Parlamentti haluaisi muun muassa enemmän päätöksiä määräenemmistöllä jäsenmaiden kesken sekä yhä enemmän päätöksiä niin sanotussa normaalissa säätämisjärjestyksessä. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että päätösten tekemiseen tarvitaan sekä Euroopan parlamentin että jäsenmaiden hyväksyntä.

Muutoinkin parlamentti haluaisi nykyistä enemmän valtaa itselleen. Käytännössä kyse olisi muun muassa täysimittainen lainsäädännön aloiteoikeudesta parlamentille sekä rooli sille toisena lainsäätäjänä pitkän aikavälin talousarviossa.

Komissiota parlamentti haluaisi ravistella nimeä myöten ja nimetä sen ”Euroopan toimeenpanoelimeksi”. Parlamentin mukaan komission puheenjohtajan nimitys tulisi kääntää ympäri nykyiseen nähden niin, että parlamentti nimittäisi puheenjohtajan ja poliittisten johtajien huippukokous hyväksyisi nimityksen.

PARLAMENTTI ei ainoastaan tahdo lisää valtaa itselleen, vaan myös lisää valtaa kansalliselta tasolta EU:lle. Kyse olisi muun muassa ympäristökysymyksistä.

Jaettua toimivaltaa parlamentti hamuaisi puolestaan EU:lle joillakin aloilla, jotka tällä hetkellä kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. Näitä olisivat muun muassa kansanterveys erityisesti rajat ylittävien terveysuhkien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden tapauksissa, väestönsuojelu, teollisuus ja koulutus. Nykyistä jaettua toimivaltaa olisi puolestaan parlamentin mukaan kehitettävä edelleen energian, ulkoasioiden, ulkoisen turvallisuuden ja puolustuksen, ulkorajapolitiikan ja rajat ylittävän infrastruktuurin aloilla.

EU:n sääntöjen uudistamisesta on luvassa väistämättä keskustelu, kun keskustelu EU:n laajenemisesta etenee. Oletettavaa kuitenkin on, että jäsenmailla on paljon kriittistä sanottavaa ehdotuksiin, jotka vähentäisivät niiden valtaa.

SUOMESSA perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kommentoi uutista jyrkästi.

– Koko EUn parlamentin voisi lopettaa. Vaikuttaa, ettei siellä ole enemmistöllä kaikki airot kanootissa, Mäkelä kirjoitti viestipalvelu X:ssä.