Sen sijaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) viimeaikaisia heittoja siitä, että kuntien pitäisi olla tarkempia, Niemi-Laine ei sulata.

– Että pääministeri kehtaakin syyllistää kuntia, hän puuskahtaa.

JHL on vaatinut pikaisesti kriisiohjelmaa, jossa lainsäädännöllä säädellään hoivamitoitus ja ihmisyyttä kunnioittavat pelisäännöt sotepalvelujen kilpailutukseen.

– Nyt jos koskaan pääministeripuolue voisi nostaa pisteitään vaalikentillä, jos se tekisi jotakin tämän asian eteen. Mutta tulee vain heittoja, että sote- ja maakuntauudistus parantaa tilannetta. Kattia kanssa, että kolmen miljardin säästöillä parannetaan mitään, Niemi-Laine kummeksuu.

Hän huomauttaa, että jo nyt valvonta ontuu henkilöstöpulan takia: ”Mistähän se ihme yhtäkkiä syntyisi?”

JHL haluaa saattaa loppuun sote-uudistuksen niin, että siinä turvataan kaikille oikeus oikea-aikaiseen hoitoon ja hoivaan. Niemi-Laineen mukaan heikoimpien palveluilla ei saa leikkiä markkinahumussa.

– Alun perinkin olisi pitänyt lähteä liikkeelle palvelut edellä niin, että rahaa olisi käytettävissä aidosti palveluihin. Nyt sitä jaetaan voitontavoitteluun surutta ja törkeästi. Hallitus ei ole asettanut mitään rajoitteita.

Niemi-Laine pitää turvallisia hoivapalveluita ihmisoikeuskysymyksenä. Ja silloin rahan ei pidä ratkaista.

Julkisen sektorin rahoituksen JHL hoitaisi niin, että Suomessa toimivat yritykset maksavat täällä tapahtuvasta toiminnastaan verot Suomeen. Erityisesti tämä koskee julkisen palvelun tuottajina toimivia yrityksiä. Niemi-Laine ihmettelee väitettä, että rahat eivät riitä.

– Rahaa tuntuu kuitenkin riittäneen tällä vaalikaudella pääoman pönkittämiseen ja varallisuuden kasvattamiseen. Tässä yhteiskunnassa on rahaa enemmän kuin koskaan ennen.

Hän on pahoillaan siitä, että rahaa ei kuitenkaan näy riittävän ongelmien ennaltaehkäisyyn ylipäänsä peruspalveluissa.

– Jälleen kerran nämä Helvetin enkelit kokoomuksessa julistavat, että tarvitaan lisää säästöjä, Niemi-Laine manaa.

Hän huomauttaa, että kunnat ovat joutuneet ulkoistamaan, kun rahaa ei ole riittänyt muuhun kuin hoidon ostamiseen – laadusta piittaamatta.

– Pitää kysyä, kuinka valmiita ollaan satsaamaan hyvään hoitoon. Rahaa tahkoavien yritysten pitäisi paitsi maksaa veronsa Suomeen myös kierrättää hankkimansa rahat yritystoimintaan takaisin. Näin voitoilla tuettaisiin hoitoa ja hoivaa.

Niemi-Laineesta tuntuu siltä, että tähän asti yksityinen on vain hyötynyt julkisesta rahasta – ja kun sitä ei ole enää riittänyt, ”on laitettu loput haisemaan omaan taskuun”:

Kunta-ala on vaatinut jo pitkään, että lomarahaleikkaukset pitää kompensoida kuntien valtionosuuksina täysimääräisesti.

– Pelko on suuri, että leikkaukset eivät julkisella sektorilla pääty tähän, jos hallituspohja ei muutu radikaalisti.

Kaikki kuntapääsopijat työntekijäliitoista työnantajiin ovat yhdessä vaatineet, että kuntatalous on laitettava kuntoon. Ensimmäisenä listassa on lomarahojen palauttaminen.

– Toinen tärkeä asia on palkkatason saaminen kohdalleen. Pelkkä kutsumus ei elätä, Niemi-Laine korostaa.